Mars 2020 -mönkijän painemittalaitteet valmistuneet

10.1.2018 13:51

Ilmatieteen laitos toimittaa NASAn Mars 2020 -mönkijään paine- ja kosteusmittalaitteet osana laajempaa MEDA-mittalaitepakettia. Mittalaitteista tulee vähitellen muodostumaan havaintoverkosto Marsin pinnalle.

Kuva: Jouni Polkko

Kuva: Jouni Polkko

Mars 2020 -mönkijässä Marsin kaasukehän painetta ja kosteutta tulevat mittaamaan Ilmatieteen laitoksen toimittamat MEDA PS ja MEDA HS -laitteet. "Painemittalaitteiden lento- ja varamalli on nyt rakennettu valmiiksi, kalibroitu ja testattu Ilmatieteen laitoksella ja ne ovat nyt valmiita liitettäviksi MEDA-mittalaitepakettiin", kertoo Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Maria Genzer.

Mittalaitteet perustuvat Vaisala Oyj:n anturiteknologiaan ja ovat samantyyppisiä kuin aiemmin Curiosity-mönkijään (2012 -) toimitetut REMS-P ja REMS-H. Tutun teknologian lisäksi mittalaitteissa on mukana Vaisalan uudemmat ja tarkemmat paine- ja kosteusanturit, joiden käytöstä Marsissa ei ole vielä kokemusta. Uudemmat paineanturit olivat mukana jo ESAn ExoMars 2016 Schiaparelli -laskeutujassa, joka kuitenkin tuhoutui laskeutumisen epäonnistuessa. MEDA HS -kosteusmittalaitteen lentomallit valmistuvat myöhemmin tänä keväänä. Vaisala Oyj:n lisäksi mittalaitteiden kehitykseen ovat osallistuneet myös Skytron Oy, Insinööritoimisto Peura Oy, sekä Talvioja Consulting Oy.

NASAn Mars 2020 -mönkijä tulee jatkamaan Marsin tutkimista Curiosityn "renkaanjäljissä" ja nimensä mukaisesti sen laukaisu tulee tapahtumaan vuonna 2020. Curiosityyn verrattuna mönkijän tieteellistä mittalaitteistoa on uusittu ja parannettu. Mönkijän MEDA (Mars Environmental Dynamic Analyzer) -ympäristömittalaitepaketti mittaa Marsin kaasukehän ja pinnan lämpötilaa, tuulen suuntaa ja nopeutta, painetta, suhteellista kosteutta sekä pölyhiukkasten kokoa ja muotoa. Toimiessaan yhtä aikaa Marsissa Curiosityn ja Mars 2020

-mönkijän kaasukehämittalaitteet tulevat muodostamaan pienimuotoisen havaintoverkon, joka ennakoi tulevaisuuteen suunniteltua laajaa MetNet-havaintoverkkoa. Mars 2020 -mönkijässä on mukana on myös täysin uutta laitteistoa. Yksi uusista laitteista on MOXIE, jonka tarkoitus on valmistaa happea Marsin kaasukehän hiilidioksidista.

Marsin kaasukehä muistuttaa Maan ilmakehää

Marsin hiilidioksidista koostuva kaasukehä on kuiva, kylmä ja noin 100 kertaa harvempi kuin maan ilmakehä. Maan ja Marsin lähes samansuuruiset kiertoakselin kallistuskulma sekä vuorokauden pituudet johtavat siihen, että Maan ja Marsin kaasukehät käyttäytyvät samalla tavoin. Marsin ja Maan ilmakehien samanlaiset piirteet antavat aiheen vertailevaan planeettatutkimukseen: tutkimalla Marsia voimme myös oppia jotakin uutta maapallosta ja sen ilmakehästä. Kaasukehien samankaltaisuus on mahdollistanut mm. sen, että Ilmatieteen laitos on yhdessä Helsingin yliopiston kanssa siirtänyt mm. pohjoismaissa käytetyn sääennustemallin toimimaan Marsissa tutkimuskäytössä.

Kuva: MEDA PS -lentomalli tukitelineessään testien jälkeen. Mittalaite painaa johtoineen alle 45 grammaa ja kuluttaa vain noin 15 mW tehoa.

Lisätietoja:

Ryhmäpäällikkö Maria Genzer, puh. 050 380 3098, maria.genzer@fmi.fi

https://mars.jpl.nasa.gov/mars2020/