Eilen oli kesän toistaiseksi vilkkain ukkospäivä

Ukkoskausi alkoi tänä kesänä tavanomaista vaisummin; toukokuussa paikannettiin Suomessa noin 4 800 maasalamaa, mikä on hieman yli puolet keskimääräisestä. Myös kesäkuussa ukkosia oli vähän. Salamoita paikannettiin noin 14 000, mikä on alle puolet pitkän ajan keskiarvosta.  Heinäkuun alussa olosuhteet ovat kuitenkin olleet suotuisat ukkosille. Toistaiseksi kesän vilkkain ukkospäivä oli eilen 5. heinäkuuta, jolloin paikannettiin yhteensä yli 21 500 salamaa. Ne painottuivat suurimmaksi osaksi Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Lapin alueille. Yli 15 000 maasalaman myräköitä saadaan Suomessa keskimäärin kerran vuodessa.

Kuva. Suomessa havaittiin 5.7. salamoita yhteensä 21500.

Suomessa koetaan ensimmäiset merkittävät ukkoset yleensä toukokuussa. Ukkoskausi vilkastuu mentäessä kohti keskikesää: runsaimmat ukkoset koetaan tyypillisesti juuri heinäkuussa. Heinäkuussa Suomen maankamaralle iskee keskimäärin 60 000 salamaa, joka on lähes puolet koko vuoden noin 140 000:sta salamasta. Elokuussa ukkoset alkavat pikkuhiljaa vähetä, ja syyskuun jälkeen ukkostaa enää melko satunnaisesti, mutta silloinkin ne voivat vielä olla rajuja. Ukkosten esiintyminen on vahvasti riippuvainen yleisestä suursäätilasta; lämmin ja kostea kesä on ukkosten kannalta suotuisa.

Itä- ja Länsi-Suomessa ukkostaa eniten

Suomessa runsain salamointi keskittyy yleensä maan itä- ja länsiosiin, etenkin Pohjanmaalle, Lapin sekä rannikkoseutujen jäädessä hieman vähemmälle. Vuosivaihtelu on kuitenkin hyvin suurta sekä salamamäärien että esiintymisalueiden osalta.

Keskimääräinen maasalamatiheys (salamoita pinta-alayksikköä kohti) on noin 0,4 salamaa neliökilometriä kohden vuodessa. Määrä on koko maapallon mittakaavassa tarkasteltuna melko vähän. Keskiarvo ei kuitenkaan anna todellista kuvaa rajuimpien yksittäisten ukkosten luonteesta. Vilkkaimpina ukkospäivinä Suomessa on havaittu jopa noin 30 000 maasalamaa, ja vuorokausiennätys on 40 000 maasalamaa (29.6.1988).

Ukkonen voi olla myös vaarallinen

Ukkonen on Suomessa esiintyvistä sääilmiöistä tilastojen valossa vaarallisin: keskimäärin salamaan menehtyy yksi ihminen joka toinen vuosi. Lisäksi mukaan mahtuu muutamia läheltä piti -tilanteita. Onkin ymmärrettävää, että ilmiöön liittyy pelkoa. Suoranaiseen pelkoon ei kuitenkaan ole mitään syytä, kunhan muistaa muutamia perusohjeita ukkosen varalle. Esimerkiksi puun alle ei tule mennä sateensuojaan, sillä salama iskee mielellään korkeisiin kohteisiin kuten puuhun, josta virta hyppää herkästi ihmiseen. Metallikorinen auto on melko turvallinen ja yleensä helposti tarjolla oleva suojautumispaikka. Rakennuksessa kannattaa sähkölaitteiden johdot irrottaa seinästä jo hyvissä ajoin ennen ukkosta, koska varsinkaan herkät elektroniikkalaitteet eivät kestä kovin suuria ylijännitteitä.

Lisätietoja:

Terhi Laurila, puh. 050 464 8812, terhi.laurila@fmi.fi

Lisää tietoja ukkosista ja salamoista: http://ilmatieteenlaitos.fi/ukkonen-ja-salamat

Tutkija Antti Mäkelä kertoo ukkosista ja niiden ennustamisesta: https://www.youtube.com/watch?v=p