Tiedotearkisto: 2016

ESAn ExoMars lähti viemään Ilmatieteen laitoksen tutkimuslaitteita Marsiin

14.3.2016 11:49

ESAn ExoMars-luotain laukaistiin onnistuneesti kohti Marsia 14. maaliskuuta klo 11.31.

Kuva: ESA

Kuva: ESA

ExoMars koostuu Marsin kiertolaisesta (TGO) sekä pinnalle laskeutuvasta Schiaparelli-tutkimusaluksesta. Ilmatieteen laitos on toimittanut Schiaparelli-laskeutujaan instrumentteja, jotka havainnoivat Marsin kaasukehän painetta ja kosteutta. EXOMARS-luotain laukaistiin onnistuneesti heti laukaisuikkunan avautuessa 14. maaliskuuta klo 11.31 Suomen aikaa. Laukaisu tehtiin Kazakstanista Baikonurin avaruuskeskuksesta Venäjän avaruusjärjestön (Roskosmos) Proton-M -raketilla. Tänään noin klo 22.13 Suomen aikaa Protonin Breeze-M vaiheraketti irtoaa, ja ExoMars -luotain jatkaa matkaansa pois Maan vetovoimakentästä Marsiin suuntautuvalle radalle. Irtaannuttuaan Protonin Breeze-M vaiheraketista ExoMars-luotain siirtyy ESAn maatukiorganisaation hallintaan, joka kommunikoi ExoMarsin kanssa teleskooppiverkostonsa avulla. ExoMars tekee järjestelmätarkistuksen ja suuntaa pääantenninsa kohti Maata. Ensimmäistä ExoMars/TGO datasignaalia odotellaan ESAn teleskooppeihin klo 23.29.

Marsin kaasukehän painetta ja kosteutta mitataan suomalaisilla laitteilla

Schiaparelli-laskeutujan kyydissä on Marsin kaasukehää havainnoiva tutkimuslaitteisto, jonka osana ovat Ilmatieteen laitoksen kehittämät kaasukehän painetta ja kosteutta mittaavat laitteet. Ilmatieteen laitos on aikaisemmin operoinut samantyyppisiä laitteita mm. NASAn Curiosity-marsmönkijän (2012 -) ja Mars Phoenix -laskeutujan kyydissä (2008), sekä Saturnuksen Titan-kuussa, jonne ESAn ja NASAn yhteinen Huygens-luotain laskeutui tammikuussa 2005.

ExoMarsin päätavoite on tutkia kiertoradalta käsin metaanin ja muiden vähäisen pitoisuuden omaavien kaasujen esiintymistä Marsissa. "Metaanin kiistaton löytyminen olisi signaali joko alkeellisesta orgaanisesta toiminnasta tai geologisesta aktiivisuudesta. Noin 600 kg painoisen Schiaparelli-laskeutujan avulla ESA haluaa ensisijaisesti todentaa ja vahvistaa, miten hyvin voidaan toteuttaa kontrolloitu ja tarkka laskeutuminen Marsin pinnalle", toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Ari-Matti Harri.

Matka Marsiin kestää seitsemän kuukautta

Matka Marsiin kestää noin seitsemän kuukautta. Schiaparelli-laskeutuja irrotetaan emoaluksestaan ja ohjataan kohti laskeutumispaikkaansa kolme päivää ennen Marsiin saapumista. Se iskeytyy Marsin ilmakehän yläosiin noin 21000 km/h nopeudella, ja laskeutuu lämpökilven, laskuvarjojen, jarrurakettien ja lopuksi iskua vaimentavien rakenteiden avulla Marsin pinnalle. Schiaparelli saa energiansa akuista, joiden avulla se kerää tietoja Marsin pinnalla muutaman Marsin päivän ajan. Emoalus TGO ohjataan Marsia kiertävälle radalle, jossa sen on suunniteltu tutkivan Marsia viisi vuotta.

Ilmatieteen laitoksen suunnittelemat Marsin kaasukehän paine- ja kosteusinstrumentit perustuvat Vaisala Oy:n anturiteknologiaan. Instrumenttien kehittelyyn ovat osallistuneet myös Suomen Optomekaniikka Oy, Skytron Oy ja Ideal Engineering Oy.

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Ari-Matti Harri, puh. 050 337 5623, ari-matti.harri@fmi.fi
Vanhempi tutkija Maria Genzer, puh. 029 539 4724, maria.genzer@fmi.fi
Tutkija Timo Nikkanen, puh. 040 764 8091, timo.nikkanen@fmi.fi

Lue lisää Ilmatieteen laitoksen avaruusteknologiasta: http://ilmatieteenlaitos.fi/tutka-ja-avaruusteknologia
Ilmatieteen laitoksen avaruustutkijoita voi seurata myös Twitterissä @FMISpace -tilillä.
 

ESAn sivusto: http://exploration.esa.int/mars/
Vaisala Oyj tiedotteet: http://www.vaisala.com/en/press/news/Pages/default.aspx