<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<rss version="2.0">
    <channel>
        <title>Ilmatieteen laitoksen tiedotteet</title>
        <link>https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ajankohtaista</link>
        <description>Uusimmat julkiset tiedotteet ja uutiset Ilmatieteen laitokselta</description>
        <lastBuildDate>Mon, 16 Nov 2026 06:00:47 GMT</lastBuildDate>
        <docs>https://validator.w3.org/feed/docs/rss2.html</docs>
        <generator>Fmi</generator>
        <item>
            <title><![CDATA[Loppuviikon lumi- ja räntäsateet heikentävät ajokeliä ]]></title>
            <link>https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/6cwUs8zuCeU5cVjb2LRCAZ</link>
            <guid>https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/6cwUs8zuCeU5cVjb2LRCAZ</guid>
            <pubDate>Thu, 12 Nov 2026 13:20:35 GMT</pubDate>
            <description><![CDATA[<p>Ilmatieteen laitoksen 12. marraskuuta tekemän ennusteen mukaan lännestä saapuva matalapaine tuo lähipäivien aikana lähes koko maahan lumi-, räntä- ja vesisadetta. Monin paikoin maan keskivaiheilla saadaan ensilumi.  </p><p>Perjantaina ja lauantaina lumi- ja räntäsade heikentävät ajokelin ajoittain huonoksi. Paikallisesti maan keskivaiheilla ajokeli voi perjantaina heiketä jopa erittäin huonoksi.   </p><p>&quot;Lumisade tulee puuskaisen tuulen kera, jolloin lumituisku heikentää tehokkaasti myös näkyvyyttä&quot;, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi <b>Eevi Silvennoinen</b>.  </p><h2>Perjantaina isoimmat lumikertymät satavat maan keskivaiheilla </h2><p>Perjantaina runsaimmat lumikertymät saadaan maan keskivaiheilla, jossa vuorokauden lumikertymä on 10–15 senttimetriä. Maan etelä- ja länsiosassa lunta voi sataa paikoin muutama senttimetri, mutta monin paikon sade tulee täysin vetenä.</p><p>Lauantaina sateet painottuvat Lappiin, jossa lunta sataa käsivartta lukuun ottamatta yleisesti 5–10 senttimetriä. Lapin itäosassa lumikertymä voi paikoin ylittää 15 senttimetriä.  Myös maan etelä- ja keskiosassa tulee paikoin heikkoja lumi- tai räntäkuuroja, joista lunta voi kertyä muutama senttimetri. Lumisateen seassa voi paikoin sataa pieniä määriä jäätävää tihkua.  </p><p>Lumikertymä voi jäädä ennustettua pienemmäksi, jos satava lumi on vetistä.  </p><p>&quot;Sateen olomuotoon vaikuttaa etenkin ilman lämpötila. Lämpötilan ollessa nollan tuntumassa sateen olomuoto on todennäköisemmin räntä kuin lumi&quot;, Silvennoinen toteaa.  </p><h2>Lisätietoja: </h2><ul><li><p><a href="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"><b><u>Voimassa olevat varoitukset</u></b></a> </p></li><li><p><a href="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lumitilastot"><b><u>Lumitilastot</u></b></a> </p></li></ul><p>Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm) </p>]]></description>
            <enclosure url="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/hli0qi7fbbos/2xsTgZUb1u4nhHjqjeSADc/c67d5815e23bed83003ca59dd9c94715/AdobeStock_talviliikenne.jpg" length="0" type="image/jpg"/>
        </item>
        <item>
            <title><![CDATA[Sää muuttuu talvisemmaksi koko maassa]]></title>
            <link>https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/7j6rxeiStNkv68RMPa1bTB</link>
            <guid>https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/7j6rxeiStNkv68RMPa1bTB</guid>
            <pubDate>Mon, 09 Nov 2026 13:01:51 GMT</pubDate>
            <description><![CDATA[<p>Maanantaina päivälämpötila on kohonnut vielä koko Suomessa nollan yläpuolelle. Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan kuitenkin jo tiistaina maksimilämpötilat jäävät pakkasen puolelle lähes koko Lapissa. Loppuviikolla pakkaselle jäädään myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. </p><p>&quot;Maan etelä- ja keskiosassakin päivät vähitellen viilenevät: etelärannikolla +5 asteen lukemia näyttäsi riittävän torstaille saakka, mutta perjantaina ja lauantaina maan etelä- ja keskiosassa päivälämpötila jää nollan ja +3 asteen välille&quot;, sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi <b>Petri Hoppula</b>. </p><p>Tiistain jälkeen maan pohjoisosassa on öisin pakkasta 3–15 astetta. Maan etelä- ja keskiosassa yön alimmat lämpötilat ovat aluksi vähän nollan molemmin puolin, viikonloppuna nollan ja –5 asteen välillä. </p><p>Sunnuntaina sää jälleen lämpenee mahdollisesti yli +5 asteeseen. </p><h2>Lappiin pysyvä talvi, eteläänkin mahdollisesti ensilumi </h2><p>Sää muuttuu tällä viikolla sateisemmaksi ja sateen olomuoto muuttuu pohjoisesta alkaen lumisemmaksi. Jo tiistain vastaisena yönä Etelä-Lappiin ja Koillismaalle syntyy sadenauha, josta voi kertyä vuorokauden aikana paikoin yli 10 senttimetriä lunta. </p><p>Keskiviikkona lumisadenauha liikkuu etelämmäksi, ja muutaman senttimetrin lumikertymiä saadaan Vaasasta Pohjois-Karjalan ja Kainuun rajaseuduille yltävällä alueella. Tämän linjan eteläpuolellakin sataa keskiviikkona, mutta sateet tulevat siellä vetenä. Myös torstai on koko Lapin eteläpuolisessa Suomessa sateinen; lumiraja pysyttelee suunnilleen samoilla alueilla kuin keskiviikkona. </p><p>Perjantai on näillä näkymin tämän viikon päivistä sateisin. Perjantaina sade voi tulla osittain lumena myös maan eteläosassa: lunta voi sataa paikoin 0–3 senttimetriä. Keski-Lapista maan keskiosaan ulottuvalla alueella lunta voi kertyä paikoin jopa 15 senttimetriä. </p><p>Ajokeli muuttuu lumisateiden myötä huonoksi. </p><p>&quot;Jos autossa on vielä alla kesärenkaat, ne on syytä vaihtaa viimeistään nyt talvirenkaisiin&quot;, Hoppula vinkkaa. </p><h2>Lisätietoja: </h2><ul><li><p><a href="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset">Voimassa olevat varoitukset</a></p></li><li><p><a href="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lumitilastot">Lumitilastot</a></p></li></ul><p>Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm) </p>]]></description>
            <enclosure url="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/hli0qi7fbbos/1JfTzIOWEXWPEOmiSbfEUX/a28fcf7b015dd38bf7215a8e362ab518/verkkoon_Autot_lumisade_Shutterstock_lowres.jpg" length="0" type="image/jpg"/>
        </item>
        <item>
            <title><![CDATA[Lokakuussa mitattiin maailmanlaajuisesti ennätyksellisen korkeita lämpötiloja]]></title>
            <link>https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/5c0sVZdmFFFaZnmGG6XnMw</link>
            <guid>https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/5c0sVZdmFFFaZnmGG6XnMw</guid>
            <pubDate>Fri, 06 Nov 2026 10:30:42 GMT</pubDate>
            <description><![CDATA[<p>Lokakuu 2026 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin lokakuu. Maapallon keskilämpötila oli 1,75 astetta esiteollisen ajan (1850–1900) tasoa korkeampi. Lokakuu oli jo kolmas peräkkäinen kuukausi, jolloin lämpötila ylitti 1,5 asteen rajan. </p><p>Euroopassa lokakuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin lokakuu vuoden 2022 lokakuun jälkeen. Lokakuun keskilämpötila oli 11,51 astetta. Tämä on 1,49 astetta vuosien 1991–2020 lokakuun keskiarvoa korkeampi.  </p><p>Lämpötilat olivat selvästi keskimääräistä korkeampia Fennoskandiassa ja Itä-Euroopan itäosissa. Muualla Euroopassa lämpötilat olivat lähempänä tavanomaista. </p><h2>Vuoden 2026 keskilämpötila ylittää todennäköisesti 1,5 asteen rajan </h2><p>Vuoden 2026 keskilämpötila ylittää nyt lähes varmasti esiteollisen ajan lämpötilatason 1,5 asteella. Jos tämä toteutuu, vuodesta 2026 tulee jo toinen vuosi, jolloin raja ylittyy. Aikaisemmin raja ylittyi vuonna 2024, joka oli mittaushistorian lämpimin vuosi. Arvio perustuu ERA5-aineiston lokakuuhun asti ulottuvien tietojen pohjalta tehtyyn tilastolliseen ennusteeseen. Myös vuosien 2023–2026 neljän vuoden keskilämpötilan ennustetaan ylittävän esiteollisen ajan tason 1,5 asteella. </p><p>”Ylitämme 1,5 astetta tänä vuonna toista kertaa sitten 1800-luvun, ja mahdollisesti myös ensi vuonna. Olemme matkalla 1,5 asteen ylitykseen pysyväisemmin 2030-luvulla. Helleaaltojen, kuivuuden ja tulvien määrien kasvu jatkuu joka tapauksessa noin 2060-luvulle, jolloin se voidaan pysäyttää, mikäli saamme rajattua lämpenemisen kahteen asteeseen”, toteaa Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja <b>Petteri Taalas</b>. </p><p>Copernicuksen mukaan vuodesta 2026 tulee todennäköisimmin mittaushistorian toiseksi lämpimin vuosi. Todennäköisyys sille, että vuosi 2026 yltää vuoden 2024 tasolle tai ylittää sen, on noin 20 prosenttia.  </p><h2>Merivedet edelleen poikkeuksellisen lämpimiä </h2><p>Napaseutujen ulkopuolisten merialueiden keskimääräinen pintalämpötila oli lokakuussa 20,95 astetta. Tämä on mittaushistorian korkein lämpötila lokakuussa ja ylitti edellisen lokakuun ennätyksen vuodelta 2023. </p><p>Meriveden pintalämpötilat pysyivät poikkeuksellisen korkeina suuressa osassa trooppista Tyyntämerta. El Niño -ilmiö voimistui edelleen, ja sen ennustetaan saavuttavan huippunsa vuoden loppupuolella. </p><h2>Lisätietoja: </h2><p>Pääjohtaja Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos, p. 050 341 3460 </p><p>Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi. </p><ul><li><p><a href="https://climate.copernicus.eu/"><b><u>Copernicus-ilmastopalvelu (englanniksi)</u></b></a> </p></li><li><p><a href="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastollinen-vertailukausi"><b><u>Ilmatieteen laitos: ilmastollinen vertailukausi 1991–2020</u></b></a> </p></li></ul><p></p>]]></description>
            <enclosure url="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/hli0qi7fbbos/4QF7mpSEGFPQDWQM6KHUXw/ef79b0489fa405d78cebbb7e192d19e2/verkkoon_shutterstock_1710320554_helle_ilmastonmuutos.jpg" length="0" type="image/jpg"/>
        </item>
        <item>
            <title><![CDATA[FINNARP 2026 -retkikunta valmiina lähtöön – oma tutkimusasema ja arktinen osaaminen ovat Suomen vahvuuksia Etelämantereella]]></title>
            <link>https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/3Y501f5LKfenm4d95BTr6X</link>
            <guid>https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/3Y501f5LKfenm4d95BTr6X</guid>
            <pubDate>Fri, 06 Nov 2026 06:54:42 GMT</pubDate>
            <description><![CDATA[<p>FINNARP 2026 -tutkimusretkikunta aloittaa matkansa 13. marraskuuta kohti Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboaa. Retkikunta palaa takaisin helmikuun puolivälissä. Retkikuntaan kuuluu retkikunnan johtaja, seitsemän tutkijaa, erikoisuunnittelija, lääkäri, konemestari ja kokki. Tutkimusmatkaan osallistuu tutkijoita Ilmatieteen laitokselta, Maanmittauslaitokselta ja Aalto-yliopistosta. Ilmatieteen laitos vastaa Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboan toiminnasta ja järjestää tutkimusmatkan logistiikan. </p><p>Etelämantereella retkikunta kerää automaattisten mittalaitteiden ympäri vuoden tallentamaa tietoa. Aboalla ja sen ympäristössä on muun muassa sääasemia, tutkasatelliittiheijastimia, maan ja jään järistyksiä mittaava seismometri ja geodeettisia tutkimuksia tukeva GNSS-asema. Ympärivuotisten mittausten ylläpito vaatii vuosittain huoltotoimenpiteitä. Tällä varmistetaan tutkimustyön jatkuminen tulevaisuudessa ja turvataan pitkien mittausaikasarjojen jatkuvuus. </p><p>”Työtä on paljon ja tavoitteena on saada Etelämantereen lyhyen kesän aikana toteutettua tutkijoiden kenttätyösuunnitelmat sekä taata ympärivuotisten mittausten jatkuvuus. Kovat lumimyrskyt, rakennusten kunto ja laitteiden toimivuus ovat suuria huolenaiheita”, sanoo retkikunnan johtaja <b>Mika Kalakoski </b>Ilmatieteen laitokselta. </p><h2>Tutkimuskohteena kiinteän maan, jäähyllyjen ja jäätiköiden liikkeet </h2><p>Suomen Akatemian rahoittaman DynEAnt-tutkimushankkeen geodeetit Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta ja Aalto-yliopistosta tutkivat retkikunnan aikana painovoima- ja satelliittipaikannusmittausten avulla, miten erilaiset kuormitukset vaikuttavat maankuoren liikkeisiin Itä-Antarktiksella. </p><p>Tällaisia kuormituksia ovat esimerkiksi valtamerten vuorovesi-ilmiöt sekä ilmanpaineen vaihtelut. Kuormitusten vaikutuksia maankuoreen on Antarktiksella tutkittu vielä melko vähän. Erityisesti paikan päällä kerättyjä pitkäaikaisia havaintoaineistoja on niukasti saatavilla. Mittaamalla myös jäätiköiden ja jäähyllyjen liikkeitä voidaan kartoittaa kuormitusten suuruutta ja mallintaa niiden vaikutusta paremmin kuin tutkimalla pelkästään kiinteän maan liikkeitä. </p><p>”Tutkimuksemme tavoitteena on arvioida globaalien maankuoren kuormitusmallien toimivuutta Aboan alueella, kehittää alueelle uusia havaintoihin perustuvia malleja sekä lisätä ymmärrystä alueen litosfäärin, eli maankuoren ja vaipan ylimmän osan rakenteesta ja ominaisuuksista. Tulokset parantavat satelliittipaikannukseen perustuvan paikkatiedon tarkkuutta ja luovat entistä paremman perustan esimerkiksi jäätiköiden massamuutosten seurannalle”, kertoo tutkimuspäällikkö <b>Jyri Näränen</b> Maanmittauslaitoksesta. </p><h2>Kuningatar Maudin maan alueella seurataan jääpeitteen rakennetta </h2><p>Retkikuntaan osallistuvat tutkijat Ilmatieteen laitokselta ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta kartoittavat alueen lumi- ja jäämassan muutoksia Suomen Akatemian rahoittamassa EXQALIBR-tutkimushankkeessa. </p><p>Satelliittimittausten ja jäätikkömallien mukaan Kuningatar Maudin maan alue on niitä harvoja Etelämantereen reuna-alueita, joilla jään kokonaismassa on viime vuosina kasvanut sulamisen sijaan. Nyt alueella tehtävän kenttätutkimuksen tarkoitus on varmentaa ja täsmentää näitä tuloksia sekä selvittää alueen jääpeitteen rakennetta. </p><p>Mittauksissa hyödynnetään droneihin kiinnitettyjä edistyneitä mittalaitteita, kuten laserkeilainta. Sen avulla nähdään jääpeitteen pinnan korkeuden muutokset verrattuna neljän vuoden takaisiin aiempiin vastaaviin mittauksiin. Lisäksi hyödynnetään mikroaaltoalueen vaimeaa säteilyä havaitsevaa radiometriä, jonka mittauksilla voidaan kartoittaa jääpeitteen sisäistä rakennetta useiden kymmenien metrien syvyyteen asti. Lumipinnan optista ja fysikaalista rakennetta mitataan perinteisin keinoin kaivamalla ja näytteistämällä lumikuoppia. </p><p>”Tulokset auttavat tulkitsemaan ja kehittämään edelleen niin satelliittihavaintoja kuin myös mannerjäätikön tulevaa tilaa ennustavia jäätikkömalleja”, toteaa tutkimusprofessori <b>Aku Riihelä</b> Ilmatieteen laitokselta. </p><h2>Etelämanner-yhteistyö on Suomelle globaali mahdollisuus profiloitua vahvana kylmän ilmanalan osaajana </h2><p>Suomen tavoitteena on suojella alueen ainutlaatuista ympäristöä ja säilyttää Etelämanner poliittisesti mahdollisimman jännitteettömänä muuttuvissa olosuhteissa. Suomi on yksi viidestä maasta, jotka osallistuvat sekä arktiseen että antarktiseen päätöksentekoon. </p><p>Kansainvälisen Etelämanner-sopimuksen jäsenyyden edellytyksenä on merkittävän tutkimustoiminnan toteuttaminen alueella. Suomella on oma tutkimusasema Aboa, joka palvelee jatkuvia ympärivuotisia mittauksia ja alueella vierailevia tutkijoita. Ilmatieteen laitoksen Suomen Etelämanner-operaatiot ja -palvelut FINNARP vastaa tutkimusasema Aboan ylläpidosta ja järjestää Suomen Etelämanner-tutkimusohjelman hankkeiden kenttätyöt. </p><p>”Suomen oma tutkimusasema Aboa Etelämantereella on osoitus Suomen pysyvästä ja pitkäkestoisesta sitoutumisesta kansainväliseen Etelämanner-yhteistyöhön”, muistuttaa retkikunnan johtaja Kalakoski. </p><p>Etelämantereella tapahtuvilla muutoksilla on vaikutusta erityisesti pohjoiseen pallonpuoliskoon ja Suomeen. Esimerkiksi Etelämantereen jäätiköiden sulaminen nostaa merenpintaa suhteellisesti enemmän pohjoisella pallonpuoliskolla kuin eteläisellä. Lisäksi Suomen kannalta yksi keskeisistä kysymyksistä on, miten Etelämantereella tapahtuvat muutokset vaikuttavat Atlantin valtameren laajaan merivirtausjärjestelmään AMOCiin. Muutokset AMOC:ssa näkyisivät Suomessa muun muassa muutoksina lämpötiloissa, sateisuudessa ja merenpinnan korkeudessa. On ensiarvoisen tärkeää, että meillä on Suomessa tietoa siitä, mitä Etelämantereella tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa. </p><p>Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboa sijaitsee Kuningatar Maudin maalla noin 130 kilometrin päässä rannikolta. Tutkimusasema on rakennettu Etelämantereen kesän 1988‒1989 aikana. Oman tutkimusaseman rakentamisen jälkeen Suomesta on tehty tutkimusmatkoja Etelämantereelle säännöllisesti.</p><h2>Lisätietoja </h2><p><b>Etelämanner-operaatiot ja -palvelut: </b></p><p>Mika Kalakoski, päällikkö, Ilmatieteen laitos, mika.kalakoski@fmi.fi, puh. 050 359 2792</p><p><b>DynEAnt-tutkimushanke: </b></p><p>Jyri Näränen, tutkimuspäällikkö, Maanmittauslaitos, <a href="mailto:jyri.naranen@maanmittaislaitos.fi">jyri.naranen@maanmittauslaitos.fi</a>, puh. +358 50 435 7258 </p><p>Maaria Nordman, professori, Aalto yliopisto, <a href="mailto:maaria.nordman@aalto.fi">maaria.nordman@aalto.fi</a>, puh. +358 50 3533 852</p><p><b>EXQALIBR-tutkimushanke: </b></p><p>Aku Riihelä, tutkimusprofessori, Ilmatieteen laitos, aku.riihela@fmi.fi, puh. 050 380 3308</p><p>Antero Kukko, tutkimusprofessori, Maanmittauslaitos, antero.kukko@nls.fi, puh. +358 50 409 4696</p><p><a href="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/etelamanner">Suomen Etelämanner-operaatiot</a></p>]]></description>
            <enclosure url="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/hli0qi7fbbos/TNiXbWQh1q524KSF3T10b/d157aa73b6db60296213ae7f8a17da25/Aboa_1200_x_675.png" length="0" type="image/png"/>
        </item>
        <item>
            <title><![CDATA[Polaaripyörteen poikkeuksellinen heikkeneminen voi muuttaa alkutalven säätyyppejä ]]></title>
            <link>https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/79fGR4xZDaqeapwXxSZZJ7</link>
            <guid>https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/79fGR4xZDaqeapwXxSZZJ7</guid>
            <pubDate>Tue, 03 Nov 2026 11:12:00 GMT</pubDate>
            <description><![CDATA[<p>Pohjoisen napa-alueen ylle stratosfääriin, eli noin 10–50 kilometrin korkeuteen, talviaikaan muodostuva tuulijärjestelmä on nyt vuodenaikaan nähden jopa ennätyksellisen heikko. Polaaripyörteeksi nimetty ilmiö tavallisesti voimistuu marraskuussa, kun lämpötilaero kylmenevän napa-alueen ja keskileveysasteiden välillä kasvaa. Samaan talviseen kiertoliikkeeseen liittyy troposfäärin länsivirtaus, joka tuo Suomeen usein lauhaa, tuulista ja sateista säätä. </p><p>“Tänä vuonna stratosfäärin kehitys on ollut päinvastainen. Polaaripyörrettä ympäröivät länsituulet ovat heikentyneet nopeasti, ja ennusteissa pyörre voi pysyä erittäin heikkona jopa noin kaksi viikkoa. Tällä tulee todennäköisesti olemaan merkittäviä vaikutuksia tulevan talven säähän pohjoisella pallonpuoliskolla”, sanoo ylimeteorologi <b>Henri Nyman</b> Ilmatieteen laitokselta. </p><p>Polaaripyörteen heikkenemisen syy löytyy alempaa ilmakehästä. Lokakuun lopun laaja-alaiset korkeapaine- ja matalapainerakenteet synnyttivät troposfääristä stratosfääriin etenevää planetaarista aaltoliikettä, joka alkoi jarruttaa polaaripyörteen länsivirtausta. </p><p>&quot;Tällaiset niin sanonut &#39;sääsattumat&#39; ovat hyvin vaikeasti ennustettavia, mikä tekee keskileveysasteiden pitkistä, koko talvea koskevista kausiennusteista hyvin epävarmoja.&quot;</p><h2>Heikon polaaripyörteen vaikutus Suomen säähän näkyy aikaisintaan marraskuun lopussa </h2><p>Polaaripyörteen häiriön vaikutukset eivät yleensä näy maanpinnan säässä välittömästi. Stratosfäärin häiriön täytyy ensin ulottua alempaan stratosfääriin ja edelleen myös troposfäärin suihkuvirtauksiin. On myös mahdollista, että vaikutuksia ei havaita, etenkään lyhytkestoisissa häiriöissä. </p><p>”Nyt ennustettu polaaripyörteen häiriö on kuitenkin melko pitkäkestoinen, joten todennäköisyys säävaikutuksille on varsin suuri. Käytännössä vaikutusten leviäminen troposfäärin säähän kestää yleensä 1–3 viikkoa, mutta sinne yltäessään ne voivat jatkua useita viikkoja”, Nyman selittää. </p><p>Troposfäärin säähän vaikuttaa samanaikaisesti muitakin hitaasti muuttuvia tekijöitä. Tärkeimpiä niistä on erittäin voimakas El Niño, joka muuttaa trooppisen Tyynenmeren sateiden sijaintia ja niiden kaukovaikutuksia. Alkutalvella El Niño tyypillisesti kallistaa Pohjois-Atlantin säätyyppiä voimakkaamman länsivirtauksen suuntaan. Yhteys on kuitenkin vaihteleva ja voi muuttua talven edetessä. </p><p>Tuoreimpien ennusteiden perusteella Suomen sää näyttää pysyvän lähiviikkoina länsivirtausvoittoisena ja vuodenaikaan nähden melko lauhana. Marraskuun jälkipuoliskolla ja joulukuun alussa heikomman länsivirtauksen ja mahdollisten sulkukorkeapaineiden todennäköisyys kuitenkin kasvaa, kun stratosfäärin vaikutus todennäköisesti ulottuu troposfääriin. </p><p>”Myös säämallien viikkoennusteissa on jonkin verran viitteitä sulkukorkeapaineen kehittymisestä Grönlantiin, mikä lisäisi talvisen ja kylmän sään todennäköisyyttä Suomessa. On kuitenkin yhä täysin mahdollista, että sulkukorkeapaine kehittyykin jonnekin muualle, jolloin kylmät ilmavirtaukset voisivat suuntautua Euroopan sijasta esimerkiksi Aasiaan tai Pohjois-Amerikkaan”, Nyman sanoo. </p><h2>Lämpimät meret muuttavat Suomeen saapuvaa ilmaa </h2><p>Talvi on pohjoisella pallonpuoliskolla vasta alkamassa. Lumipeitettä ja merijäätä on arktisilla alueilla vielä vähän, ja Suomenkin pohjoispuolisten merialueiden vesi on tavanomaista lämpimämpää. </p><p>Lämpimät ja osittain jäättömät merialueet muokkaavat kylmiä ilmamassoja matkalla kohti Suomea ja vaimentavat niiden vaikutuksia. Samalla avoimilta merialueilta saatava lämpö ja kosteus voivat lisätä sateita. Taustalla vaikuttaa lisäksi ilmaston lämpeneminen, eli ilmamassat ovat kauttaaltaan vähän lämpimämpiä. Tämä ei kuitenkaan estä kylmien säätyyppien esiintymistä. </p><p>”Polaaripyörteen mahdollinen vaikutus näkyykin Suomessa ennen kaikkea kylmille ilmavirtauksille suotuisten säätyyppien todennäköisyyden kasvuna, ei varmana tai kireänä pakkasjaksona. Tämä korostuu erityisesti nyt, kun talvi on vasta alkamassa”, Nyman toteaa. </p><h2>Lisätietoja: </h2><p>Ylimeteorologi Henri Nyman, Ilmatieteen laitos, puh. 050 434 3421, etunimi.sukunimi@fmi.fi </p><p><a href="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ennusteen-seuranta"><u>Pitkän ennusteen seuranta</u></a> </p>]]></description>
            <enclosure url="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/hli0qi7fbbos/QlJLmq7w4G79vakwCBwNR/ad4c7570165c558b9384ad27e78a9de5/verkkoon_marraskuu_pixabay.png" length="0" type="image/png"/>
        </item>
        <item>
            <title><![CDATA[Lokakuu oli Suomessa laajalti poikkeuksellisen lämmin]]></title>
            <link>https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/4x8Bzsupb4BsDqlALXcJUw</link>
            <guid>https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/4x8Bzsupb4BsDqlALXcJUw</guid>
            <pubDate>Mon, 02 Nov 2026 09:20:54 GMT</pubDate>
            <description><![CDATA[<p>Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan lokakuu oli maan etelä- ja keskiosassa monin paikoin poikkeuksellisen lämmin: Suomenlahden meri- ja rannikkohavaintoasemilla sekä yksittäisillä sisämaan havaintoasemilla etelässä kuukausi oli jopa ennätyksellisen lämmin. Maan pohjoisosassa lokakuu oli harvinaisen, paikoin poikkeuksellisen lämmin. </p><p>Kuukauden keskilämpötila vaihteli Enontekiön noin +2 asteesta etelärannikon ja lounaissaariston noin +10 asteeseen. Lokakuu oli liki koko maassa 2‒4 astetta vertailukauden 1991‒2020 keskiarvoa lämpimämpi. Koko maan lokakuun keskilämpötila oli 5,9 astetta; viimeksi koko maan lokakuun keskilämpötila oli korkeampi vuonna 2000, jolloin kuukauden keskilämpötila oli 6,4 astetta. </p><p>Kuukauden ylin lämpötila, 18,2 astetta, mitattiin lokakuun 1. päivänä Salon Kärkässä ja Kaarinan Yltöisissä. Kuukauden alin lämpötila, ‒16,7 astetta, mitattiin lokakuun 13. päivänä Savukosken Tulppiossa.</p><p>Eniten lokakuussa satoi alustavien tietojen mukaan Nurmeksen Mujejärvellä, jossa satoi 97,4 millimetriä. Vähiten satoi Inarin Raja-Joosepissa, 8,7 millimetriä. Lokakuun sademäärä oli laajalti tavanomainen tai hieman tavanomaista pienempi. Maan keskiosassa Satakunnasta Pohjois-Karjalaan yltävällä alueella satoi monin paikoin hieman tavanomaista enemmän. Suurin vuorokausikohtainen sademäärä, 53,8 millimetriä, mitattiin Paraisissa Utön havaintoasemalla 11. lokakuuta. </p><h2>Ensilumi satoi pohjoiseen kuukauden puolivälissä </h2><p>Ensilumi mitattiin lokakuun 10. päivänä Kainuussa ja Vieremän Kaarakkalassa; ensilumi satoi Kainuussa noin viikkoa tavanomaista ajankohtaa aikaisemmin. Kuukauden puolivälissä ensilumi satoi myös osiin Keski- ja Pohjois-Lappia; siellä ensilumi satoi tyypilliseen aikaan. Käsivarressa ensilumi satoi muutamaa viikkoa keskimääräistä myöhemmin. Lokakuun suurin lumensyvyys, 19 senttimetriä, mitattiin Puolangan Paljakassa kuukauden 10. päivänä.</p><p>Lokakuun lopussa koko Suomi oli kuitenkin kokonaan lumeton. Keskimäärin lokakuun loppuun mennessä ensilumi on satanut suurimmassa osassa maan pohjoisosaa, ja pysyväkin lumipeite on yleensä satanut osiin Keski- ja Pohjois-Lappia. </p><p>Auringonpaistetunteja kertyi maan rannikkoalueille noin 80–105 tuntia, muualle maahan 40–80 tuntia. Aurinko paistoi suurimmassa osassa maata lokakuulle tavanomaisen määrän.</p><h2>Lisätietoja: </h2><ul><li><p><a href="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu">Lokakuun säätilastot</a></p></li><li><p><a href="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot">Syyssään tilastoja</a></p></li><li><p><a href="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastollinen-vertailukausi">Ilmastollinen vertailukausi 1991–2020</a></p></li></ul><p>Säätilastoja Ilmastopalvelusta, puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm) </p><p>Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. <a href="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa-on-harvoin-poikkeuksellinen">Milloin sää on poikkeuksellinen?</a></p>]]></description>
            <enclosure url="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/hli0qi7fbbos/674EbtU0sywGVyGGML4RBP/6f4e66538d0e07202709d523b04abec0/lokakuu_kuura_Tuomas_Aumala_1200px.jpg" length="0" type="image/jpg"/>
        </item>
        <item>
            <title><![CDATA[Tutkimus: 40 asteen helteet ovat mahdollisia Fennoskandiassa jo nykyilmastossa]]></title>
            <link>https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/7eOZMROBDplGMxE9ArUW8W</link>
            <guid>https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/7eOZMROBDplGMxE9ArUW8W</guid>
            <pubDate>Mon, 02 Nov 2026 07:02:20 GMT</pubDate>
            <description><![CDATA[<p>Viime vuosina 40 asteen helteitä on mitattu useilla alueilla Euroopassa, mutta Fennoskandiassa Suomen, Ruotsin tai Norjan alueella ei ole vielä koskaan ollut näin korkeita lämpötiloja. Uuden tutkimuksen mukaan 40 asteen lämpötilat ovat kuitenkin jo mahdollisia myös Pohjoismaissa. </p><p>Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen mukaan nykyilmastossa 40 asteen tai sitä korkeamman lämpötilan todennäköisyys jossain päin Fennoskandiaa on noin 0,53 prosenttia. Todennäköisyys on yli kuusinkertaistunut vuoden 1981 jälkeen ilmaston lämpenemisen seurauksena. Suomessa 40 asteen ylitys arvioitiin myös mahdolliseksi, mutta sen todennäköisyys yhden vuoden aikana on edelleen erittäin pieni, noin 0,041 prosenttia.</p><p>&quot;Vaikka 40 °C ylityksen vuosittainen todennäköisyys Fennoskandiassa on edelleen melko pieni, se ei tarkoita, että kyse olisi mahdottomasta tapahtumasta. Suomen nykyinen lämpöennätys, 37,2 °C kesältä 2010, oli sen aikaisessa ilmastossa suunnilleen yhtä harvinainen tapahtuma&quot;, Ilmatieteen laitoksen tutkija <b>Mika Rantanen</b> kertoo.</p><p>Fennoskandian nykyinen lämpöennätys on 38,0 °C, joka on mitattu Ruotsissa vuosina 1933 ja 1947. Tutkimuksen mukaan tämän ennätyksen ylittämisen todennäköisyys yhden vuoden aikana on nykyilmastossa jo noin 4,0 % eli keskimäärin kerran 25 vuodessa. Kansallisen lämpöennätyksen ylitys on todennäköisintä Norjassa, jossa siihen on noin 11 prosentin mahdollisuus. Suomessa uuden lämpöennätyksen eli 37,2 asteen rajan ylityksen todennäköisyys on Pohjoismaista pienin, noin 1,6 prosenttia.</p><h2>Yli 40 asteen helteet ovat seurausta kuivuudesta ja poikkeuksellisen voimakkaasta sulkukorkeapaineesta</h2><p>Uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin, missä säätilanteissa nämä äärimmäisen korkeat, yli 40 asteen helteet Pohjoismaissa esiintyvät. Tilanteista nousi kaksi yhteistä tekijää: erittäin voimakas sulkukorkeapaine eli ns. omega-korkeapaine sekä samanaikaisesti hyvin alhainen maankosteus Itämeren ympäristössä. Alhainen maankosteus vähensi haihduntaa, jolloin lämpötilat pääsivät nousemaan korkeammalle. </p><p>“Kaikkein kovimmat helteet syntyvät useiden harvinaisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Simuloiduissa 40 asteen tapauksissa sekä omega-korkeapaine että maaperän kuivuus olivat samanaikaisesti erittäin voimakkaita, mikä mahdollisti lämpötilojen kohoamisen ennennäkemättömän korkeiksi&quot;, Rantanen<b> </b>kertoo.</p><p>Tutkimuksen mukaan Pohjoismaiden on syytä varautua nykyistä huomattavasti korkeampiin lämpötiloihin kuin mitä alueella on tähän mennessä mitattu. Viime vuosina 40 asteen lämpötiloja on havaittu yhä uusilla alueilla Euroopassa: Englannissa 40 asteen raja rikkoutui ensimmäistä kertaa vuonna 2022 ja kesällä 2026 40 asteen helteitä mitattiin mm. Saksassa, Puolassa ja Valko-Venäjällä. </p><p>Monissa maissa varautuminen äärimmäiseen kuumuuteen perustuu pitkälti aiemmin koettuihin helteisiin, mutta kaikkein voimakkaimpia mahdollisia helteitä ei välttämättä ole vielä koettu. Siksi riskit voivat jäädä aliarvioiduiksi.</p><p>Tutkimuksessa analysoitiin Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) kausiennusteita vuosilta 1981–2025, jotka vastaavat yhteensä yli 7 300 simuloitua kesää. Ennusteista poistettiin systemaattiset virheet, jolloin tutkijat pystyivät tarkastelemaan myös hyvin harvinaisia, mutta fysikaalisesti täysin mahdollisia helletilanteita, joita ei havaintohistoriassa ole vielä nähty.</p><h2>Lisätietoja:</h2><p>Tutkija Mika Rantanen, Ilmatieteen laitos, p. 050 475 0756, <a href="mailto:mika.rantanen@fmi.fi"><u>mika.rantanen@fmi.fi</u></a></p><p>Tieteellinen artikkeli on avoimesti saatavilla <a href="https://www.nature.com/npjnathazards/"><u>npj Natural Hazards-tiedelehdessä</u></a>.</p><p>Artikkelin viite: Rantanen, M., Hyvärinen, O., Laapas, M., Jylhä, K., &amp; Luomaranta, A. (2026). 40 °C heat extremes are no longer implausible in the Nordic countries. npj Natural Hazards. <a href="https://doi.org/10.1038/s44304-026-00290-9"><u>https://doi.org/10.1038/s44304-026-00290-9</u></a>. </p><p>Tutkimus toteutettiin <a href="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmos"><u>ILMOS Uusimaa</u></a>- ja <a href="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/claims-hanke"><u>SA-CLAIMS</u></a>-hankkeiden rahoituksella. ILMOS Uusimaa -hankkeessa tuotetaan ilmastonmuutostietoa kuntien sopeutumisen tueksi, ja vastaavat äärimmäisten helteiden esiintymistodennäköisyysarviot on tuotettu erikseen myös Uudenmaan alueelle. SA-CLAIMS -hankkeessa tarkastellaan ilmastonmuutoksen vaikutusta sään ääri-ilmiöihin.</p>]]></description>
            <enclosure url="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/hli0qi7fbbos/3utekGlntsYnRGdgn41UFq/46e803caa0334b75fdeed1bcb19cb20c/AdobeStock_554061845_lowres.jpg" length="0" type="image/jpg"/>
        </item>
        <item>
            <title><![CDATA[Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä olivat ennätyksellisen korkeita vuonna 2025]]></title>
            <link>https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/2U9tjlBPl29jejYtKDIWbk</link>
            <guid>https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/2U9tjlBPl29jejYtKDIWbk</guid>
            <pubDate>Tue, 27 Oct 2026 09:00:05 GMT</pubDate>
            <description><![CDATA[<p>WMO:n <i>The Greenhouse Gas Bulletin</i> -koosteen mukaan vuonna 2025 hiilidioksidin <i>(CO₂)</i> maailmanlaajuinen keskipitoisuus ilmakehässä oli 426,8 miljoonasosaa (ppm). Metaanin keskimääräinen pitoisuus oli 1 948 miljardisosaa (ppb) ja dityppioksidin pitoisuus 339,1 ppb. </p><p>Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat kohonneet teollistumista edeltävästä ajasta eli vuoden 1750 pohjatasosta merkittävästi. Hiilidioksidin pitoisuus on kasvanut 53 %, metaanin 167 % ja dityppioksidin 26 % esiteolliseen aikaan verrattuna.   </p><p>Ennätyksellisen korkealle kohonneet pitoisuudet johtavat siihen, että maapallon lämpötila tulee nousemaan pitkällä aikavälillä entisestään.  </p><h2>Hiilidioksidipitoisuuden kasvuvauhti kolminkertaistunut </h2><p>Hiilidioksidipitoisuuden kasvuvauhti on kolminkertaistunut 1960-luvulta lähtien, jolloin pitoisuus kasvoi keskimäärin 0,8 ppm vuodessa. Vuosikymmenen 2011–2020 keskimääräinen vuosikasvu oli 2,4 ppm. Vuodesta 2024 vuoteen 2025 hiilidioksidin maailmanlaajuinen keskipitoisuus kasvoi 2,8 ppm. Kasvu oli suurempi kuin edeltävän vuosikymmenen keskimääräinen vuosikasvu, mutta hieman pienempi kuin vuosien 2023–2024 poikkeuksellisen voimakas kasvu.  </p><p>Samanlaisia, jopa suurempia kasvunopeuksia on havaittu Ilmatieteen laitoksen ylläpitämällä Sammaltunturin GAW-mittausasemalla Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa, jossa vuosien 2024–2025 välinen hiilidioksidipitoisuuden nousu oli jopa 3,7 ppm.  </p><p>Metaanipitoisuuksissa vuosien välinen vaihtelu on suurta sekä Sammaltunturilla että globaalisti. Pitoisuudet pohjoisessa (2034 ppb) ovat selvästi globaalia keskiarvoa (1948 ppb) suurempia, koska metaanin lähteet sijaitsevat pääosin pohjoisella pallonpuoliskolla. </p><p>”Kasvihuonekaasujen, ja etenkin niistä tärkeimmän hiilidioksidin, pitoisuudet ovat keskeinen mittari ilmastonmuutoksessa. Kohonneen hiilidioksidipitoisuuden vuoksi emme enää kykene pysäyttämään jäätiköiden sulamista ja sen aiheuttamaa meriveden pinnan nousua. Ihmiskunnalla on keinot pysäyttää sään ääri-ilmiöiden kielteinen trendi 2060-luvulla, mikäli saamme rajattua lämpenemisen kahteen asteeseen. Tämä edellyttää etenkin fossiilisista polttoaineista luopumista”, toteaa Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja <b>Petteri Taalas</b>. </p><h2>Lisätietoja: </h2><p>Pääjohtaja Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos, p. 050 341 3460 </p><p>Sähköpostiosoitteet ovat muotoa <a href="mailto:etunimi.sukunimi@fmi.fi"><u>etunimi.sukunimi@fmi.fi</u></a>. </p><p><a href="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kasvihuonekaasujen-pitoisuudet"><u>Kasvihuonekaasujen pitoisuudet</u></a></p><p></p>]]></description>
            <enclosure url="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/hli0qi7fbbos/73Q7IsGKUnKsIGaci4Yv4F/eabb87f1a32e1d9b5a568cb4eed5120d/AdobeStock_304235176.jpeg" length="0" type="image/jpeg"/>
        </item>
        <item>
            <title><![CDATA[Poutainen syyssää väistyy – sää muuttuu epävakaisemmaksi ja pilvisyys lisääntyy ]]></title>
            <link>https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/7KNFvWq9840tgcVhlXPZBu</link>
            <guid>https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/7KNFvWq9840tgcVhlXPZBu</guid>
            <pubDate>Thu, 22 Oct 2026 11:34:15 GMT</pubDate>
            <description><![CDATA[<p>Suomen itäpuolella oleva laaja korkeapaineen alue on pitänyt pintansa, ja tällä viikolla on päästy nauttimaan laajalti poutaisesta ja aurinkoisesta syyssäästä. Viikonloppuna sää on kuitenkin keikahtamassa hieman epävakaisempaan suuntaan lännestä lähestyvien matalapaineiden myötä. </p><p>&quot;Sunnuntaina ja maanantaina Britteinsaarten ja eteläisen Norjan välillä liikkuva voimakas matalapaineen keskus vaikuttaa koko Pohjois-Euroopan säähän&quot;, sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi <b>Vendi Pelkonen</b>. </p><p>Pilvisyys lisääntyy koko maassa perjantaista alkaen. Pilvisyys pysyttelee viikonlopun ajan runsaana, mutta maan eteläosassa on ajoittain myös selkeämpää. </p><p>Ensimmäiset sateet saapuvat Suomen lounaisosaan perjantai-iltana ja liikkuvat lauantain aikana kohti pohjoista. Lauantaipäivänä hajanaisia sateita ja tihkusateita tulee lähinnä maan pohjoisosassa. </p><p>Sunnuntaita vietetään alkuun pääosin poutaisessa säässä. Kuitenkin idässä ja pohjoisessa sää voi olla syksyisen harmaata utujen ja tihkusateiden sävyttämänä. Sunnuntai-iltana uusi sadealue nousee lounaasta, ja hajanaisia sateita saadaan yön ja maanantaipäivän aikana koko maassa. </p><h2>Tuuli yltyy sunnuntaina, yksittäiset vahingot mahdollisia </h2><p>Laaja matalapaineen alue lännessä ja vahva korkeapaine idässä muodostavat suuren ilmanpaine-eron Suomen ylle, mikä tarkoittaa varsin tuulista säätä etenkin sunnuntaina ja maanantaina. </p><p>&quot;Tämänhetkisen ennusteen mukaan maan etelä- ja länsiosassa etelätuuli voi puuskissa ylittää 15 metriä sekunnissa. Puuskat voivat kaataa yksittäisiä puita ja aiheuttaa lyhyitä sähkökatkoja&quot;, Pelkonen sanoo. </p><p>Eteläinen ilmavirtaus jatkuu ensi viikolle asti, ja viikonlopun sää on epävakaisuudesta huolimatta koko maassa ajankohtaan nähden tavanomaista lämpimämpää. Etenkin lauantaista alkaen myös yöt lämpenevät, mikä vähentää kuuran aiheuttaman tieliukkauden riskiä sekä yöpakkasia. </p><p>Vielä lähiöinä kuuraliukkautta voi esiintyä paikoin maan keski- ja pohjoisosassa. </p><h2>Lisätietoja: </h2><ul><li><p><a href="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"><u>Voimassa olevat varoitukset</u></a> </p></li><li><p><a href="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tuulivaroitukset"><u>Tuulivaroitukset</u></a> </p></li></ul><p>Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm) </p>]]></description>
            <enclosure url="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/hli0qi7fbbos/7lLvqghB6Ge9iaGze7qoQK/0fc4a3ae1e01276be13faa3c55479198/verkkoon_syksy_vallinheimo.jpg" length="0" type="image/jpg"/>
        </item>
        <item>
            <title><![CDATA[Eteläinen ilmavirtaus pitää sään tavanomaista lämpimämpänä koko maassa ]]></title>
            <link>https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/6q3wgA6fyHltZZpao6DQBw</link>
            <guid>https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/6q3wgA6fyHltZZpao6DQBw</guid>
            <pubDate>Mon, 19 Oct 2026 11:54:11 GMT</pubDate>
            <description><![CDATA[<p>Ilmatieteen laitoksen 19. lokakuuta tekemän sääennusteen mukaan Suomessa vallitsee alkaneella viikolla etelänpuoleinen virtaus ja sää on tavanomaista lämpimämpää. Laaja korkeapaineen alue Suomen itäpuolella nostaa Suomeen lämmintä ilmaa ja pitää sään poutaisena. Päivisin lämpötila nousee yleisesti 5 ja 12 asteen välille. Pohjois-Lapissa on paikoin viileämpää. </p><p>“Alkuviikon selkeinä öinä lämpötila kuitenkin painuu herkästi pakkasen puolelle maan etelä- ja keskiosassa ja tienpinnoille muodostuva kuura voi heikentää ajokeliä aamuisin”, Ilmatieteen laitoksen meteorologi <b>Oskari Rockas</b> muistuttaa. </p><p>Aurinkoisia syyspäiviä on tiedossa etenkin alkuviikolla, kun taas loppuviikolla korkeapaineen siirtyessä idemmäksi säätyyppi muuttuu koko maassa pilvisempään ja epävakaisempaan suuntaan. Myös alkuviikolla pilvisyys on paikoin runsaampaa. Öisin muodostuva sumupilvi voi paikoin hälvetä hitaasti ja näkyä runsaampana pilvisyytenä myös päiväsaikaan. </p><h2>Myös Lapissa sää jatkuu syksyisenä</h2><p>Selvimmin tavanomaista lämpimämpää sää on Lapissa. Vuorokauden keskilämpötila on siellä tähän aikaan tyypillisesti nollan asteen tienoilla, mutta tällä viikolla lähempänä +5 astetta. Keski- ja Pohjois-Lapissa pysyvä lumipeite saapuu tyypillisesti lokakuun loppupuolella tai loka- ja marraskuun vaihteessa, mutta sääennusteissa lumisateet ovat Pohjois-Lapissakin harvassa seuraavan 10 vuorokauden aikana. </p><p>“Sääennusteissa ei ole merkkejä viilenemisestä loppukuun aikana, vaan todennäköisimmin ilmavirtaus näyttää jatkuvan etelänpuoleisena ja lämpimänä ensi viikollakin”, Rockas sanoo. </p><p>Tänään maanantaina lounaanpuoleinen tuuli on Lapissa voimakasta ja Pohjois-Lapissa paikoin vaarallisen voimakasta. Puuskat ovat voimakkaimmillaan iltapäivällä ja alkuillasta ja tuuli heikkenee viimeistään tiistaiyöksi. </p><h2>Lisätietoja:</h2><ul><li><p><a href="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"><b>Voimassa olevat varoitukset</b></a></p></li><li><p><a href="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot"><b>Syyssään tilastoja</b></a></p></li><li><p><a href="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu"><b>Lokakuun säätilastot</b></a></p></li><li><p><a href="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lumitilastot">Lumitilastot</a></p></li></ul><p>Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)</p>]]></description>
            <enclosure url="https://www.ilmatieteenlaitos.fi/hli0qi7fbbos/23lqxz46TszwBDFqMsFvyV/3b9cae565f44931a817a16600d428426/AdobeStock_227419409_syksyinen_jarvimaisema_IL_web_1200x675..jpg" length="0" type="image/jpg"/>
        </item>
    </channel>
</rss>