Tiedotearkisto: 2001

Suomi ja Venäjä uusivat avaruusyhteistyötään

25.4.2001 12:00

Suomen ja Venäjän välinen uusi avaruusyhteistyöohjelma allekirjoitetaan keskiviikkona 25. huhtikuuta kello 15.00 Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa. Maiden välinen ohjelma perustuu hallitusten väliseen tieteellisteknilliseen yhteistyöhön, jonka yksi osa-alue on avaruustutkimus. Suomesta yhteistyöhön osallistuu useita eri tahoja. Avaruustyöryhmän Suomen puheenjohtaja on Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja, professori Erkki Jatila. Venäläisten puheenjohtaja on Avaruustutkimuslaitoksen pääjohtaja, akateemikko Albert Galeev.

Suomen ja Venäjän avaruusyhteistyöneuvotteluissa tällä viikolla on käyty läpi toteutuneita yhteistyöhankkeita ja suunniteltu tulevaisuutta. Jatkossa yhteistyössä keskitytään avaruussään tutkimiseen, muiden planeettojen olosuhteiden tutkimiseen, tähtitieteellisiin hankkeisiin ja kaukokartoitusmenetelmien kehittämiseen.

Avaruussäätutkimuksessa selvitetään miten auringon aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat maan lähiavaruuteen ja ilmakehään. Tutkimusalueen merkittävyyttä lisää tietoliikenteen perustuminen kasvavassa määrin satelliittien käyttöön. Lisäksi avaruussääilmiöt aiheuttavat häiriöitä ja taloudellista vahinkoa muun muassa öljy- ja kaasuputkien toiminnassa sekä sähköjärjestelmissä.

Neuvotteluissa venäläiset tarjosivat suomalaisille mahdollisuutta osallistua uuteen Resonance-satelliittiohjelmaan, jossa tutkitaan revontulien syntyprosesseja maapallon lähiavaruudessa. Oleellinen osa tulosten tulkinnassa on suomalaisten ylläpitämällä maanpinta-asemista muodostuvalla seurantaverkolla, jossa noin 30 paikassa Pohjoismaissa ja Huippuvuorilla seurataan reaaliaikaisesti lähiavaruuden tapahtumia. Avaruussääilmiöiden ennustamista varten venäläiset esittivät harkittavaksi satelliittiohjelmaa, jossa kansainvälisessä yhteistyössä luodaan mahdollisuus aurinkotuulen jatkuvaan seurantaan. Suomalaiset kannattivat ajatusta ja esittivät keinoälymenetelmien jatkokehittämistä tulosten tulkitsemista ja avaruussääilmiöiden mallintamista varten. Hankkeesta tehdään konkreettinen ehdotus jo kuluvan vuoden aikana.

Muiden planeettojen olosuhteiden tutkimuksessa keskitytään Mars-yhteistyöhön. Tällä hetkellä suomalaiset ja venäläiset tekevät yhteistyötä Euroopan avaruusjärjestön Mars Express-satelliittiin liittyvässä ASPERA-3 -ohjelmassa, jossa pyritään selvittämään aurinkotuulen vaikutus Marsin ilmakehän ohenemiseen.

Venäläiset tarjosivat suomalaisille mahdollisuutta osallistua ohjelmaan, jossa Marsin Phobos-kuun pinnalle laskeudutaan ja sieltä tuodaan näyte takaisin Maahan analysoitavaksi. Lento Marsiin tapahtuu uusien ionimoottoreiden avulla. Suomalaiset tarjosivat ohjelmaan laitetta, joka on kehitetty Euroopan avaruusjärjestön vuonna 2003 laukaistavaan kuuohjelmaan. Laitteella voidaan seurata ionimottorin vaikutusta avaruusaluksen ympäristöön ja mitata Phobos-kuun ympäristön pölypitoisuutta. Suomalaiset ovat tilaamassa Venäjän avaruusteollisuudelta pienen Mars-laskeutujan prototyyppiä, jota jatkossa voitaisiin käyttää Marsin ilmaston ja ympäristön seurantaan. Kokouksessa selvitettiin mahdollisuutta testata laskeutujaa todellisissa olosuhteissa joko Maan lähiavaruudessa tai Marsissa. Vuonna 2003 toteutettavasta laukaisusta käydään jatkoneuvotteluja lähikuukausina. Kokouksessa selvitettiin myös mahdollisuuksia venäläisten tutkijoiden osallistumiseen vuonna 2007 laukaistavaan NetLander-hankkeeseen, jossa Suomi yhdessä kolmen muun Euroopan maan kanssa rakentaa havaintoasemaverkon Marsin pinnalle.

Tähtitieteessä maiden yhteistyön haasteena on Spectrum-X-Gamma ja Radioastron -hankkeiden loppuun vieminen. Suomalaisilla tutkimusryhmillä on huomattava rooli kummassakin ohjelmassa. Spectrum-X-Gamma on avaruuteen vietävä kansainvälinen teleskooppi, joka tutkii avaruuden korkeaenergisiä säteilylähteitä. Tällä hetkellä Euroopan avaruusjärjetön kanssa käydään neuvotteluja teleskoopin laukaisemisesta Maata kiertävälle radalle vuosien 2003 ja 2004 vaihteessa. Radioastron on suuri radioteleskooppi, joka yhdessä maanpinnalla toimivien vastaavien teleskooppien kanssa kartoittaa kaukaisinta avaruutta suurella tarkkuudella. Suomessa toimii yksi maanpintateleskoopeista ja suomalaiset ovat rakentaneet vastaavat mittalaitteet Radioastron-satelliittiin. Lisäksi selvitettiin yhteistyömahdollisuutta Euroopan avaruusjärjestön vuonna 2002 laukaistavassa INTEGRAL-satelliittihankkeessa, johon kummankin maan tutkijat voivat hakea havaintoaikaa. INTEGRAL on korkean energia-alueen teleskooppi, jonka havainnot tukevat Spectrum-X-Gamma teleskoopin havaintoja.

Myös kaukokartoitusmenetelmien osalta yhteistyötä jatketaan tulevaisuudessakin. Kaukokartoituksessa mitataan satelliiteilla ilmakehän ja maaperän olosuhteita.

Suomen ja Venäjän yhteistyöllä avaruustutkimuksessa on pitkät perinteet. Yhteistyö virallistui vasta vuonna 1987, jolloin maiden pääministerit allekirjoittivat yhteistyösopimuksen avaruustutkimuksesta. Tämänkertainen avaruusyhteistyökokous ajoittuu samalle viikolle, jolloin Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa vietetään Juri Gagarin avaruuslennon 40-vuotispäivän (12.4.1961) juhlaa. Seuraava kokous järjestetään Moskovassa vuonna 2003.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitos, pääjohtaja Erkki Jatila, puhelin (09) 1929 2200, 050 62546, erkki.jatila@fmi.fi