Tiedotearkisto: 2017

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta: Ei-ilmastollisten tekijöiden huomioon ottaminen helpottaa sopeutumista arktisen alueen muutoksiin

28.2.2017 11:00

Arktisella alueella keskustellaan vilkkaasti ilmastonmuutoksen tuomista mahdollisuuksista, haasteista ja ongelmista, mutta ei-ilmastollisten tekijöiden vaikutukset alueen kehitykseen jäävät usein huomioimatta.

Kuva: Eija Vallinheimo

Kuva: Eija Vallinheimo

Jotta alueen sopeutumiskykyä voitaisiin kehittää, tulisi kiinnittää enemmän huomiota ympäristön, ilmaston ja yhteiskunnallisten muutosten yhteisvaikutuksiin. Näin painottaa alueen muutosten vaikutuksia arvioineet tutkijat "Barentsin alue muuttuu – miten Suomi sopeutuu?" -raportissa.

Ilmatieteen laitos on raportissa tutkinut, miten Barentsin alueen ympäristö ja yhteiskunta toimivat osana maailmanlaajuisia muutoksia. Ilmasto Barentsin alueella muuttuu selvästi nopeammin kuin maapallolla keskimäärin. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja mahdollisuudet Barentsin alueella kytkeytyvät vahvasti yhteiskunnalliseen kehitykseen; näiden vuorovaikutussuhteiden ymmärtämistä tulisikin lisätä ja asiat pitäisi nähdä kokonaisuutena.

Ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia eri yhteiskunnan sektoreilla

Ilmastonmuutoksen vaikutukset kytkeytyvät kiinteästi muuhun yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kehitykseen, eikä ilmastonmuutos ole läheskään aina merkittävin Barentsin aluetta muokkaava tekijä. Tutkijat ovat arvioineet, millaisia muutoksia eri sektoreilla, kuten poro-, metsä- ja maataloudessa, matkailussa ja kaivosteollisuudessa, on odotettavissa ja millaiset mahdollisuudet on sopeutua niihin. Lisäksi raportissa tarkastellaan lainsäädännöllisten, taloudellisten, kulttuuristen ja poliittisten muutosten merkitystä saamelaisille sekä myös alueen asukkaiden terveyden, elinympäristön ja hyvinvoinnin kannalta.

Tutkijat korostavat, että sopeutuminen edellyttää tiiviimpää alueellista yhteistyötä, jotta voidaan tuottaa tietoa alueen eri toimijoiden kesken, vaihtaa kokemuksia ja edistää ymmärrystä muutosten yhteisvaikutuksista. Sopeutuminen edellyttää myös monipuolisempaa ja laajempaa ajattelua yli sektorikohtaisten rajojen.

Miten kaikki elinkeinot voivat selviytyä tai jopa hyötyä muutoksista yhdessä? Tämä voi ilmetä esimerkiksi lisääntyneenä liiketoiminnallisena yhteistyönä, monielinkeinoisuutena ja työvoimasynergiana yli elinkeino- ja sektorirajojen sekä hajautettuina järjestelminä keskitettyjen asemasta.

Yhteistyön lisäksi sopeutumisen keinoja täytyy kehittää aktiivisemmin ja ennakoiden sekä ottaa niitä käyttöön paikallisesti ja alueellisesti. Yhdenmukaisten, keskushallintovetoisten massaratkaisujen asemasta tarvitaan kulttuurisesti sopivia ja joustavia ratkaisuja.

"Barentsin alue muuttuu – miten Suomi sopeutuu?" -raportti julkaistaan 28.2.2017. Raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2014 tutkimus- ja selvityssuunnitelman toimeenpanoa Lapin yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen, Ilmatieteen laitoksen sekä Luonnonvarakeskuksen että Oulun yliopiston tutkijoiden yhteistyönä.

Raportti on valmisteltu Arktisen neuvoston ja Arktisen alueen tilaa arvioivan ja monitoroivan ohjelman (Arctic monitoring and assessment program, AMAP) hankkeessa arktisen alueen sopeutumisesta (Adaptation options for a changing Arctic, AACA), josta ilmestyy englanninkielinen Barentsin alueen sopeutumista tarkasteleva raportti keväällä 2017.

Lisätietoja valtion tutkimus- ja selvitystoiminnasta: tietokayttoon.fi

Raportti: http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=18202

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitos
Tutkija Kirsti Jylhä, kirsti.jylha@fmi.fi

Lapin yliopiston Arktinen keskus
Monica Tennberg, monica.tennberg@ulapland.fi