Tiedotearkisto: 2016

Mallinnuksen mukaan ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla hyvää

7.6.2016 9:28

Pääkaupunkiseutu on ilmanlaadultaan puhtaimpia metropolialueita Euroopassa. Pääkaupunkiseudun ilmanlaatua on mallinnettu ja arvioitu tärkeimpien päästölähteiden vaikutusta hengitysilman laatuun. Ilmanlaatuun vaikuttavat merkittävimmin autoliikenteen typenoksidi- ja pienhiukkaspäästöt sekä pienhiukkasten kaukokulkeuma.

Kuva: Antti Wemberg

Kuva: Antti Wemberg

Ilmatieteen laitos on mallintanut pääkaupunkiseudun merkittävimpien päästölähteiden eli autoliikenteen, energiatuotannon, laivaliikenteen ja satamatoiminnan sekä lentoliikenteen ja lentoasematoiminnan ilmanlaatuvaikutuksia. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kotitalouksien tulisijojen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun. Leviämismallilaskelmien avulla tarkasteltiin ulkoilman typpidioksidi-, pienhiukkas- ja rikkidioksidipitoisuuksia ja niiden alueellista jakautumista.

Autoliikenteen typenoksidi- ja pienhiukkaspäästöt sekä pienhiukkasten kaukokulkeuma vaikuttavat merkittävimmin pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun. Korkeimmat typpidioksidi- ja pienhiukkaspitoisuudet esiintyvät vilkkaimmin liikennöityjen väylien läheisyydessä ja Helsingin keskustassa. Ihmiset altistuvat autoliikenteen päästöille, sillä autojen pakokaasut vapautuvat hengityskorkeudelle. Mallinnuksen mukaan typpidioksidipitoisuuden vuosiraja-arvo voi ylittyä paikoitellen Helsingin keskustassa. Pienhiukkaspitoisuudet alittavat vuosiraja-arvon selvästi kaikkialla pääkaupunkiseudulla. Pientaloalueilla kotitalouksien tulisijojen käytön päästöillä on paikallisesti merkittävä vaikutus alueen pienhiukkaspitoisuuksiin kaukokulkeuman lisäksi.

Energiantuotantolaitosten päästöjen vaikutus pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun on pääsääntöisesti pieni, sillä voimalaitosten päästöt vapautuvat korkeista piipuista, jolloin ne leviävät ja laimenevat tehokkaasti eivätkä heikennä ilmanlaatua hengityskorkeudella.

Rikkidioksidipitoisuudet ovat pääkaupunkiseudulla pieniä, korkeimmillaan rikkidioksidipitoisuudet ovat satamien läheisyydessä. Laivaliikenteen ja satamatoiminnan päästöt kohottavat pitoisuustasoja satama-alueiden lisäksi melko laajalla alueella rannikon läheisyydessä.

Lentoliikenteen ja lentoasematoiminnan typenoksidipäästöjen vaikutus ilmanlaatuun on paikallinen ja rajoittuu lähinnä liikkumisrajoitetulle lentoasema-alueelle ja sen välittömään läheisyyteen.

Päästöjen leviämislaskelmiin käytettiin Ilmatieteen laitoksella kehitettyjä leviämis- ja laskentamalleja. Päästötiedot edustivat vuoden 2014 tilannetta. Pitoisuudet laskettiin pääkaupunkiseudun kunnat kattavalle 35 × 45 km kokoiselle alueelle.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Fortum Power and Heat Oy, Helen Oy, Vantaan Energia Oy ja Finavia Oyj tilasivat tutkimuksen ja toimittivat päästötietoja.

Linkki raporttiin: http://ilmatieteenlaitos.fi/leviamismallilaskelmat

Autoliikenteen, energiantuotannon, laivaliikenteen ja satamatoiminnan, lentoliikenteen ja lentoasematoiminnan päästöjen sekä alueellisen taustapitoisuuden aiheuttama typpidioksidin (NO2) korkein vuosikeskiarvopitoisuus (μg/m³).
 

Lisätietoja ilmanlaatuselvityksen eri osa-alueista antavat:
Ilmatieteen laitos (leviämismallinnus ja sen tulokset):
Tutkija Hanna Hannuniemi, puh. 050 300 3408, hanna.hannuniemi@fmi.fi

Helsingin seudun ympäristöpalvelut (ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla ja autoliikenteen päästötiedot):
Ilmansuojeluasiantuntija Anu Kousa, puh 045 1393 954, anu.kousa@hsy.fi

Finavia Oyj (lentoliikenteen päästötiedot):
Ympäristöasiantuntija Johanna Kara, puh. 040 538 8773, johanna.kara@finavia.fi

Fortum Power and Heat Oyj (Espoon energiantuotantolaitosten päästötiedot):
Ympäristöasiantuntija Timo Ahonen, puh. 040 709 5719, timo.ahonen@fortum.com

Helen Oy (Helsingin energiantuotantolaitosten päästötiedot):
Ryhmäpäällikkö Anna Häyrinen, puh. 040 563 4225, anna.hayrinen@helen.fi

Vantaan Energia Oy (Vantaan energiantuotantolaitosten päästötiedot):
Ympäristöpäällikkö Hannu Laine, puh. 050 511 3795, hannu.laine@vantaanenergia.fi