Tiedotearkisto: 2001

Autoliikenne heikentää Kuopion ilmanlaatua

3.4.2001 12:00

Autoliikenne osoittautui merkittävimmäksi Kuopion ilmanlaatua heikentäväksi tekijäksi Ilmatieteen laitoksen tekemässä tutkimuksessa, jossa selvitettiin typenoksidipäästöjen vaikutuksia alueelliseen ilmanlaatuun. Tutkimuksessa kartoitettiin Kuopion energiantuotannon ja teollisuuden sekä autoliikenteen typenoksidipäästöt vuonna 1999. Näiden päästöjen aiheuttamat alueelliset ulkoilmapitoisuudet määriteltiin ilman epäpuhtauksien leviämistä kuvaavilla tietokonemalleilla. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, kuinka suuri erillinen vaikutus energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen päästöillä on Kuopion ilmanlaatuun.

Ilmatieteen laitoksen tutkimuksessa saatiin varsin kattava kuva Kuopion nykyisestä typen oksidien pitoisuustilanteesta sekä siihen vaikuttavista tekijöistä. Tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää Kuopion ilmanlaadun kehityksen ennustamisessa ja ilmanlaadun seurannan suunnittelussa sekä liikenne- ja kaupunkisuunnittelun apuna.

Korkeimmat typen oksidien pitoisuudet muodostuivat leviämismalleissa Kuopion keskustan alueelle sekä vilkkaimmin liikennöityjen teiden, varsinkin valtatie 5:n ja vilkkaiden risteysalueiden läheisyyteen. Teiden ja katujen tuntumassa typenoksidipitoisuudet kohoavat selvästi ympäristön arvoja suuremmiksi, koska autojen päästöt tulevat ilmaan matalalta. Meteorologisesti epäedullisissa tilanteissa typpidioksidipitoisuuden vuorokausikeskiarvot olivat korkeimmillaan noin 1,5-kertaisia terveydellisiin ohjearvoihin nähden. Typpidioksidipitoisuuden tuntiohjearvo sen sijaan alittui lähes koko tutkimusalueella. EU:n ilmanlaadun ensimmäisen tytärdirektiivin mukainen raja-arvo typpidioksidin vuosikeskiarvolle ylittyi muutamilla vilkkaimmilla risteysalueilla, mutta tuntikeskiarvon raja-arvo alittui koko tutkimusalueella. EU:n määrittelemiä raja-arvoja ei saa ylittää 1.1.2010 alkaen.

Autoliikenteellä on merkittävä vaikutus myös häkä- ja hiilivetypäästöihin ja niiden pitoisuuksiin, sekä korkeiden hiukkaspitoisuuksien muodostumiseen varsinkin keväällä, kun ajoradat pölyävät. Pakokaasut sisältävät myös terveydelle haitallisia pienhiukkasia. Autoliikenteen päästövaikutusten kehitys on epävarmaa ja riippuu merkittävästi autokannan uudistumisesta, liikennemäärien muuttumisesta ja paikallisista liikennejärjestelyistä.

Kuopion tutkimusalueen typen oksidien kokonaispäästöt vuonna 1999 olivat 2400 tonnia, joista energiantuotannon ja teollisuuden pistelähteiden osuus oli 58 prosenttia. Vaikka energiantuotannon ja teollisuuden typenoksidipäästöt olivat suuremmat kuin vastaavat autoliikenteen päästöt, oli niiden vaikutus paikallisiin typenoksidipitoisuuksiin kuitenkin huomattavasti pienempi kuin autoliikenteen päästöjen vaikutus. Pistelähteiden päästöjen aiheuttamat typpidioksidipitoisuudet muodostuvat pieniksi, koska päästöt vapautuvat ulkoilmaan korkealta, jolloin ne laimenevat tehokkaasti. Korkeimmillaankin pistelähteiden päästöjen aiheuttamat ohjearvoihin verrannolliset pitoisuudet olivat vain muutamia prosentteja ohjearvoista. Toisaalta autoliikenteen päästöt voivat jo yksinään aiheuttaa terveydelliset ohjearvot ylittäviä typpidioksidipitoisuuksia.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitos, ilmanlaadun tutkimus
Tutkimusryhmän päällikkö Harri Pietarila,
puh. (09) 1929 5432, 050 337 8224, harri.pietarila@fmi.fi

Kuopion kaupunki, Ympäristönsuojelutoimisto
Ympäristönsuojelutarkastaja Erkki Pärjälä,
puh. (017) 182 142, 0500 573 644,
erkki.parjala@kuopio.fi

Tutkimusraportti pdf-muodossa ilmanlaatu-sivuilla.