"Viikonloppuna lämpötila nousee maan etelä- ja keskiosassa monin paikoin hellelukemiin", Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Oskari Rockas sanoo.

Lämpimintä on maan kaakkoisosassa, jossa lämpötila voi hätyytellä 30 astetta. Maan pohjoisosassa lämpötilaennuste on viikonloppuna vaihtelevampi: päivälämpötila on pohjoisessa 15–25 astetta.

Ilmatieteen laitos varoittaa viikonloppuna tukalasta helteestä maan etelä- ja itäosissa, mikä tarkoittaa vuorokauden keskilämpötilan olevan +20 asteen yläpuolella ja päivän ylimmän lämpötilan olevan vähintään +27 astetta. Tukala helle voi aiheuttaa riskiryhmille terveysongelmia.

Helteet jatkuvat myös Länsi-Euroopassa, jonne on jälleen noussut erittäin lämmintä ilmaa, ja esimerkiksi Ranskassa lämpötila on noussut paikoin 40 asteeseen. Helleaallon ennustetaan jatkuvan Ranskassa ainakin ensi viikon puoliväliin asti.

Ensi viikko alkaa poutaisena ja lämpimänä

Vielä viikonloppuna sade- ja ukkoskuuroja esiintyy paikoin, ja etenkin sunnuntaina maan eteläosassa voi esiintyä rankkoja sadekuuroja. Ensi viikolla sää kuitenkin poutaantuu vahvistuvan korkeapaineen myötä.

"Tällä hetkellä ennuste ensi viikolle näyttää laajalti aurinkoiselta ja kesäisen lämpimältä", Rockas sanoo.

Päivän ylin lämpötila vaihtelee ensi viikolla pääosin 23:n ja 28 asteen välillä, Lapissa on osin viileämpää. Yölämpötilat ovat viikonloppuna ja ensi viikolla 15–20 astetta, maan pohjoisosassa 10–18 astetta.

Maan eteläosassa on satanut heinäkuun alussa runsaasti

Heinäkuu on alkanut maan eteläosassa varsin sateisena. Tyypillinen koko heinäkuun sademäärä on etelässä 60–80 millimetrin luokkaa, ja tämän yli on jo menty usealla Ilmatieteen laitoksen havaintoasemalla. Eniten on satanut Kotkan Rankissa, noin 113 millimetriä. Suomen heinäkuun sade-ennätykseen on silti vielä matkaa: Laukaan Pellosniemessä satoi heinäkuussa 1934 jopa 301,9 millimetriä.

Vaikka etelässä on satanut runsaasti, ovat sademäärät jääneet etenkin Pohjois-Savosta Pohjois-Pohjanmaan länsiosaan ulottuvalla alueella tavanomaista pienemmiksi. Tällä alueella vähäsateisuus on jatkunut jo pidempään. Kuluvan vuoden sademäärä on jäänyt Pohjois-Savossa ja lähimaakunnissa usealla havaintoasemalla harvinaisen pieneksi.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Hellevaroitukset

• Kesän hellepäivien seuranta

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Kesäkuun jälkipuoliskolla suurta osaa Eurooppaa koetellut helleaalto rikkoi kuukausiennätyksiä ja kaikkien aikojen lämpötilaennätyksiä useissa Euroopan maissa ja aiheutti vakavia terveysvaikutuksia, kuten kuumuuteen liittyviä kuolemia.

"Helleaaltojen lisääntymistä ja lämpöennätyksiä havaitaan kaikkialla maailmassa. Euroopassa tämä on johtanut kuumuuteen liittyvien kuolemien lisääntymiseen, vesipulaan, satotappioihin ja lisääntyviin maastopaloihin. Ilmastonmuutoksen torjunta ja ilmastotoimien kunnianhimon tason nostaminen ovat entistä tärkeämpiä. Eurooppa ja Suomi eivät pysty ratkaisemaan tätä haastetta yksin, vaikka niillä on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Tulevaisuuden ilmaston kehitys riippuu pitkälti G20-maiden toimista – erityisesti suurten kehittyvien talouksien, kuten BRICS-maiden, päätöksistä", sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas.

Euroopassa esiintyi kesäkuussa myös laaja-alaista kuivuutta, joka yhdessä äärimmäisen kuumuuden kanssa edisti maastopalojen syntymistä erityisesti Iberian niemimaalla ja Etelä-Ranskassa ja lisäsi kuivuusriskiä osissa Itä-Eurooppaa. Kesäkuun helleaalto pahensi entisestään Länsi- ja Keski-Euroopan kuivuusolosuhteita, jotka olivat alkaneet kehittyä jo edellisen, toukokuisen helleaallon aikana.

"Kesäkuun ennätykset eivät ole irrallisia poikkeamia, vaan osa nopeasti etenevää ilmastonmuutosta. Lämpenevä ilmasto nostaa helleaaltojen lähtötasoa, ja samat säätilanteet tuottavat nyt korkeampia lämpötiloja kuin aiemmin. Viime vuosien nopea maailmanlaajuinen lämpenemistahti ja selvästi kasvanut säteilytaseen epätasapaino kertovat, että ilmastojärjestelmään kertyy nyt lämpöä poikkeuksellisen nopeasti. Suurin osa tästä ylimääräisestä lämmöstä varastoituu meriin, mikä ylläpitää ennätyksellisen korkeita meriveden lämpötiloja ja lisää merellisten lämpöaaltojen riskiä. Lämpimämpi meri lisää ilmakehän lämpö- ja kosteussisältöä, mikä voi vahvistaa myös Euroopan helleaaltoja ja kasvattaa niiden vaikutuksia", sanoo vanhempi tutkija Joonas Merikanto Ilmatieteen laitokselta.

Kesäkuu 2026 – keskeisiä nostoja tilastoista

Maailmanlaajuinen lämpötila

• Kesäkuu 2026 oli maailmanlaajuisesti toiseksi lämpimin. Kuukauden keskilämpötila oli 16,54 °C, mikä on 0,56 °C korkeampi kuin vuosien 1991–2020 kesäkuun keskiarvo. Vain kesäkuu 2024 on ollut tätä lämpimämpi.

• Kesäkuu 2026 oli 1,39 °C lämpimämpi kuin arvioitu esiteollisen ajan (1850–1900) keskiarvo.

Eurooppa

• Euroopan maa-alueiden keskilämpötila oli kesäkuussa 2026 kuukauden toiseksi korkein mittaushistoriassa: 19,14 °C. Se oli 1,78 °C korkeampi kuin vuosien 1991–2020 kesäkuun keskiarvo. Ennätystä pitää edelleen hallussaan kesäkuu 2019.

• Länsi-Eurooppa koki mittaushistorian lämpimimmän kesäkuun. Alueen keskilämpötila oli 20,74 °C eli 3,05 °C korkeampi kuin vuosien 1991–2020 kesäkuun keskiarvo. Tämä ylitti aiemman ennätyksen, joka saavutettiin kesäkuussa 2025.

Meret

• Napa-alueiden ulkopuolisten merialueiden (60°S–60°N) keskimääräinen merenpinnan lämpötila oli kesäkuussa 2026 mittaushistorian korkein kyseisen kuukauden aikana: 20,86 °C. Se oli vain hieman (0,01 °C) korkeampi kuin kesäkuussa 2024.

• Merenpinnan lämpötilat pysyivät poikkeuksellisen korkeina laajalla alueella trooppisella Tyynellämerellä, jossa vallitsevat El Niño -olosuhteet ja joiden ennustetaan voimistuvan nopeasti tulevien kuukausien aikana.

• Arktisella alueella kesäkuun keskimääräinen merijään laajuus oli noin 5 % alle keskiarvon. Tämä oli kuudenneksi pienin kesäkuun mittaushistoriassa.

Myös Suomessa kesäkuu oli tavanomaista lämpimämpi

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesäkuu oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi. Kesäkuun keskilämpötila oli suurimmassa osassa maata 1–2 astetta pitkän ajan keskiarvon yläpuolella. Pohjoisimmassa Lapissa ja lounaissaaristossa kesäkuu oli paikoin jopa harvinaisen lämmin. Kesäkuun keskilämpötila vaihteli maan etelä- ja keskiosan noin 17 asteesta Käsivarren Lapin noin 10 asteeseen.

Hellepäiviä oli kesäkuussa 13 eli keskimääristä enemmän. Hellettä mitataan kesäkuussa jossain päin Suomea keskimäärin kahdeksana päivänä.

Lisätietoja:

Pääjohtaja Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos, p. 050 341 3460

Ryhmäpäällikkö, vanhempi tutkija Joonas Merikanto, Ilmatieteen laitos, p. 040 566 8512

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.

• Copernicus-ilmastopalvelu (englanniksi)

• Ilmatieteen laitos: ilmastollinen vertailukausi 1991–2020

Tänään torstaina sade- ja ukkoskuurot painottuvat maan länsiosaan. Hitaasti liikkuvat kuurot voivat sataa paikallisesti runsaasti, mutta ukkoskuuroihin ei liity yleisesti voimakkaita puuskia. Maan itäosassa sade on jatkuvampaa Suomen kaakkoispuolella sijaitsevan matalapaineen vuoksi. Matalapaine liikkuu yön aikana pohjoisemmaksi ja sateet väistyvät itään.

"Perjantain ja sunnuntain välillä sää on epävakaista ja sateista maan etelä- ja keskiosassa. Sadekuuroja tulee monin paikoin, myös ukkoskuuroja voi kehittyä", Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Eevi Silvennoinen sanoo.

Vettä sataa perjantaista sunnuntaihin yleisesti 10–25 millimetriä, paikoin enemmänkin. Maan pohjoisosassa sää on poutaisempi, mutta sade- ja ukkoskuuroja voi kehittyä sielläkin paikallisesti. Sademäärä on kuitenkin pohjoisessa maan etelä- ja keskiosaa pienempi, 0–20 millimetriä.

Lämpötila laskee Suomessa lähelle tavanomaisia lukemia

Maan eteläosassa on mitattu hellettä alkuviikolla jokaisena päivänä. Eilen keskiviikkona oli vuoden 18. hellepäivä, kun lämpötila kohosi Salossa 26,6 asteeseen.

Loppuviikolla sää viilenee hieman, ja päivän ylin lämpötila vaihtelee koko maassa 15:n ja 22 asteen välillä. Lämpimintä on maan pohjoisosassa aurinkoisilla alueilla. Vaikka lämpötila laskee alkuviikkoon verrattuna, ovat loppuviikon lämpötilat enimmäkseen tavanomaisia ajankohtaan nähden.

Muualla Euroopassa on viime viikkoina kärvistelty ennätyshelteissä, kun lämpötila on noussut laajalti yli 40 asteeseen. Lämpötilaennätykset ovat rikkoutuneet muun muassa Saksassa ja Tanskassa. Lämpötilat ovat hetkellisesti laskeneet hieman esimerkiksi Ranskassa ja Iso-Britanniassa, mutta Iberian niemimaalle on saapunut uusi annos erittäin lämmintä ilmaa.

"Ensi viikolla lämpötilojen ennustetaan jälleen nousevan hyvin korkeiksi Länsi-Euroopassa", Silvennoinen sanoo.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Sadekartta

• Kesän hellepäivien seuranta

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Hellepäiviä oli kesäkuussa 13 eli keskimääristä enemmän. Hellettä mitataan kesäkuussa jossain päin Suomea keskimäärin kahdeksana päivänä.

Kesäkuun ylin lämpötila, 29,5 astetta, havaittiin Salo Kärkän havaintoasemalla kuun 29. päivänä ja alin lämpötila, ‒2,5 astetta, Kittilän Lompolonvuomassa kuun 2. päivänä.

Lapissa oli monin paikoin harvinaisen sateista

Kuukauden sademäärät olivat laajalti lähellä tavanomaisia. Lapissa sen sijaan oli monin paikoin harvinaisen sateista, ja parilla havaintoasemalla jopa poikkeuksellisen sateista.

Eniten kuukauden aikana satoi Posion Raistakan havaintoasemalla, jossa sademäärä oli 135,3 millimetriä. Vähiten satoi Hailuodon Keskikylän havaintoasemalla, jossa sademäärä oli 27,5 millimetriä. Suurin yksittäisen vuorokauden sademäärä oli Tohmajärven Kemiellä 17. kesäkuuta mitattu 55,1 millimetriä.

Auringonpaistetunteja kertyi kesäkuussa suureen osaan maata tavanomaista vähemmän, yleisesti noin 200–270 tuntia.

Maasalamoita havaittiin noin 6 400 kappaletta, mikä jää selvästi keskiarvojen alapuolelle. Kesäkuun maasalamamäärän keskiarvo jaksolta 2002–2025 on noin 17 600 kappaletta.

Lisätietoja:

• Kesäkuun säätilastoja

• Kesän hellepäivien seuranta

• Havaintojen lataus -palvelu

Säätilastoja Ilmastopalvelusta, puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)

Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Milloin sää on poikkeuksellinen?

Havaintojen tavoitteena on parantaa kykyä seurata ja ennustaa, miten radio- ja tutkasignaalit etenevät ilmakehässä. Tuloksia voidaan hyödyntää laajalla taajuuskaistalla kaikissa sähkömagneettisen spektrin alueella toimivissa sotilas- ja siviilisovelluksissa mukaan lukien droonien käyttö ja torjunta.

Kuukauden kestäneessä mittauskampanjassa hyödynnettiin Utön ilmakehän ja merentutkimusaseman kattavia havaintoja, joita laajennettiin erilaisilla autonomisilla alustoilla, drooneilla, luotauspalloilla, veneillä, tutkilla ja satelliiteista tehdyillä mittauksilla sekä meren-, ilmakehän ja lähiavaruuden olosuhteita kuvaavilla malleilla.

“Kampanja onnistui hyvin. Lähes kaikki suunnitellut mittaukset onnistuivat, ja niiden avulla on mahdollista parantaa sekä signaalinkulkumalleja että merialueiden signaalinkulkuennusteiden tarkkuutta”, sanoo mittauskampanjaa johtanut Lauri Laakso Ilmatieteen laitokselta.

FESPAN (Forecasting Electromagnetic Signal Propagation Anomalies) on Suomen johtama, VTT:n koordinoima hanke, jonka avulla pystytään parantamaan tietoa sähkömagneettisen spektrin alueen toimintaolosuhteista puolustussektorin tarpeisiin. Hanketta rahoittaa Euroopan puolustusrahasto, ja sen budjetti on noin 22 miljoonaa euroa. Ilmatieteen laitos koordinoi hankkeessa mm. ympäri Euroopan maa- ja merialueita vuosina 2025–2027 tehtäviä kokeellisia mittauskampanjoita sekä meren- ja ilmakehän olosuhteiden mallinnusta.

Lisätietoja

Johtava tutkija Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 2064

Sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.   Tämä työ on saanut rahoitusta Euroopan puolustusrahastosta (European Defence Fund, EDF) avustussopimuksen FESPAN nro 101167641 mukaisesti. Työ on toteutettu Euroopan unionin rahoituksella. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat yksinomaan kirjoittajien omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai Euroopan komission kantaa. Euroopan unioni tai rahoituksen myöntänyt viranomainen eivät ole vastuussa niistä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että pohjaveden pinnan nosto pienentää erityisesti hiilidioksidipäästöjä, ja vaikutus oli sitä suurempi mitä enemmän turvetta jää pohjaveden alle. Jo vähäinenkin pohjaveden pinnan nosto voi pienentää päästöjä, vaikka turvekerros olisi jo ohentunut pitkäaikaisen viljelyn seurauksena.

Dityppioksidipäästöjen mallintaminen osoittautui hiilidioksidipäästöjä vaikeammaksi, mikä johtuu niiden herkkyydestä sääilmiöiden ja viljelytoimenpiteiden vaikutuksille. Tutkimuksessa arvioitiin kuitenkin, että edes dityppioksidipäästöjen merkittävä kasvu ei kumoaisi hiilidioksidipäästöjen pienentämisestä saatavaa ilmastohyötyä.

Tutkimuksessa prosessipohjaista mallia sovellettiin Luonnonvarakeskuksen Ruukin tutkimusaseman turvepeltoon. Tutkimuspellolla on tehty kattavia maaperä- ja kasvihuonekaasumittauksia, joita voitiin hyödyntää mallin tuottamien tulosten luotettavuuden arvioinnissa. Tutkimuksessa oli mukana tutkijoita Ilmatieteen laitoksen lisäksi Luonnonvarakeskuksesta, Oulun yliopistosta sekä Karlsruhen teknillisestä instituutista.

Turvepeltojen päästömallinnusta laajennetaan koneoppimisen avulla

Tutkimuksen jatkoksi Ilmatieteen laitoksen Hiilenkierto-tutkimusryhmässä kehitetään neuroverkkomallia turvepeltojen hiilidioksidi- ja dityppioksidipäästöjen mallinnuksen laajentamiseksi esimerkiksi maakunta- tai kansalliselle tasolle. Työ pohjautuu menetelmään, jossa prosessipohjaisen mallin tuottamilla simulaatioilla koulutetaan laskennallisesti kevyempi sijaismalli.

Koulutettua sijaismallia on helpompi käyttää laajamittaisissa mallinnuksissa ja mallien kalibroinneissa. Ne puolestaan mahdollistavat aiempaa tarkemmat päästöarviot sekä antavat tietoa turvepeltojen alueellisesta ja ajallisesta vaihtelusta.

Kasvihuonekaasupäästöjä raportoidaan sekä kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa maankäyttö- ja taakanjakosektoreilla sekä yritysten arvoketjujen epäsuorissa päästöissä. Kasvava kysyntä luotettavasti todennettaville päästövähennyksille korostaa tarvetta kustannustehokkaille ja luotettaville menetelmille, jotka vastaavat myös EU:n vaatimuksia päästövähennysten varmentamisesta. Siksi Ilmatieteen laitos kehittää peltojen päästöjen ja hiilensidonnan arviointiin ja todentamiseen malleja, jotka perustuvat maaperän ja kasvillisuuden prosesseihin, kasvavaan mittausaineistoon ja koneoppimiseen.

Lisätiedot:

tutkija Henri Kajasilta, Ilmatieteen laitos, p. 050 467 3016

vanhempi tutkija Julius Vira, Ilmatieteen laitos, p. 050 436 7701

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.

Tieteellinen artikkeli on avoimesti saatavilla Biogeosciences-lehdessä.

Viite: Kajasilta, H., Gerin, S., Niiranen, M., Läpikivi, M., Liimatainen, M., Kraus, D., Vekuri, H., Korkiakoski, M., Kulmala, L., Liski, J., and Vira, J.: The effects of peat thickness and water table depth on CO₂ and N₂O emissions from agricultural peatlands – a process-based modelling approach, Biogeosciences, 23, 3567–3590, https://doi.org/10.5194/bg-23-3567-2026, 2026.

Loppuviikon ja alkavan viikon sää jatkuu epävakaisena. Perjantai-illan ja lauantaiyön aikana maan länsi- ja eteläosien yli pyyhkäisee hajanainen sadealue. Lauantaipäivä on maan etelä- ja keskiosissa poutainen ja aurinkoinenkin, Lapissa tulee joitakin sadekuuroja. Sunnuntaiaamuksi lännestä saapuu jälleen uusi, melko hajanainen sadealue. "Vaaraa aiheuttavaa säätä ei todennäköisesti tähän sadealueeseen liity, mutta etelässä voi esiintyä paikoin ukkosta", toteaa Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Laura Tuomola.

Matalapaineita riittää myös alkuviikosta ja tämänhetkisen ennusteen mukaan niihinkin voi liittyä ukkosta, joskin ukkosen ennustaminen näin pitkälle on hyvin epävarmaa.

Salamoita paikannettu vähän alkukesän aikana

Maasalamoita on tähän mennessä tänä vuonna havaittu vajaa 8000 kappaletta, mikä on vain noin kolmannes pitkän ajan keskiarvosta (vuodet 2002 - 2025). Viime vuonna alkukesä oli vielä vaisumpi kuin tänä vuonna, mutta vuonna 2024 tähän mennessä vuotta oli havaittu jo yli 70 000 maasalamaa.

Lisätietoja

• Voimassa olevat varoitukset

• Sadekartta

• Suomen ukkosilmasto

• Ukkosvisa -testaa tietosi ukkosista!

• Varoitukset Euroopassa - Meteoalarm

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Sää lämpenee juhannusta ja viikonloppua kohden. Päivälämpötilat ovat torstaista alkaen 15–23 astetta.

"Lämpimimmät päivät ovat lauantai ja sunnuntai, jolloin lämpötila kohoaa yleisesti 17–25 asteeseen", Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Mikko Laine sanoo.

Juhannusyönä lämpötila laskee seitsemän ja viidentoista asteen välille, vesistöjen läheisyydessä pysytellään kymmenen ja viidentoista asteen välillä.

"Sateiden myötä maastopalovaroitus ei ole todennäköisesti voimassa lähipäivinä", Laine ennakoi. Sen sijaan UV-säteily on voimakasta maan eteläosassa ja paikoin lännessä viikonloppuna. Ihoa kannattakin suojata auringossa oleskeltaessa.

Sunnuntaina sade- ja ukkoskuuroja voi tulla koko maassa

Sunnuntaina Suomen säähän vaikuttaa Lapin yli liikkuva matalapaine. Ensimmäiset sateet tulevat Lappiin jo lauantaina, ja todennäköisesti myös sunnuntai on Lapissa sateinen. Sunnuntaina sade- ja ukkoskuuroja voi tulla myös muualla maassa.

"Matalapaine voimistaa tuulen puuskat koviksi Lapin alueella sunnuntaina. Myös etelämpänä ukkoskuurojen yhteydessä voi esiintyä kovia tuulenpuuskia, jotka voivat kaataa puita", Laine sanoo.

Keskimäärin joka toinen tai joka kolmas juhannus on poutainen

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan päivän ylin lämpötila on juhannuksena suuressa osassa maata tyypillisesti 20 asteen tietämillä, Pohjois-Lapissa ollaan lähempänä viittätoista astetta. Yön alin lämpötila on tavallisesti noin kymmenen astetta, Pohjois-Lapissa noin kuusi astetta.

Keskimäärin joka toinen tai joka kolmas juhannus on poutainen ja myös aurinkoinen.

Viime vuonna juhannusaattoa vietettiin maan etelä- ja keskiosassa ajankohtaan nähden tavanomaisissa lämpötiloissa, maan pohjoisosassa oli paikoin tavanomaista viileämpää. Aattona oli pääosin poutaa. Juhannuspäivänä sateet viilensivät säätä maan etelä- ja länsiosassa: lämpötilat jäivät lännessä paikoin vain noin kymmeneen asteeseen, mikä on poikkeuksellista. Juhannusaaton korkein lämpötila, 21,3 astetta, mitattiin Raaseporin Jussarön havaintoasemalla. Juhannuspäivänä lämpimintä oli Lumparland Långnäsin satamassa, jossa mitattiin 18,7 astetta. Eniten juhannuspäivänä satoi vuosi sitten Juupajoen Hyytiälässä, 26,3 millimetriä.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Juhannussäät tilastoissa

• Suojautuminen salamalta

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Vielä tänään torstaina sää on poutainen ja melko aurinkoinen lähes koko maassa, ainoastaan Käsivarren Lapissa tulee sadekuuroja. Iltaa kohden pilvisyys alkaa lisääntyä etelästä saapuvan matalapaineen edellä. Sateet alkavat etelässä todennäköisesti myöhään iltapäivällä tai alkuillasta.

"Etelästä kohti maan keskiosaa voi ensi yön aikana sataa runsaasti, erityisesti etelässä voi myös ukkostaa", sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Janika Takala.

Perjantaiyön aikana matalapaine sadealueineen levittäytyy kohti pohjoista, ja perjantaipäivän aikana vesisateita saadaan koko maassa. Samalla tuuli voimistuu ja muuttuu puuskaiseksi. Sateen vuorokausikertymät voivat olla etelässä ja maan keskiosassa pienellä alueella jopa 30–40 millimetriä, pääosin kuitenkin 5–20 millimetriä. Idässä sateisiin liittyy myös ukkosta: yksittäiset ukkospuuskat ovat mahdollisia Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.

"Sateessa päivälämpötilat jäävät 20 asteen alapuolelle. Etelässä sää poutaantuu perjantaina päivällä sadealueen jälkipuolella, mutta pilvipeite hillitsee lämpötilojen nousua", Takala sanoo.

Lauantaina etelästä saapuu uusi matalapaine

Lauantaiyöksi sää poutaantuu suuressa osassa maata ja pilvisyys vähenee. Sateita tulee lähinnä enää Pohjois-Lapissa.

Lauantaiaamun aikana etelästä alkaa kuitenkin työntyä Suomeen uusi matalapaine sateineen. Lauantain sateet keskittyvät todennäköisesti maan etelä- ja keskiosaan, pohjoinen jää poutaisemmaksi. Suurimmat sademäärät osuvat uusimpien ennusteiden mukaan etelän sisämaahan ja länteen, missä vettä voi sataa vuorokauden aikana 20–30 millimetriä.

"Lauantain ennusteessa on kuitenkin vielä epävarmuuksia, sillä säämallit ovat viime päivinä olleet tilanteesta varsin eri mieltä", Takala korostaa.

Sateita riittänee myös sunnuntaille, joskin vähemmän ja pohjoiseen painottuen.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Sade- ja pilvialueet

• Rankkasateet ja äkkitulvat

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Tutkimuksissa korostui myös maaperän merkitys kaupunkiympäristöjen hiilitaseessa eli siinä, sitooko alue enemmän hiiltä kuin vapauttaa vai toimiiko se hiilen päästölähteenä. Kaupungeissa erilaiset rakennetut maaperät ovat yleisiä ja ne voivat poiketa hiilipäästöiltään suuresti luonnontilaisemmista alueista. Erot maaperässä vaikuttavat hiilitaseen määrittämiseen liittyviin epävarmuuksiin.

Tulokset tukevat kestävää kaupunkisuunnittelua ja päätöksentekoa, jossa viheralueille sitoutuva ja niistä vapautuva hiili pystytään ottamaan entistä paremmin huomioon.

Kenttämittauksissa kerättyä tietoa hyödynnettiin tulevaisuuden hiilensidonnan arvioinnissa

Tutkimuksen pohjan muodostavat monipuoliset pääasiassa pääkaupunkiseudulla toteutetut mittauskampanjat. Koska kaupunki ympäristönä vaikuttaa moniin hiilenkierron keskeisiin osaprosesseihin ja saa ne siten monella tavalla poikkeamaan ei-kaupunkimaisista alueista, mittaustiedon kerääminen kaupunkiolosuhteissa on tärkeä ensimmäinen askel työssä.

Kampanjoista kertynyttä aineistoa hyödynnettiin prosessipohjaisten ekosysteemimallien toiminnan varmentamiseen ja hienosäätöön. Tämän jälkeen malleilla pystyttiin tarkastelemaan erilaisia vaihtoehtoisia skenaarioita sekä esimerkiksi arvioimaan kasvillisuuden hiilensidontaa tulevaisuudessa.

”Tutkimuksessa on ollut kiinnostavaa päästä näkemään koko tutkimuksen kaari kenttämittausten keräämisestä aina vuosisadan loppuun ulottuvien hiilensidontaennusteiden laatimiseen saakka”, Esko Karvinen kertoo. ”Aikanaan on tullut vietettyä monta kesäistä päivää nurmikoilla, niityillä ja puistopuiden alla kammiomittausten valmistumista seuraten. On hienoa, että data on päätynyt näin monipuoliseen käyttöön.”

Muuttoliike maaseuduilta kaupunkeihin on ollut yksi viimeisimmän vuosisadan läpileikkaavista megatrendeistä, jonka seurauksena kaupunkimaisten alueiden pinta-ala on kasvanut räjähdysmäisesti. Erilaiset viheralueet kuten puistot, kaupunkimetsät sekä nurmikot ja niityt ovat oleellinen osa kaupunkiympäristöä tuottaen monenlaisia hyötyjä kaupunkilaisille ja luonnon monimuotoisuudelle. Kasvillisuus myös sitoo hiiltä ilmakehästä, mutta tähän liittyvää tutkimusta nimenomaisesti kaupunkiympäristöissä on toistaiseksi tehty verrattain vähän. Väitöstutkimuksen tulokset auttavat suuntaamaan aihepiirin tutkimusta tulevaisuudessa.

Väitöskirja tarkastetaan 16. kesäkuuta Helsingin yliopistossa

MMM Esko Karvisen metsä-, ilmakehä- ja ympäristötieteitä yhdistävä väitöskirja Biogenic carbon cycling dynamics in diverse urban green spaces (Eloperäisen hiilenkierron dynamiikat erilaisilla kaupunkiviheralueilla) tarkastetaan maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa Viikin kampuksella tiistaina 16.6.2026 kello 12 alkavassa tilaisuudessa.

Väitöstilaisuus järjestetään Metsätieteiden talossa auditoriossa 108 (B3) osoitteessa Latokartanonkaari 7, Helsinki.

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Andreas Ibrom Tanskan teknillisestä korkeakoulusta (Technical University of Denmark) ja kustoksena professori Jaana Bäck.

Väitöskirja on elektroninen julkaisu ja luettavissa Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkistossa.

Lisätiedot:

tutkija Esko Karvinen, Ilmatieteen laitos, p. 050 4399 932

Sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.

Tutkimusta on tehty Suomen akatemian ja sen alaisuudessa toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamissa CarboCity- ja CO-CARBON-hankkeissa, Euroopan aluekehitysrahaston yhteistyössä Uudenmaan ja Hämeen liittojen kanssa rahoittamissa Digitaalinen kaupunkihiili 2.0 Uusimaa - ja Digitaalinen kaupunkihiili 2.0 Kanta-Häme -hankkeissa sekä ACCC-lippulaivaohjelman tuella.

Ilmatieteen laitos: Hiilenkierto kaupunkiviheralueilla