Rosetta tuottaa jatkuvasti uutta tiedettä - Philae-laskeutujan annetaan nukkua rauhassa huhtikuun alkuun

67P/Churyumov-Gerasimenko -komeetan pinnalle laskeutunut Philae-laskeutuja on edelleen ilman radioyhteyttä emoalus Rosettaan. Radioyhteyden katko alkoi 15. joulukuuta patterien tyhjennyttyä. "Laskeutuja on päätetty jättää nyt kokonaan rauhaan vähäksi aikaa, koska Philaen radiolähetin aktivoituu jokaisella yhteydenottokerralla. Tämä on vaarallista energiankäytön kannalta. Tavoitteena on säästää mahdollisimman paljon energiaa, jotta elektroniikka saadaan pidettyä sopivan lämpöisenä eli vähintään -50 asteen yläpuolella", Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Walter Schmidt toteaa.

Lämpötila komeetalla on -160 astetta varjossa ja -120 astetta auringon paisteessa, mikä aiheuttaa riskin elektronisten laitteiden toiminnalle. Energiantuotantoa varten aurinko paistaa riittävästi tällä hetkellä noin 1,5 tuntia komeetan päivän aikana. Tilanne kuitenkin paranee, sillä energian määrä kasvaa marraskuusta heinäkuuhun kuusinkertaiseksi komeetan lähestyessä Aurinkoa. Huhtikuun alussa energiaa lasketaan olevan riittävästi toiminnan aloittamista varten.

Philae nukkuu komeetan sivuseinämässä olevassa kolossa

"Kuvien ja muiden analyysien perusteella tiedetään, että Philae on tipahtanut komeetan reunan yli ja alas jonkinlaiselle "parvekkeelle", joka sijaitsee komeetan sivuseinässä", Walter Schmidt kertoo. Philaen kolmella puolella kuvissa voidaan nähdä kallioseinäke, mutta yksi sen kameroista osoittaa arvioiden mukaan suoraan ulkoavaruuteen. Gravitaatio on kuitenkin sivullepäin. Uusia kuvia pyritään ottamaan herätyksen jälkeen, jotta paikkaa voidaan tarkemmin tutkia.

Sijaintipaikan lisäksi ennen herätystä on vielä pitkä lista erilaisia epäselvyyksiä selvitettävänä. Yksi tärkeimmistä on se, kuinka päin Philae oikeastaan on kolossa ja ovatko sen kaikki jalat kiinni komeetan pinnassa. Kaikista näistä tutkijatiimeillä on toistaiseksi erilaisia näkemyksiä. Asioita pyritään selvittämään Rosetta-kiertolaisen avulla. Suunnitelmissa on aivan lähipäivinä laskea kiertolaista niin lähelle komeettaa kuin mahdollista. Tämä on tarkoitus tehdä hetkellä, jolloin kiertolainen on Philaen kohdalla ja auringonvalo pääsee arvioituun sijaintipaikaan. Näin voitaisiin ottaa mahdollisimman tarkkoja kuvia noin 6 kilometrin päästä Philaen nykyisestä paikasta.

Ensimmäisiä julkaisuja Science ja Nature-lehdissä

Varsinaisia tutkimustuloksia julkaistaan isommassa julkaisusarjassa Science ja Nature-lehdissä. Laskeutumisalus Phialessa sijaitsevista Ilmatieteen laitoksen mittalaitteista ei vielä ole juurikaan tuloksia näissä ensimmäisissä julkaisuissa. Sen sijaan Rosettassa olevan COSIMA ja ICA-instrumenttien tietoja on jo osittain analysoitu. COSIMAn tehtävänä on analysoida komeetan lähiympäristön pölyhiukkasten koostumusta.

"Tällä hetkellä uutta tietoa komeetasta on jo tullut paljon ja osa saaduista tiedoista on yllättänyt tutkijat", Walter Schmidt kertoo. Jo saatujen tietojen pohjalta on esimerkiksi selvinnyt, että komeetan pölykerros on paksumpi kuin oli arvioitu. Pölyä on saatu analysoitavaksi useammasta paikasta Philaen tekemien laskeutumispomppujen ansiosta."Tämä tieto on sikäli merkittävä, että näin paksu pölykerros eristää hyvin lämpöä ja voi muuttaa kokonaan aikaisemmat tiedot siitä, että auringonpaiste aktivoi komeetan pintaa ja aiheuttaa näin komeetoille tyypillisen pyrstön. Komeetan aktivoitumisen seuraaminen onkin mielenkiintoista. Alusta alkaen aktiivisimmat alueet ovat löytyneet komeetan "niskasta". Yksi teoria on, että komeetta ei olekaan kaksoiskomeetta vaan välikappale on aktiivisempi alue, josta poistuu materiaalia nopeammalla tahdilla kuin muualta. Näin välikappale vähitellen ohenee ja komeetta vähitellen hajoaa kahteen osaan.

Toinen merkittävä uusi tieto on se, että paksun pölykerroksen alla oleva komeetan pinta on paljon kovempi kuin aikaisemmin oli kuviteltu. Pinnan kovuus on luultavasti syy siihen, miksi ankkurointi ei onnistunut toivotusti eikä Philaen mukana oleva MUPUS-vasara ole päässyt läpi muusta kuin pölykerroksesta. "Näin kova materiaali voi sisältää muutakin kuin aikaisemmin oletettua vesijäätä. Komeetan pinnalla on tehty havaintoja orgaanisista aineista, joka voi olla yksi selitys pinnan kovuudelle", Schmidt kertoo. Lisäksi veden isotooppianalyyseissä on selvinnyt, että veden koostumus on erilainen kuin maassa, joten Maahan vesi ei luultavasti ole tullut komeettojen vaan asteroidien mukana.

PP optimaalisessa tilassa odottelemassa herätystä

Ensimmäisenä komeetan pinnalle tömähtänyt Ilmatieteen laitoksen valmistama PP-mittalaite, joka mittaa komeetan vesipitoisuutta, sai tehtyä mittauksia. Ilmatieteen laitoksen PP-mittarit ovat optimaalisessa tilassa, joten tarvittava mittaussarja voidaan viedä läpi heti herätyksen jälkeen, sillä PP-mittaukset eivät liikuta Philaeta ja tehtävät mittaukset eivät vie paljon energiaa. Mittausmenetelmää joudutaan kuitenkin muuttamaan, sillä mittaukset oli suunniteltu tehtäväksi eri tavalla alkuperäisessä sijaintipaikassa.

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Walter Schmidtpuh. 029 539 4658, Walter.Schmidt@fmi.fi

Science-tiedeuutinen: Rosetta-luotain todisti jäisen komeetan heräämistä: http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/48169371

Nature-tiedeuutinen julkaistaan maanantaina klo 18.