Rosetta jatkaa komeetan tutkimista syyskuun loppuun

Komeetta 67P on etääntynyt Auringosta jo Marsin ja Jupiterin ratojen puoliväliin. Luotaimen aurinkopaneelit eivät riitä tuottamaan sähköä havaintojen jatkamiselle tulevaa syksyä pidempään. Viimeisten viikkojensa aikana Rosetta ohjataan lähestymään komeettaa, jolloin saadaan havaintoja pinnan läheltä aikaisempaa monipuolisemmin. Tätä komeetan pölyn ja kaasujen täyttämää luotaimelle riskialtista lähialuetta ei ole aikaisemmin lennon aikana tutkittu paljon.

Lopullisessa lähestymisessä luotain ohjataan törmäyskurssille komeetan ytimen kanssa hitaalla nopeudella noin puoli metriä sekunnissa. Luotain kerää havaintoja lähestyessään pintaa ja lähettää ne reaaliajassa Maahan. Luotaimen kaikki järjestelmät sammutetaan ennen pintaan osumista. Pinnan saavutettuaan luotaimen asentoa ei voida enää hallita, jonka takia tiedonsiirtoyhteys Maahan menetetään ja aurinkopaneelien sähkön tuotto putoaa.

"Rosetta on erittäin onnistunut tutkimusmissio, jossa on merkittävä suomalainen panostus", toteaa Ilmatieteen laitoksen avaruustutkija Riku Järvinen. "Jo lähes kahden vuoden ajan olemme saaneet päivittäin havaintoja komeetta 67P:stä, jotka tuovat uutta tietoa aurinkokunnan kehityksestä". "Komeettatutkimuksessa on siirrytty uudelle aikakaudelle."

Vaikka Rosetta-luotaimen toiminta päättyy 30. syyskuuta, niin monille tutkijoille se merkitsee vasta työn alkua, sillä lähivuosina havaintojen täysimittainen analysointi alkaa monessa maassa. "Ilmatieteen laitos osallistui kuuden luotaimessa olevan laitteen suunnitteluun ja rakentamiseen. Laitteet ovat toimineet odotetusti ja dataa on saatu paljon", toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Jouni Rynö.

Rosetta laukaistiin avaruuteen maaliskuussa 2004 ja jo yli 12 vuoden ikäinen luotain on toiminut suunnitellusti. Rosetta on ensimmäinen komeettaa kiertänyt ja komeetan Auringon ohitusta seurannut avaruusluotain. Luotaimen havaintolaitteet ovat kuvanneet ja keränneet tietoa komeetan ytimestä ja ympäristöstä. Havainto-ohjelman päättyessä kerätty tieto koostetaan ja täysimittainen havaintojen analysointi alkaa.

Philae-laskeutuja saatettiin komeetan pinnalle marraskuussa 2014

Philaen kiinnittyminen pintaan ei onnistunut suunnitellusti johtaen laskeutujan siirtymiseen ennakoimattoman varjoisaan paikkaan ytimen pinnalla. Tästä huolimatta laskeutuja suoritti lähes koko ennaltaohjelmoidun havainto-ohjelmansa 2,5 päivän aikana akkujensa varassa. Philae oli yhteydessä Rosetta-emoalukseensa viimeisen kerran kesällä 2015.

Lisätietoja:

Tutkija Riku Järvinen, riku.jarvinen@fmi.fi, puh. 029 539 4681

Tutkija Jouni Rynö, jouni.ryno@fmi.fi, puh. 029 539 4656

ESAPatrick Martin, Rosetta Mission Manager, patrick.martin@esa.int

Kuvia: http://www.esa.int/spaceinimages/Images/2015/06/Rosetta