Ilmatieteen laitoksen tiedotteet

Ukkoskausi käynnistyy jälleen

Eija Vallinheimo — Wed, 16 May 2012 07:49:00 GMT

Ukkoskausi käynnistyy jälleen

16.5.2012 10:49

Suomen leveysasteilla ukkosilmaston tyypillinen piirre on jaksollisuus. Kesän koittaessa, sää lämpenee ja samalla myös ukkosten esiintyminen vilkastuu.

Kuva: Antonin Halas

Vaikka myös talvikuukausina voi ukkonen jyrähdellä, tilastojen valossa ukkoskausi käynnistyy virallisesti toukokuussa. Ukkoset vilkastuvat keskikesää lähestyttäessä, jonka jälkeen salama-aktiivisuus alkaa jälleen laantua kohti syksyä.

Runsaimmat ukkoset koetaan tyypillisesti heinäkuussa, jolloin Suomen maankamaralle iskee keskimäärin reilut 60 000 salamaa eli lähes puolet koko vuoden 140 000 salamasta. Syyskuun jälkeen ukkostaa enää melko satunnaisesti, joskin merkittäviä ukkosia voi esiintyä etenkin lämpimän meren yllä. Ukkosten esiintyminen on vahvasti riippuvainen yleisestä suursäätilasta, joten helteinen ja kostea kesä on ukkosten kannalta suotuisa.

Vuosivaihtelu on suurta

Ilmatieteen laitoksen salamanpaikantimien antamien tilastojen valossa runsain salamointi on jaksolla 1998 -2011 keskittynyt Suomessa Pohjanmaalle sekä maan kaakkois- ja keskiosiin. Lapissa salamoi keskimäärin vähemmän johtuen kesän lyhyydestä. Vaikka vuoden mittaan salamoita ei jollakin alueella kertyisikään runsaasti, voi yksittäinen ukkonen olla erittäin raju periaatteessa missä päin maata tahansa, myös Lapissa.

Suomen sään suuri ajallinen ja paikallinen vaihtelu näkyy myös ukkosissa: eri vuosina ukkosten, esiintymisalueet vaihtelevat paljon, samoin koko vuoden salamakertymä. Laihimpina vuosina havaitaan vain reilut 60 000 maasalamaa, kun taas huippuvuosina päästään yli 300 000.

– Keskimääräinen maasalamatiheys on Suomessa noin 0,4 salamaa neliökilometriä kohden vuodessa, joka on koko maapallon mittakaavassa tarkasteltuna melko vähän. Keskiarvo ei kuitenkaan anna todellista kuvaa rajuimpien yksittäisten ukkosten luonteesta. Esimerkiksi kesän 2010 ukkoset kestävät hyvin vertailun eteläisempiin maihin, tutkija Antti Mäkelä toteaa.

Ukkonen Suomen sääilmiöistä vaarallisin

Ukkonen on Suomessa esiintyvistä sääilmiöistä tilastojen valossa vaarallisin: keskimäärin salamaan menehtyy yksi ihminen joka toinen vuosi. Sen lisäksi mukaan mahtuu muutamia läheltä piti -tilanteita.
– Suoranaiseen pelkoon ei sinänsä ole mitään syytä, vaan riittää, että muistaa muutamia perusohjeita ukkosen varalle: älä esimerkiksi mene puun alle sateensuojaan, sillä salama iskee mielellään korkeisiin kohteisiin kuten puuhun, josta virta hyppää herkästi ihmiseen. Metallikorinen auto on melko turvallinen ja yleensä helposti tarjolla oleva suojautumispaikka. Rakennuksessa kannattaa sähkölaitteiden johdot kytkeä pois jo hyvissä ajoin ennen ukkosta, koska varsinkaan herkät elektroniikkalaitteet eivät kestä kovin suuria ylijännitteitä, Mäkelä opastaa.

Iskikö salama puuhun?

Ilmatieteen laitos kerää kuluvan kesän aikana havaintoja salaman iskemistä puista tieteellistä tutkimusta varten. Jos puun tarkka sijainti sekä iskun ajankohta on tiedossa, voidaan Ilmatieteen laitoksen salamanpaikannustietoja verrata puun saamien vaurioiden laatuun. Suomi tarjoaa runsasmetsäisenä maahan tutkimukseen hyvät edellytykset. Havainnot voit lähettää kätevästi Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla olevan havaintolomakkeen kautta.

Lisätietoja:

Antti Mäkelä, puh. (09) 1929 4166, antti.makela@fmi.fi

Lue lisää ukkosista ja salamoista:
http://ilmatieteenlaitos.fi/ukkonen-ja-salamat

Havaintolomake:
http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmoita-salaman-iskemasta-puusta

Jäätalvi päättyi Suomen merialueilla

Eija Vallinheimo — Tue, 15 May 2012 09:50:00 GMT

Jäätalvi päättyi Suomen merialueilla

15.5.2012 12:50

Ilmatieteen laitoksen Jääpalvelu julkaisee tänään 15. toukokuuta jäätalven 2011 - 2012 viimeisen jääkartan ja -tiedotteen.

Kuva: Eija Vallinheimo

Taakse jäänyt jäätalvi alkoi poikkeuksellisen myöhään ja päättyi hyvin varhain. Jäätalven huippukohta koettiin helmikuun 11. päivänä, jolloin jäällisen alueen laajuus oli 179 000 km². Jäällisen alan suhteen talvi luokitellaan keskimääräiseksi. Muutoin talvi oli melko poikkeuksellinen, sillä se alkoi poikkeuksellisen myöhään ja runsaan jäälle sataneen lumen takia jäät olivat kesimääräistä ohuemmat.

– Tämä talvi jää julkaistujen jäätiedotusten lukumäärällä laskien toistaiseksi kaikkein lyhyimmäksi jäätalveksi. Jäätiedotuksia julkaistiin talven aikana yhteensä 132 kappaletta. Keskimäärin talven aikana julkaistaan reilut 170 jäätiedotetta, kertoo jääasiantuntija Jouni Vainio.

Ilmatieteen laitoksen mukaan vain talvina 2001, 2002 ja 2008 talvi on päättynyt varhemmin. Talvi 2008, joka jäi tilastoihin toistaiseksi kaikkein leudoimpana talvena, alkoi myös melko myöhään.
–Tänä vuonna sää alkoi kylmetä vasta tammikuun puolivälissä, jolloin myös ensimmäiset jäänmurtajat lähtivät tehtäviinsä, Jouni Vainio sanoo.

Jäätilanteen kehittymistä seurataan Jääpalvelussa talviaikaan päivittäin. Tästä päivästä eteenpäin Ilmatieteen laitoksen Meripalvelut jatkaa aallokon ja vedenkorkeuden seurantaa ja aloittaa taas lokakuussa meriveden jäähtymisen seurannan.

Lisätietoja:

Jäätilannekartta: ilmatieteenlaitos.fi/jaatilanne
Meriveden korkeushavainnot: ilmatieteenlaitos.fi/vedenkorkeus

Jääasiantuntija Jouni Vainio, puh. 041 5015 359, jouni.vainio@fmi.fi

Sopeutumistutkimuksen yhteenvetoraportti kuvaa mahdollisuuksia sopeutua ilmastonmuutokseen eri toimialoilla

Eija Vallinheimo — Thu, 10 May 2012 07:00:00 GMT

Sopeutumistutkimuksen yhteenvetoraportti kuvaa mahdollisuuksia sopeutua ilmastonmuutokseen eri toimialoilla

10.5.2012 10:00

"Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua?" – yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta -raportti kuvaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia sopeutua muutokseen eri toimialoilla.

Kuva: maa- ja metsätalousministeriö

Ilmastonmuutos vaikuttaa tulevaisuudessa moneen toimialaan; luonnonvarojen käytöstä ja luonnon monimuotoisuudesta rakennettuun ympäristöön sekä ihmisten terveyteen. Ilmastonmuutokseen sopeutumista tarkastellaan raportissa myös taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten sekä alueellisen haavoittuvuuden näkökulmasta.

Ilmastonmuutosta ei voi enää kokonaan estää

Ihmiskunnan toiminnasta aiheutuvaa ilmastonmuutosta ei voi enää kokonaan estää. Kansainvälisten kasvihuonekaasujen päästövähennyksiin tähtäävien sopimusneuvotteluiden onnistumisesta riippuu, miten suureen ilmastonmuutokseen tulevaisuudessa on sopeuduttava.

Maapallo ei lämpene tasaisesti, vaan Suomessa lämpötila kohoaa enemmän kuin maapallolla keskimäärin. Jos maapallon keskilämpötila kohoaa 2 asteella, Suomessa vuoden keskilämpötila nousisi noin 3,5 astetta ja vuotuinen sademäärä kasvaisi noin 13 %. Muutoksen nopeus on suuri haaste niin yhteiskunnalle kuin luonnollekin Suomessa.

Ilmastonmuutoksen myönteisiä vaikutuksia voidaan vahvistaa ja haitallisia vaikutuksia vähentää oikein ajoitettujen sopeutumistoimien avulla. Sopeutumistoimia integroidaan osaksi eri sektoreiden strategioita ja ohjelmia Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategian mukaisesti. Ennakoivassa päätöksenteossa tarvittavia ilmastoriskien arvioinnin ja hallinnan menetelmiä kuvataan raportissa myös esimerkkien avulla. Tähän mennessä toteutetun sopeutumistutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa käytännön sopeutumistoimissa jo monilla aloilla. Sopeutumistoimien hyödyt voivat olla moninkertaisia kustannuksiin verrattuna ja ne tukevat ekologisesti kestävää toimintaa ja luonnonvarojen käyttöä.

Yhteenvetoraportin kirjoittamiseen on osallistunut kymmeniä tutkijoita lukuisista organisaatioista. Laajan tutkijayhteisön yhteistyön tuloksena syntynyt yhteenveto perustuu pitkälti Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelman (ISTO, 2006–2010) hankkeisiin, mutta mukana on myös monien muiden projektien tuloksia. Työtä on ohjannut maa- ja metsätalousministeriön vetämä Ilmastonmuutokseen sopeutumisen koordinointiryhmä. Nyt valmistunutta tutkimusyhteenvetoa hyödynnetään lähivuosina ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian uusimisessa.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitos, projektipäällikkö Reija Ruuhela, puh. 0500 424 533
maa- ja metsätalousministeriö, tutkija Jaana Kaipainen, puh 040 801 5389

Linkki raporttiin MMM:n www-sivuilla:
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/julkaisusarja/2012/67Wke725j/MMM_julkaisu_2012_6.pdf

Siitepölyä kulkeutuu Suomeen myös kauempaa

Eija Vallinheimo — Tue, 08 May 2012 10:00:00 GMT

Siitepölyä kulkeutuu Suomeen myös kauempaa

8.5.2012 13:00

Ilmatieteen laitoksen kaukokulkeutumismallin avulla voidaan ennustaa myös ulkomailta Suomeen kulkeutuvien siitepölyjen pitoisuuksia.

Kuva: Eija Vallinheimo

Koivun siitepölymäärät ilmassa vaihtelevat maan eteläosissa runsaista erittäin runsaisiin ja maan keskiosissa kohtalaisista runsaisiin. Siitepölyä kulkeutuu vähäisiä määriä myös maan pohjoisosiin Etelä-Lappiin asti. Ilmatieteen laitoksen kaukokulkeutumismallin avulla voidaan ennustaa myös ulkomailta Suomeen kulkeutuvien siitepölyjen pitoisuuksia.

Turun yliopiston Aerobiologian yksikkö laatii siitepölytiedotteita siitepölykautena. Siitepölykaudeksi kutsutaan aikaa, jolloin allergeenisen siitepölyn esiintyminen ilmassa on mahdollista. Suomessa ensimmäiset siitepölyhiukkaset havaitaan usein jo varhain kevättalvella, kun siitepölyä tulee maahamme kaukokulkeumana Etelä-Skandinaviasta, Keski-Euroopasta tai Baltian maista.

Täksi kevääksi odotetaan erittäin voimakasta paikallista koivun kukintaa. Arvio perustuu Metsäntutkimuslaitoksen norkkolaskelmiin, joiden mukaan koivuissa on norkkoja maan etelä- ja keskiosissa huomattavasti tavallista enemmän, ja maan pohjoisosissakin runsaasti. Koko laskennan aikana ainoastaan vuoden 1993 norkkolaskennat ovat antaneet suuremman arvion.

Tällä hetkellä koivun siitepölykausi on alkanut jo Suomessa. Suomen omien koivujen lisäksi erityisesti Suomen lounaisosissa voidaan havaita mm. Etelä-Ruotsista kulkeutunutta koivun siitepölyä.

Siitepölytiedotteessa ilman siitepöly- ja homeitiöpitoisuutta kuvataan asteikolla: vähän, kohtalaisesti tai runsaasti. Useimmat siitepölylle allergiset saavat oireita kun siitepölyä on runsaasti, mutta vähäisistä pitoisuuksista vain herkimmät oireilevat.

Siitepölytiedotetta laadittaessa käytetään hyväksi mm. säätiedotteita sekä kaukokulkeumamalleja.
Erilaisten hiukkasten leviämistä ilmakehässä ennustetaan Ilmatieteen laitoksessa kehitetyn kaukokulkeutumis- ja annoslaskentamallin (SILAM) avulla. Tämän leviämismallin avulla voidaan ennustaa myös mm. siitepölyjen pitoisuuksia, kun tiedetään ilmakehään päässeiden hiukkasten määrä ja koostumus. Ilmatieteen laitos ja Turun yliopiston Aerobiologian yksikkö kehittävät siitepölyjä koskevia ennustemalleja yhteistyössä. Mallilla nähtiin myös Venäjällä huhtikuun lopussa havaitut korkeat koivun siitepölypitoisuudet.

Lisätietoja:

Turun yliopisto, Aerobiologian yksikkö, puh. (02) 333 6065, aerobiologit@utu.fi

Ilmatieteen laitos
Ryhmäpäällikkö Ari Karppinen, puh. 040 534 6809, ari.karppinen@fmi.fi
Tutkija Virpi Tarvainen, puh. (09) 1929 5514, virpi.tarvainen@fmi.fi

Turun Aerobiologian yksikkö: aerobiologia.utu.fi
Metlan ennuste: metla.fi/tiedotteet/2012/2012-04-11-siemensatoennuste.htm

Viileähkö huhtikuu käynnisti kevään

Eeva-Kaisa Heikura — Wed, 02 May 2012 10:28:00 GMT

Viileähkö huhtikuu käynnisti kevään

2.5.2012 13:28

Huhtikuun keskilämpötila oli Ilmatieteen laitoksen mittausten mukaan koko Suomessa jonkin verran tavanomaista alempi. Terminen kevät alkoi kuitenkin koko maassa kuukauden loppuun mennessä.

Kuva: Tuija Vuorinen

Huhtikuun keskilämpötila vaihteli maan eteläosan runsaasta +3 asteesta Käsivarren Lapin vajaaseen -4 asteeseen. Keskilämpötilan poikkeama kuukauden pitkäaikaisesta keskiarvosta oli suurimmassa osassa maata 1…2 astetta. Maan lounaisimmassa osassa päästiin kuitenkin lähelle ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa. Kuukauden ylin lämpötila 17,1 astetta mitattiin Turun Artukaisissa 22. päivänä ja alin lämpötila -28,7 astetta Utsjoen Kevojärvellä 2. päivänä.

Terminen kevät eteni huhtikuun alussa hitaasti, mutta kuun lopussa se oli alkanut jo Keski-Lappia myöden, mikä on lähellä tavanomaista. Terminen kevät alkaa silloin kun vuorokauden keskilämpötila nousee ns. pysyvästi nollan yläpuolelle.

Sadetta tavanomaista enemmän

Huhtikuun sademäärä oli suurimmassa osassa maata 40–60 mm. Vähiten satoi Pohjois-Lapissa, jossa jäätiin paikoin alle 30 millimetrin. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna sadetta kertyi lähes koko maassa selvästi tavanomaista enemmän. Ahvenanmaalla, Pohjanmaan rannikolla ja osassa Etelä-Lappia satoi kaksinkertaisesti tavanomaiseen nähden.

Yksittäisistä havaintoasemista eniten satoi Jomalassa Ahvenanmaalla, jossa sadetta kertyi 73 mm. Vähiten satoi Enontekiön Kilpisjärvellä, jossa sademäärä jäi 21 millimetriin. Suurin vuorokautinen sademäärä 26,2 mm mitattiin Vaasan Klemettilässä 20. päivänä.

Länsi-Lapissa vielä lunta harvinaisen paljon

Ilmatieteen laitoksen mittausten mukaan yhtenäinen lumipeite kattoi vielä huhtikuun alussa koko maan aivan läntisintä osaa lukuun ottamatta. Kuukauden lopussa yhtenäisen lumipeitteen raja oli vetäytynyt Kainuusta Meri-Lappiin kulkevalle linjalle. Länsi-Lapissa lunta oli kuukauden lopussa ajankohtaan nähden jopa harvinaisen paljon; suurin lumensyvyys 100 cm mitattiin Kittilän Kenttärovalla.

Huhtikuun 2. päivänä satoi Pirkanmaalla lunta paikoin yli 20 cm. Seuraavana päivänä mitattiin Tampereen Härmälässä koko kuluneen talvikauden suurin lumensyvyys 47 cm.

Ilmatieteen laitoksen kuukausitiedotteissa on siirrytty käyttämään vertailukautena vuosien 1981–2010 ajalta laskettuja tilastoja. Keskilämpötilojen muutos vertailukausien 1981–2010 ja 1971–2000 välillä on suurin nimenomaan huhtikuussa. Uudella vertailukaudella huhtikuun keskilämpötilat ovat koko maassa 0,5-1,0 astetta edellisen vertailukauden keskilämpötiloja korkeammat ja kuukauden ylimpien lämpötilojen keskiarvo on noussut monin paikoin enemmän kuin asteen. Huhtikuun sademäärä on varsinkin maan eteläosassa pienempi kuin edellisellä vertailukaudella.
Lisätietoja:

Maaliskuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/huhtikuu
Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk numerossa 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm)
Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (3,98 e/min+pvm)

Vappuna sadealue liikkuu maan pohjoisosan poikki ja sää viilenee vappupäiväksi

Eija Vallinheimo — Fri, 27 Apr 2012 07:29:00 GMT

Vappuna sadealue liikkuu maan pohjoisosan poikki ja sää viilenee vappupäiväksi

27.4.2012 10:29

(Päivitetty 29.4.) Ilmatieteen laitoksen sunnuntaina 29. huhtikuuta tekemän ennusteen mukaan vesi- ja räntäsateita leviää maan pohjoisosaan vappuaaton kuluessa. Myös muualla maassa voi sadella vähän vettä illemmalla.

Kuva: Eija Vallinheimo

Vappuaattona pilvisyys on vaihtelevaa, runsainta pilvisyys on todennäköisesti maan pohjoisosassa. Lämpötila kohoaa maanantaina maan etelä- ja keskiosassa 9 ja 14 asteen välille, maan pohjoisosassa lämpötila on 4 asteen molemmin puolin.

Vappupäivän vastaisena yönä vesi- ja lumisateita tulee vielä paikoin maan itärajan pinnassa, muutoin vappupäivä on koko maassa enimmäkseen poutainen, mutta tuulinen ja vapunaattoa viileämpi.

Yöllä lämpötila laskee maan etelä- ja keskiosassa enimmäkseen 0...+5 asteen välille, maan pohjoisosassa on paikoin pikkupakkasta. Vappupäivänä selkeintä on maan länsiosassa, Lapissa pilvisyys on runsasta. Vähäisiä vesi- ja lumikuuroja saattaa tulla maan pohjois- ja itäosassa, muualla maassa sää poutaisena. Vappupäivä on koko maassa nelisen astetta vappuaattoa viileämpi.

Vuosi sitten etelässäkin leijaili lumihiutaleita

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi sitten vappua vietettiin melko epävakaisessa ja koleassa, mutta kuitenkin ajoittain aurinkoisessa säässä. Paikallisia sadekuuroja esiintyi lähes koko maassa ja vappuaattona lounaassa jyrähti muutaman kerran ukkonen. Koleassa ilmassa esiintyi vappupäivänä lumikuuroja myös aivan etelässä. Vuosi sitten päivän ylimmät lämpötilat vaihtelivat maan eteläosassa 7…12 asteen välillä, keskiosassa 5…10 asteen välillä sekä pohjoisessa viiden asteen molemmin puolin. Vappuyönä oli pikkupakkasta lähes koko maassa.

Tilastojen mukaan lämpötila on vappuna keskimäärin maan etelä- ja keskiosassa päivisin hieman yli kymmenen astetta ja maan pohjoisosassa pääosin 5 ja 10 asteen välillä. Yöllä lämpötila laskee maan keski- ja pohjoisosassa vielä vapun aikaan tyypillisesti pakkasen puolelle, maan eteläosassa yölämpötila on tavallisesti asteen tai pari plussan puolella. Mahdolliset sateet tulevat etelässä tyypillisesti vetenä, pohjoisessa myös räntä- ja lumisateet ovat tavanomaisia.

Ehjä lumipeite löytyy vappuna tyypillisesti Oulun pohjoispuolelta Ilomantsiin ulottuvan linjan pohjoispuolelta. Muutaman senttimetrin lumikerros maan keskiosassakaan ei ole erikoista. Tänä vappuna lumipeitteen laajuus noudattaa melko yleisesti pitkän ajan keskiarvoa.

Lisätietoja:

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk numerossa 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm)
Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (3,98 e/min+pvm)

Vapun säät tilastoissa: http://ilmatieteenlaitos.fi/vappu

Terminen kevät alkanut suuressa osassa maata

Eija Vallinheimo — Mon, 23 Apr 2012 07:18:00 GMT

Terminen kevät alkanut suuressa osassa maata

23.4.2012 10:18

Sunnuntai 22. huhtikuuta oli toistaiseksi kevään lämpimin päivä. Ylin lämpötila, +17,1 astetta, mitattiin Turussa.

Kuva: Eija Vallinheimo

Yli +15 astetta havaittiin useilla paikkakunnilla maan eteläosassa. Sen sijaan Lapissa lämpötila jäi päivälläkin vain muutamaan plusasteeseen.

Ilmatieteen laitoksen mukaan terminen kevät on huhtikuun puoliväliin mennessä alkanut suuressa osassa maata lukuun ottamatta Koillismaata sekä Lappia (poikkeuksena Meri-Lappi). Paikoin maan etelä- ja länsiosassa terminen kevät alkoi jo maaliskuun 10. päivän tienoilla eli 1 - 3 viikkoa pitkän ajan keskiarvoa aikaisemmin. Maaliskuun lopulla alkanut kylmä jakso toisaalta viivästytti termisen kevään alkamista etenkin maan keski- ja itäosassa. Näillä alueilla keväisiin lämpötiloihin yllettiin huhtikuun 10. päivän paikkeilla eli noin 1-2 viikkoa tavanomaista myöhemmin.
Suuressa osassa Lappia terminen kevät alkaa tilastojen valossa tyypillisesti huhtikuun loppupuolella, Käsivarren Lapissa vasta vapun tienoilla.

Termiset vuodenajat määritellään ainoastaan vuorokauden keskilämpötilojen perusteella. Esimerkiksi kevät alkaa silloin kun vuorokauden keskilämpötila nousee ns. pysyvästi nollan yläpuolelle. Yksittäisinä vuorokausina voidaan kuitenkin tämänkin jälkeen jäädä pakkasen puolelle. Termisten vuodenaikojen vaihtuminen voidaan todentaa vasta tietyn seurantajakson jälkeen eli aikaisintaan kymmenen vuorokauden kuluttua.

Lisätietoja:

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk numerossa 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm)

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (3,98 e/min+pvm)

http://ilmatieteenlaitos.fi/kevattilastot
http://ilmatieteenlaitos.fi/termiset-vuodenajat

Lumen vesiarvoa mitattu Sodankylässä useana talvena

Eija Vallinheimo — Wed, 18 Apr 2012 06:14:00 GMT

Lumen vesiarvoa mitattu Sodankylässä useana talvena

18.4.2012 9:14

Ilmatieteen laitoksen Sodankylässä sijaitsevalla Lapin ilmatieteellisellä tutkimusasemalla on ollut käynnissä mittauskampanja, jolla pyritään määrittämään lumen vesiarvoa tutkamittauksin.

Kuva: Tania Casal/ESA

Tietoja tarvitaan vahvistamaan lumen vesiarvoa mahdollisesti tulevaisuudessa mittaavan satelliitin tietojen oikeellisuus.
Euroopan avaruusjärjestön ESAn seuraavan Earth Explorer -luokkaan kuuluvan satelliitin valinta lähestyy. Earth Explorer -satelliitit ovat pieniä tai keskisuuria satelliitteja, jotka pyrkivät hyödyntämään uutta teknologiaa ympäristön tilan seurannassa. Jo laukaistuja Earth Explorer -satelliitteja ovat mm. maapallon gravitaatiokenttää tarkasti mittaava GoCE sekä maanpinnan kosteutta ja valtamerten suolapitoisuutta mittaava SMOS. Tällä hetkellä vertaillaan kolmea erilaista satelliittihanketta, joista yksi lopulta valitaan rakennettavaksi. Ilmatieteen laitos on ollut voimakkaasti mukana yhden ehdotetun satelliitin valmistelutyössä.

CoReH20-satelliitti mittaisi lumen vesiarvoa

Kylmien alueiden korkean resoluution hydrologiaobservatorio (CoReH2O, COld REgions Hydrology High-resolution Observatory) on toteutuessaan ensimmäinen satelliitti, joka keskittyy erityisesti maanpinnalle varastoituneen lumen vesiarvon sekä vuoristo- ja mannerjäätiköille kertyvän lumena mittaamiseen. Lumen vesiarvo on hydrologisen kierron oleellinen komponentti, josta tarvitaan tietoa riittävällä tarkkuudella globaalisti. Koska ilmastonmuutos vaikuttaa olemassa olevan lumen ja jään määrään, on sillä kriittinen vaikutus myös vesivarantoihin erityisesti vuoristoalueilla.

CoReH2O-satelliitin tavoitteena on tuottaa toistuvia tarkkoja havaintokuvia lumi- ja jääpeitteen ominaisuuksista. Tämä auttaa mallintamaan ja täsmentämään ilmakehässä tapahtuvia vaihtoprosesseja sekä on hyödyksi alueellisesti ja maailmanlaajuisesti ilmastotutkimuksessa ja eri hydrologisissa sovelluksissa. Suunnitelmana on käyttää kaksitaajuista SAR-tutkaa lumen ja jään havainnointiin. Mikäli CoReH2O valitaan ESAn seitsemänneksi Earth Explorer -ohjelman satelliitiksi, pääsee se avaruuteen vuoden 2016 paikkeilla.

Kokeellisista tutkamittauksista hyötyä satelliittidatan arvioinnissa

NoSREx (Nordic Snow Radar Experiment) on syksystä 2009 lähtien käynnissä ollut Euroopan avaruusjärjestön ESAn rahoittama mittauskampanja, jolla pyritään osoittamaan käytössä oleva mittauskonsepti toimivaksi sekä kehittämään satelliitin mittaustulosten tulkintaan tarvittavia algoritmeja. Pääasiallisena instrumenttina käytetään Sveitsissä rakennettua kiinteään torniin sijoitettua monitaajuustutkaa. Tutkan mittaama ns. takaisinsironta yhdistetään lumipeitteen ominaisuuksiin tarkkojen maastomittausten avulla. Maastomittauksissa havainnoidaan säännöllisesti mm. lumen rakennetta ja lumikiteiden kokoa ja muotoa. Tutkamittausten tulkinta lumen vesiarvoksi ei ole aivan yksiselitteistä, joten Sodankylän mittaustuloksilla on ollut olennainen merkitys havaintoja selittävien mallien kehitystyössä. Vastaavia mittauksia on suoritettu myös Alpeilla sekä Kanadan arktisilla alueilla vuosina 2007 - 2011. Ilmatieteen laitos on paitsi vastannut laitteiden operoinnista sekä maastomittausten suorittamisesta, myös osallistunut lumen sirontamallien ja eri tulkinta-algoritmien kehitykseen.

Useita mittauslentoja talven aikana

Talven 2011 - 2012 mittaukset Sodankylässä keskittyivät CoReH2O:n mittauskonseptin demonstrointiin ESAn kehittämällä lentokäyttöisellä SAR-tutkalla (SnowSAR). Kuluneena talvena laitteella lennettiin yhteensä 12 mittauslentoa Sodankylässä ja mm. Saariselän tunturialueilla ja Pohjanlahdella merijään yllä.

Ilmatieteen laitos vastasi kampanjan aikana maastomittausten suorittamisesta sekä mm. instrumentin kalibrointiin tarvittavien tutkaheijastinten asennuksesta. Jokaisen mittauslennon aikana kerättiin merkittävä määrä näytteitä lumen vesiarvosta ja muista ominaisuuksista lentolinjojen kohdalta. Mittauksiin osallistui noin 30 henkilöä Ilmatieteen laitoksen eri yksiköistä. Kampanjaan osallistui myös tutkijaryhmiä Kanadasta, Yhdysvalloista, Sveitsistä, Itävallasta ja Turkista. Laitteen mittaukset keskitettiin Sodankylään Ilmatieteen laitoksella olevan sopivan infrastruktuurin ja mittausasiantuntemuksen vuoksi.

Lisätietoja:

Tutkija Juha Lemmetyinen, puh. 040 730 3663, juha.lemmetyinen@fmi.fi
Yksikön päällikkö Jouni Pulliainen, puh. 050 589 5821, jouni.pulliainen@fmi.fi

Auringosta kannattaa nauttia kohtuudella

Eija Vallinheimo — Tue, 17 Apr 2012 07:05:00 GMT

Auringosta kannattaa nauttia kohtuudella

17.4.2012 10:05

Auringon ultraviolettisäteilyn voimistuessa kevään myötä tulee muistaa suojautua liialliselta säteilyltä. Jatkuva ihon altistuminen UV-säteilylle voi aiheuttaa ihosyövän.

Kuva: Eija Vallinheimo

Ilmatieteen laitos, Syöpäjärjestöt ja Säteilyturvakeskus haluavat muistuttaa auringon ultraviolettisäteilyn terveysriskeistä kevään kynnyksellä.

Oikealla asenteella aurinkoon

Talvella ohentunut ja kalpea iho ei kestä yhtäkkistä, suurta UV-säteilymäärää ja palaa keväällä erittäin helposti. UV-annostaan ja palamisriskiään on helppo vähentää ennakoivalla asenteella ja muistamalla muutama perusasia suojautumisesta. Aurinkoon kannattaa totutella vähitellen, jolloin ihon luontaiset suojamekanismit, kuten rusketus ja päällimmäisten ihosolukerrosten paksuuntuminen, ehtivät suojata ihoa.

Parhaimman suojan iholle antaa vaatetus. Aurinkorasvat pystyvät estämään UV-säteilyn aiheuttaman ihon palamisen, mutta niiden tarjoama suoja riippuu suojakertoimen lisäksi iholle levitettävän voiteen määrästä. Mikäli rasva kuluu pois, aurinkosuojavoidetta on luonnollisesti lisättävä.

Silmät kannattaa myös muistaa suojata aurinkolaseilla. Lasten silmien suojaaminen on erityisen tärkeää. Suotavinta on käyttää aurinkolaseja, jotka suojaavat silmät myös sivulta tulevalta säteilyltä.

UV-indeksi kertoo suojautumistarpeesta

Ilmatieteen laitoksella käytettään kansainvälistä UV-indeksiä, joka kertoo auringon haitallisen UV-säteilyn määrän yhdellä luvulla. Ihon ja silmien suojautumistarve alkaa, kun UV-indeksi on 3 tai enemmän. Keskimäärin tämä toteutuu Etelä-Suomessa toukokuun alusta elokuun loppuun ja Pohjois-Suomessa kesäkuun alusta elokuun puoliväliin. Yksittäisenä vuonna kausi voi alkaa jopa kuukautta aiemmin tai päättyä kuukautta myöhemmin.
Suomessa UV-indeksin suurin toistaiseksi mitattu arvo on 7. Voimakasta säteilyä eli indeksin arvo 6–7 havaitaan Etelä-Suomessa tyypillisesti 5–15 päivänä kesä-heinäkuussa. Ilmatieteen laitos antaa varoituksen, jos ennustettu UV-säteily on voimakasta. Välimeren maissa keskipäivän UV-indeksi on kesällä 8–10. Päiväntasaajan leveysasteilla UV-indeksi voi nousta 12:een, vuoristossa jopa 15:een saakka.
Pitkällä aikajänteellä UV-säteilyn on ennustettu vähenevän otsonikerroksen oletetun toipumisen myötä, mutta toistaiseksi tästä ei ole todisteita. Ilmatieteen laitoksen Jokioisten observatorion tarkkuusmittaukset osoittavat UV-säteilyn pikemminkin lisääntyneen kesäaikaan.

Ihosyövät yleistyvät edelleen

Suomessa sairastui 2725 ihmistä ihosyöpään vuonna 2010. Naisia sairastuneista oli 1345 ja miehiä 1380. Tässä luvussa ovat mukana melanoomaan ja okasolusyöpään sairastuneet. Tämän lisäksi tyvisolusyöpään eli basalioomaan sairastui 12 000–14 000 ihmistä. Basalioomia ei sisällytetä syöpätilastoihin, koska eivät juuri koskaan lähetä etäpesäkkeitä, jolloin tauti ei johda kuolemaan vuosienkaan sairastamien jälkeen.

Melanooma on ihosyövistä vaarallisin, koska se lähettää etäpesäkkeitä. Uusia tapauksia todettiin 1228 vuonna 2010. Näistä 637 oli naisilla ja 591 miehillä. Melanooma on myös 20–29-vuotiaiden naisten yleisin syöpä: siihen sairastuu yhtä moni kuin kilpirauhassyöpään. Tässä ikäluokassa todettiin 20 tapausta vuonna 2010.

Lisätietoja:

Säteilyturvakeskus, erikoistutkija Lasse Ylianttila, puh. (09) 759 88455, lasse.ylianttila@stuk.fi
Ilmatieteen laitos, tutkija Tapani Koskela, puh. (09) 1929 4154, tapani.koskela@fmi.fi
Syöpäjärjestöt, ylilääkäri Liisa Pylkkänen, puh. 09 135 33 237, gsm 040 733 5237, liisa.pylkkanen@cancer.fi

www.stuk.fi
UV-indeksi: www.ilmatieteenlaitos.fi/uvi
www.cancer.fi

UV-indeksi kännykkään:

Saa tarkat UV-indeksitiedot helposti tekstiviestillä numerosta 16161. Palvelun hinta on 0,84 €/viesti (DNA 0,85 €/viesti) ja se toimii Soneran, Elisan, DNA:n, Saunalahden, Tele Finlandin ja AinaComin liittymillä.
Lähetä tekstiviesti uv paikkannimi (esimerkiksi uv hania) numeroon 16161. Vastausviestinä saat uv-indeksin ennusteen, joka sisältää ensimmäiselle vuorokaudelle päivän maksimiarvon sekä indeksin arvon kolmen tunnin välein (klo 9,12,15 ja 18 ). Toiselle ja kolmannelle päivälle saat päivän maksimiarvon.

Räntä- ja lumisateet muuttavat ajokelin paikoin erittäin huonoksi

Eija Vallinheimo — Mon, 16 Apr 2012 09:33:00 GMT

Räntä- ja lumisateet muuttavat ajokelin paikoin erittäin huonoksi

16.4.2012 12:33

Maanantai-iltana etelästä tuleva matalapaine tuo mukanaan vesi-, räntä ja lumisateita, jotka liikkuvat yön aikana kohti pohjoista.

Kuva: Eija Vallinheimo

Ilmatieteen laitoksen maanantaina 16. huhtikuuta tekemän ennusteen mukaan sadealue vesi-, räntä- ja lumisateineen saapuu maanantaina illalla maan kaakkoisosaan ja liikkuu yön aikana pohjoiseen. Sade on aluksi melko vetistä, mutta muuttuu yöllä varsinkin sisämaassa lumiseksi.

Tiistaina 17. huhtikuuta päivällä maan kaakkoisosaan virtaa lauhempaa ilmaa ja sade on siellä vetisempää. Sadetta kertyy melko yleisesti vedeksi muutettuna 5-10 millimetriä, mutta maan lounaisosassa ja länsirannikon tuntumassa sataa vain vähän tai voi olla jopa sateetonta. Keskiviikkona lumi- ja räntäsadealue yltää Etelä-Lappiin asti. Maan etelä- ja keskiosassa tulee keskiviikkona päivällä yleisesti lumi- tai räntäkuuroja, lännessä sade voi olla jatkuvampaakin.

Ajokeli muuttuu lähivuorokauden aikana huonoksi yleisesti maan etelä- ja keskiosassa lumi- ja räntäsateen vuoksi sekä sohjoisten teiden vuoksi. Ajokeli muuttuu tiistaina paikoin jopa erittäin huonoksi huomenna Päijät-Hämeen, Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi sekä sohjoisten teiden vuoksi. Keskiviikkona ajokeli heikkenee maan pohjoisosassa.

Autolla liikkujien kannattaa seurata ajantasaisia kelivaroituksia Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla.

Lisätietoja:

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk numerossa 0600 1 0600
(3,98 e/min + pvm)
Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (3,98 e/min+pvm)

Tarkista ajantasainen liikennesää, jalankulkusää ja muut varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset