Tiedote - NASA käynnistää suuren mittauskampanjan Suomessa

Kuva: Eija Vallinheimo

NASA aloittaa 15. syyskuuta Suomessa yli kuukauden kestävän tutkimuskampanjan, jonka tarkoituksena on tutkia tihkusadetta, sateen eri olomuotoja ja pilvien muodostumista. Tuloksia käytetään mm. satelliittiaineistojen käyttökelpoisuuden selvittämisessä. NASA tekee kampanjan aikana yhteistyötä Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen kanssa.

Tutkimuskampanjan aikana Yhdysvaltain avaruushallinnon NASAn tutkijat tekevät ison lentomittauskampanjan. NASAn lentokone operoi Turun lentokentältä ja tekee tulevien viikkojen aikana tarkempia mittauksia Harmajalla, Järvenpäässä ja Emäsalossa. Lentojen aikana tehdään sademittauksia, joissa tutkitaan sateen eri olomuotoja ja korkeuden vaikutusta sateeseen. Tutkimuskampanjaan osallistuu myös merentutkimusalus Aranda, jolle on asennettu useita eri havaintolaitteita. Mukana on mm. pienoissadetutka ja sadepisarakokojakaumamittari, joilla tehdään sademittauksia mereltä.

Pilvien muodostuminen ja sateen olomuodot tutkimuksen kohteenaTutkimuskampanjan tavoitteena on lisätä tietoutta pilvistä ja sateen muodostumisesta. Lennoilla mukana olevan korkeataajuustutkan avulla voidaan havainnoida aerosoleja ja seurata, miten ne toimivat pilvien tiivistymisytiminä. Aerosolihiukkaset vaikuttavat pilvien ominaisuuksiin ja myös sitä kautta takaisin avaruuteen heijastuvan säteilyn määrään.Aerosolihiukkasten ilmastovaikutukset tunnetaan tällä hetkellä paljon kasvihuonekaasuja paljon huonommin ja suurimmat epävarmuustekijät ilmastonmuutostutkimuksessa liittyvät juuri aerosolihiukkasiin. Pilvien syntymisen jälkeen tutkitaan, mitkä pilvistä satavat. Suomen syksylle tyypillinen tihkusade on yksi mielenkiinnon kohteista, sillä usein sade ei päädy maanpinnalle vaan haihtuu matkalla.

Suomi sopiva tutkimuskohde monella tapaaNASA ei valinnut Suomea tutkimuskohteeksi sattumalta, sillä Ilmatieteen laitoksen kattava säätutka- ja säähavaintoverkosto tekee Suomesta erinomaisen testipaikan satelliittiaineistojen käyttökelpoisuuden tutkimukselle. Tarkat paikalliset havaintotiedot ovat tarpeen, jotta eri satelliittien kautta saatavien kaukokartoitustietojen paikkansapitävyys erilaisissa ilmasto-olosuhteissa voidaan varmentaa.- Erityisesti pohjoisten ja kylmien leveysasteiden havainnoille on tarvetta. Yksi selkeä houkutin oli Ilmatieteen laitoksen Helsinki Testbed-verkosto. Testbed on pääkaupunkiseudun alueelle rakennettu tihennetty säähavaintoverkko, jonka avulla saadaan ajantasaista ja tarkkaa havaintotietoa, kertoo Ilmatieteen laitokselta projektivastaavana toimiva tutkimusprofessori Jarkko Koskinen.Kumpulan tiedekampus on NASAlle luonteva yhteistyötaho myös siksi, että professori Markku Kulmala Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta tunnetaan uranuurtajana paitsi monivuotisten ilmakehämittausten tekemisessä ja tulkinnassa myös nukleaatioteorian kehittämisessä.

Lisätietoja:

IL: Tutkimusprofessori Jarkko Koskinen, p. 050 337 2902, jarkko.koskinen@fmi.fiHY: Dr. Dmitri Moisseev, p. 050 336 3032,dmitri.moisseev@helsinki.fi

Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedotteet/rss.