Tiedote 16.8.2017

Kolme Suomen säähavaintoasemaa historiallisten sääasemien verkostoon

Yli sata vuotta toiminnassa olleet säähavaintoasemat Parainen Utö, Siikajoki Ruukki ja Sodankylä Tähtelä on hyväksytty WMO:n historiallisten sääasemien verkostoon.
Kuva: Antonin Halas

Maailman ilmatieteen järjestö (WMO) on perustanut verkoston, johon kuuluu yli sata vuotta ilmatieteellisiä havaintoja tehneitä sääasemia. Sääasemaverkosto koostuu tällä hetkellä 60 sääasemasta 27 maassa. Suomessa sijaitsevia asemia verkostossa on kolme, Parainen Utö, Siikajoki Ruukki ja Sodankylä Tähtelä.

Sääasemaverkosto kokoaa maailman vanhimpia, vielä toiminnassa olevia sääasemia yhteen verkostoon. Sen tarkoitus on vaalia vanhaa säähavaintoperintöä, varmistaa historiallisesti merkittävien asemien toiminta myös jatkossa ja antaa tunnustusta pitkäjänteisestä havaintotyöstä.

Ilmaston pitkäjänteisen tutkimisen kannalta on tärkeää saada havaintoja samalta paikalta ja pitkältä aikaväliltä. Sadan vuoden aikaväli antaa merkittävästi tietoa ilmaston kehityksestä ja muutoksesta.

Yli satavuotiaat Utö, Ruukki ja Tähtelä

WMO:n verkostoon on hyväksytty Suomesta kolme sääasemaa, jotka ovat yli sata vuotta mitanneet esimerkiksi lämpötilaa, ilmanpainetta, sateen määrää sekä tuulen nopeutta ja suuntaa.

Utön säähavaintoasema on Suomen eteläisimpiä asemia. Se sijaitsee Paraisten ulkosaaristossa, josta on mantereelle lähes 100 kilometriä. Asema sijaitsi pitkään Utön kasarmialueella, mutta on nykyään sijoitettu saaren eteläosaan noin 170 metrin päähän rannasta. Utön sääasemalla tehdään monipuolisesti havaintoja sekä säästä, meriolosuhteista että ilmakehästä. Utön sääasema perustettiin vuonna 1881, ja se on yksi Suomen vanhimmista yhä käytössä olevista sääasemista.

Siikajoella Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Ruukin säähavaintoasema perustettiin vuonna 1904, ja sen paikka on pysynyt lähes muuttumattomana vuodesta 1925. Ruukin sääaseman pienilmaston muutokset ovat olleet koko havaintojakson ajan pieniä, mitä edistää alueen tasaisuus. Siikajoella mitataan yleisiä meteorologisia suureita, kuten lämpötilaa, ilmanpainetta, tuulen nopeutta ja suuntaa, sadetta sekä lumensyvyyttä.

Sodankylän Tähtelässä on havainnoitu vuodesta 1914 lähtien esimerkiksi maapallon magneettikenttää sekä kuvattu revontulia ja tehty erilaisia säähavaintoja ensin manuaalisilla ja sittemmin automaattisilla menetelmillä. Sodankylä on toinen Suomen kahdesta luotausasemasta, jossa luotauksia tehdään päivittäin. Sääasema on nykyään vain pieni osa Sodankylän tutkimuskeskuksen laajaa mittaus- ja tutkimustoimintaa.

Lisätietoja:

WMO:n historiallisten sääasemien verkosto

Säähavainnointi Suomessa: http://ilmatieteenlaitos.fi/saahavainnot