Kasvihuonekaasujen mittaus avaruudesta kuuma aihe juuri nyt – alan huippututkijat kokoontuvat ensimmäistä kertaa Helsingissä

2.6.2017 10:26

Satelliittien tuottamilla mittauksilla on mahdollista todentaa tulevaisuudessa yhä paremmin, kuinka valtiollisesti sovitut kasvihuonekaasujen päästövähennykset toteutuvat.

Ilmakehän kasvihuonekaasuja mitataan yhä enemmän satelliiteilla. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa satelliittien tuottamaa tietoa voitaisiin käyttää myös ilmastosopimusten tekemisessä ja valvomisessa. Ensimmäiset askelet tähän suuntaan on juuri otettu: suurkaupunkien hiilidioksidipäästöjä on Ilmatieteen laitoksen tutkimuksessa pystytty havaitsemaan avaruudesta käsin. Haasteita satelliittimittauksissa kuitenkin riittää, erityisesti arktisella alueella.

Satelliiteilla havaintoja myös arktisilta alueilta

Ilmatieteen laitoksen professori Johanna Tamminen korostaa satelliittien merkitystä globaaleissa havainnoissa. "Esimerkiksi arktisella alueella on laajalti maastoa, josta ei ole saatavilla maanpintamittauksia. Kuitenkin juuri arktiseen alueeseen liittyy tärkeitä kysymyksiä erityisesti metaanin lähteistä. Arktinen alue on haastava nykyisille satelliiteillekin pitkän valottoman ajan takia, ja mittausten tulkitsemiseksi tarvitaan tieteellistä yhteistyötä". Tamminen lisäksi muistuttaa, että satelliiteilla on mahdollista havaita myös raportoimattomia kasvihuonekaasupäästöjä. Satelliittien mittaustarkkuus kehittyy jatkuvasti, mutta kehitystyö vaatii vahvaa kansainvälistä yhteistyötä. Tarkkuus ja satelliittien lähitulevaisuus ovatkin keskeisinä teemoina esillä Ilmatieteen laitoksen järjestämässä kokouksessa, joka kerää alan huippututkijat Helsinkiin.

Ilmatieteen laitos järjestää 6.–8.6. kansainvälisen kokouksen kasvihuonekaasujen satelliittimittauksista. Kokoukseen osallistuu yli 160 tutkijaa mm. Euroopan avaruusjärjestö ESA:sta, Yhdysvaltain Nasasta, sekä Japanin ja Kiinan avaruusjärjestöistä. Kokous on myös yksi Ilmatieteen laitoksen järjestämistä tapahtumista liittyen Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauteen. Vuosittainen kokous järjestetään nyt 13. kertaa, mutta ensimmäistä kertaa Suomessa. Tiedekokous on osa Suomi 100 –juhlavuoden ohjelmaa.

Lisätietoja: 

Professori Johanna Tamminen, puh. 040 737 8733, johanna.tamminen@fmi.fi

Tutkijatohtori Hannakaisa Lindqvist, puh. 040 725 5651, hannakaisa.lindqvist@fmi.fi

Tohtori Iolanda Ialongo, puh. 0440112140, iolanda.ialongo@fmi.fi

Kokouksen verkkosivut: http://iwggms13.fmi.fi/

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmakehan-kaukokartoitus