Ukkoskausi pikkuhiljaa käynnistymässä

12.6.2017 9:10

Viileä alkukesä ei ollut suosiollinen ukkosille. Ilmojen lämmetessä myös ukkosten esiintyminen vilkastuu. Salamat aiheuttavat vuosittain rakennus- ja maastopaloja sekä henkilövahinkoja, joten on hyvä pitää mielessä ukkoselta suojautumisen perusasiat.

Kuva: Asko Hämäläinen

Kuva: Asko Hämäläinen

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan ukkoset ja salamointi painottuvat Suomessa kesään eli touko-syyskuulle. Tällä jaksolla ukkostaa eniten heinäkuussa, vähiten syyskuussa. Viimeisten noin 20 vuoden aikana salamointi on painottunut maan länsi- ja keskiosiin. "Maakunnista eniten salamoi Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Keski-Suomessa, vähiten Ahvenanmaalla ja Lapissa", kertovat tutkijat Antti Mäkelä ja Terhi Laurila Ilmatieteen laitoksesta.


Maakuntien maasalamamäärät 2002-2016. Yksikkönä salamoita sadalle neliökilometrille vuodessa.
 

Lapissa vähäisempi salamointi johtuu ukkoskauden eli kesän lyhyydestä, Ahvenmaalla merellisyydestä. Tärkeää on huomata, etteivät keskimääräiset tilastot kuvaa yksittäisiä vuosia tai tilanteita kovin hyvin. "Esimerkiksi vuonna 2016 suurin osa salamoista esiintyi Pohjois-Suomessa. Vuodet eivät ole veljeksiä ja yksittäinen erittäin raju ukkonen voi esiintyä käytännössä missä päin Suomea tahansa. Keskimäärin joillakin alueilla salamoi kuitenkin enemmän kuin muualla", Antti Mäkelä kertoo.

Entä mitä on odotettavissa ukkoskaudelta 2017? Ilmatieteen laitoksen CLIPS-hankkeessa pilotoidaan pidempiä kuuden viikon ennusteita mm. ukkosille. Tämän hetkisten ennusteiden pohjalta kesäkuu ei näytä tuovan merkittäviä ukkosia Suomeen, mutta heinäkuussa ukkosia esiintyy lähes koko Suomen alueella. Ukkosten ennustaminen näin pitkälle aikavälille on kuitenkin vielä hyvin kokeellista.

"Ukkoset ovat yksi haastavimmista ilmiöistä ennustaa. Säämallit antavat kuitenkin arvioita ilmakehän tilasta myös useiden viikkojen päähän ukkosherkkyyden suhteen. Tänä kesänä testaamme mihin näistä pidemmistä ennusteista on", Laurila kertoo.

Suomessakin salama tappaa

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Suomessa kuolee salamaniskuun keskimäärin yksi ihminen joka toinen vuosi. Tapauksille tyypillistä on, että henkilö on ollut ulkosalla ukkosen aikana.

"Usein henkilö on havainnut ukkosen ja ollut hakeutumassa suojaan, mutta samassa salama on yllättänyt. Salama on hyvin arvaamaton eikä etukäteen voi tietää minne se päätyy", Mäkelä pohtii.

Maasalamoita keskimäärin neliökilometrille vuodessa.
 

"Salaman ihmiseen osumisen todennäköisyys on hyvin pieni, mutta silti se pienikin todennäköisyys voi joskus osua ihmisen kohdalle. Me ihmiset voimme kuitenkin vaikuttaa tuohon todennäköisyyteen suuntaan tai toiseen".

Ukkosen aikana turvallisinta on hakeutua sisätiloihin ja pysyä sielläkin loitolla esineistä, joilla on yhteys talon ulkopuolelle. Sähkölaitteet tulisi ottaa irti sähköverkosta. Myös umpimetallikorinen henkilöauto on hyvä suojapaikka.

"Laskimme myös mihin kohtaan Suomen karttaa on kertynyt eniten salamoita vuodesta 1998 alkaen: kyseessä on Kokkolan Välikylä ja siellä tarkemmin Rukkas-Erkin räme." Kyseiselle alueelle on paikannettu noin 30 maasalamaa 19 vuoden aikana. "Emme tunne kyseistä Erkkiä, mutta olisiko työnsä liittynyt sähköön?", tutkijat hymähtävät.

Mäkelä ja Laurila kertovat Suomen ukkosista ma 12.6. suorassa Periscope-lähetyksessä klo 14. Lähetystä voi seurata Twitterissä @Meteorologit-tilin kautta.

Lisätietoja:

Ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä, antti.makela@fmi.fi, puh. 050 3011988

Tutkija Terhi Laurila, terhi.laurila@fmi.fi, puh.  050 4648812

Ukkoset Suomessa: http://ilmatieteenlaitos.fi/ukkonen-ja-salamat

Salamalta suojautuminen: http://ilmatieteenlaitos.fi/suojautuminen-salamalta

CLIPS-hanke: http://clips.fmi.fi