Cassini-luotain ohittaa Titan-kuun viimeisen kerran

Cassinin on ohilentonsa aikana lähimmillään vain 979 kilometrin korkeudella Titan-kuun pinnasta. Tämä viimeinen ohilento aloittaa Cassinin avaruuslennon viimeisen vaiheen, jossa Cassinin rata kulkee Saturnuksen ja sen lähimpien renkaiden välistä, missä mikään luotain ei ole tähän mennessä käynyt. Cassini-luotaimessa on mukana Suomessa valmistettuja hiukkasmittalaiteen osia.

Cassini-luotain on vuodesta 2004 lähtien tutkinut kierto­radaltaan Saturnus-planeettaa, sen lukuisia kuita ja rengasjärjestelmää. Cassinin tekemä tutkimus- ja havaintomatka ulompaan Aurinkokuntaan on ollut menestyksekäs ja pitkäkestoinen. "Uusia tieteellisesti mullistavia löytöjä on tehty vuosittain. Tällaisia löytöjä ovat olleet mm. Enceladus-kuun vesisuihkut, pienten kuiden aiheuttamat aukot renkaissa ja propelliaallot aukkojen reunoilla, Saturnuksen kuusikulmainen napapiiripyörre", Ilmatieteen laitoksen Saturnus-tutkija Ilkka Sillanpää luettelee.

Suomalaiset paineanturit mitanneet Titan-kuun kaasukehää

Titan-kuulla on oma pitkä lukunsa Cassinin löydöissä. Cassinia on tutkinut Euroopan avaruusjärjestön Huygens-laskeutuja, joka matkasi paksun ja läpi­näkymättömän kaasukehän läpi Titanin jäiselle pinnalle. Huygensissä oli mukana Ilmatieteen laitoksen toimittamia paineantureita.  Suomessa analysoitiin myös paineanturin mittaukset kaasukehästä. "Titanin kaasukehä on pääosin typpeä kuten Maalla, mutta ei oikeastaan lainkaan happea. Myös lämpötila on hyinen: alle -160 °C. Tästä johtuen kemialliset prosessit kaasukehässä ovat hyvin erilaisia Maahan verrattuna. Yllätyksenä tulivat niin korkealla kaasukehässä esiintyvät pitkäketjuiset hiili-typpi -ionit kuin aerosoleista vain kylmissä olo­suhteissa muodostuvat tholiinit", Titan-kuuta tutkiva Ilkka Sillanpää sanoo. Tholiinit muodostavat hiekkamaisia dyynitasankoja lähelle Titanin päiväntasaajaa. Tholiineja esiintyy myös Plutossa ja ne antavat sen kuulle Kharonille punertavan napa-alueen.

Ennalta ajateltiin, että koko Titanin pinta voisi olla metaanimeren peitossa. Huygens-laskeutuja kuvasi kuitenkin kuivia jokiuomia lähellä päiväntasaajaa. Vasta vuonna 2006 päästiin suorittamaan tutkamittauksia läheltä napa-alueita ja silloihin havaittiin useita järvimäisiä tasaisia alueita. Metaanipilviäkin on sittemmin havaittu ja sateiden oletetaan olevan harvinaisia kauempana napa-alueilta. Kaasukehän paksuudesta johtuen sademäärä saattaa olla useitakin metrejä aiheuttaen suuria metaanitulvajärviä.

Cassinin matka päättyy 15. syyskuuta, jolloin se syöstään Saturnuksen kaasukehään. Cassini-luotaimen viimeinen signaali lähtee Saturnuksen kaasukehästä 15.9.2017 klo 13:45 ja se saavuttaa maan klo 15:08 Suomen aikaa.

Lisätietoja:

Tutkija Ilkka Sillanpää, puh. 050 408 9024, ilkka.sillanpaa@fmi.fi

Tutkija Terhi Mäkinen, terhi.makinen@fmi.fi

Kuva: Titanin pintaa voidaan havainnoida kaasu­­­kehän läpi vain infrapunan ­taa­juuksilla (kuten tässä) ja tutkamittauksilla.