Tiedotearkisto: 2018

Suomen pisimmällä maantietunnelilla vain vähäisiä vaikutuksia Tampereen ilmanlaatuun

10.4.2018 16:29

Ilmatieteen laitos on seurannut viiden vuoden ajan Tampereen Rantaväylän tunnelin rakentamisen vaikutusta alueen ilmanlaatuun. Tunnelityömaan ilmanlaadun seuranta toteutettiin poikkeuksellisen kattavasti. Mittaukset jatkuivat vielä vuoden ajan tunnelin käyttöön oton jälkeen.

Kuva: Emmi Laukkanen

Kuva: Emmi Laukkanen

Ilmatieteen laitos aloitti ilmanlaatumittaukset Tampereella Rantatunnelin suunnitteluvaiheessa vuoden 2012 lopussa. Mittaukset jatkuivat keskeytyksettä vuoden 2017 loppuun asti tunnelin molempien suuakkojen läheisyydessä olevilla mittausasemilla. Toisella asemista mittaukset jatkuvat vielä vuoden 2018 ajan.
"Rantatunnelihankkeen vaikutusalueella on kymmeniä tuhansia asukkaita ja tienkäyttäjiä, siksi väylähankkeen ilmanlaadun seuranta on ollut poikkeuksellisen laajaa ja jatkunut näin pitkään", kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Jatta Salmi.

Naistenlahdessa ja Santalahdessa sijaitsevilla mittausasemilla mitattiin ulkoilmasta typen oksidien, pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Nämä ovat oleellisimmat kaupunki-ilmanlaatuun vaikuttavat ilman epäpuhtaudet ja tärkeimmät Rantatunnelihankkeen ilmanlaatuvaikutuksia kuvaavat pitoisuudet. Näille ilman epäpuhtauksille on myös annettu lainsäädännössä ohje- ja raja-arvoja terveyshaittojen ehkäisemiseksi.

Louhinta- ja rakennusvaihe heikensi ilmanlaatua ajoittain

Rantatunnelin louhinta- ja rakennusvaiheesta sekä työmaa-alueen liikennöinnistä aiheutui pölyämistä, joka näkyi mittaustuloksissa etenkin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien kohoamisena. Rakentamisvaiheessa, vuosina 2014–2016, ilmanlaatu heikkeni ajoittain huonoksi tai erittäin huonoksi tunnelityömaan vuoksi. Ilmanlaadun mittaustulokset kuitenkin auttoivat rakentamisen aikaisten haittojen hallinnassa. "Saimme automaattisen hälytyksen aina pitoisuuksien kohotessa haitalliselle tasolle. Niiden avulla työmaa-alueiden pölyämiseen pystyttiin heti reagoimaan ja lisäämään työmaan kulkuväylien kastelua ja muuta pölynsidontaa.", kertoo Rantatunnelin allianssin rakentamisen aluevastaavana toiminut Jari Humalajoki.

Mittauksissa havaittua hiukkaspitoisuuksien kohoamista aiheutti vuosittain myös työmaasta riippumaton keväinen katupöly. Tällöin ilmanlaatu heikentyi laajemmin koko Tampereen kaupungin alueella, jolloin huonoa tai erittäin huonoa ilmanlaatua havaittiin samaan aikaan useilla Tampereen ilmanlaadun mittausasemilla.

Ilmanlaatu tunnelin avaamisen jälkeen

"Naistenlahdessa ja Santalahdessa ilmanlaatu tunnelin avaamisen jälkeen vuonna 2017 oli keskimäärin samanlaista kuin muillakin Tampereen kaupungin ilmanlaadun mittausasemilla", Jatta Salmi toteaa. Typpidioksidipitoisuudet olivat pääosin samaa tasoa kuin Kalevan mittausasemalla ja matalampia kuin Linja-autoasemalla tai Pirkankadulla mitatut pitoisuudet. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Naistenlahdessa ja Santalahdessa olivat kevätpölyaikaan pienempiä ja kesäaikaan suurempia kuin Epilän ja Pirkankadun mittausasemilla mitatut pitoisuudet. Pienhiukkaspitoisuudet olivat kaikilla Tampereen mittausasemilla keskimäärin samaa tasoa.

Naistenlahdessa ja Santalahdessa mitatut typpidioksidipitoisuudet ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet kotimaisia ilmanlaadun ohjearvoja vuonna 2017. Typpidioksidipitoisuudet eivät myöskään ylittäneet ilmanlaadun raja-arvoja. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuorokausiraja-arvon taso ylittyi yhden kerran kummallakin mittausasemalla, kun sallittujen ylitysten määrä on 35 kpl kalenterivuodessa. Ylitykset aiheutuivat teiden ja pintojen pölyämisestä kuivana ja lumettomana pakkaspäivänä helmikuun alussa. Samana päivänä myös muilla Tampereen kaupungin mittausasemilla mitattiin raja-arvotason ylittäviä pitoisuuksia. Pienhiukkaspitoisuuksien vuosiraja-arvo ei ylittynyt kummassakaan mittauspisteessä.

Naistenlahden mittauspisteessä ilmanlaatu on parantunut tunnelin käyttöönoton jälkeen, kun tarkastellaan vain niitä tilanteita, jolloin tuuli on puhaltanut tunnelin suuaukon suunnasta ilmanlaadun mittausasemalle. Naistenlahdessa Valtatie 12 kulki ennen tunnelin rakentamista Kekkosentien korkeaa siltaa pitkin, mutta tunnelin käyttöönoton jälkeen tie kulkee mittausaseman kohdalla paljon matalammalla kallioleikkauksen ja meluaidan suojassa. Santalahden mittauspisteessä ilmanlaatu on puolestaan huonontunut tunnelin käyttöönoton jälkeen tunnelin suuaukkojen puoleisilla tuulilla, mutta myös muilla valtatie 12:n puoleisilla tuulensuunnilla, varsinkin hengitettävien hiukkasten osalta. Tämä johtuu pääasiassa tielinjauksen siirtymisestä lähemmäs mittauspistettä.

Linkki tutkimuksen raporttiin:

http://expo.fmi.fi/aqes/public/Tampereen_tunneli_ilmanlaadun_vuosiraportti_2017.pdf

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitos
tutkija Jatta Salmi, puh. 050 919 5465,  jatta.salmi@fmi.fi

Liikennevirasto
Mauri Mäkiaho, mauri.makiaho@liikennevirasto.fi, puh. 029 534 3541

Tampereen kaupunki
Petri Kantola,  petri.kantola@tampere.fi, puh. 050 364 6095