Perjantaina helleraja ylittyy todennäköisimmin paikoin maan itä- ja pohjoisosissa. Sää on pilvisempää lännessä, missä lämpötila vaihtelee 20:n ja 25 asteen välillä. Lämpötilat ovat ajankohtaan nähden tavanomaisia tai hieman tavanomaista korkeampia.

"Vaikka suuressa osassa maata onkin poutaista, sadekuuroja liikkuu tänään ja perjantaina eri puolilla maata. Sateiden seassa voi myös paikoin ukkostaa", Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Eetu Rimo sanoo.

Etelästä saapuu lauantaiksi runsaita sateita

Perjantai-illan ja lauantaiyön aikana maan länsiosaan nousee sadekuuroja, ja lauantai-iltapäiväksi Suomeen on saapumassa etelästä laaja, yhtenäinen sadealue. Päivän mittaan sadealue liikkuu kohti pohjoista. Sateen vuorokausikertymät voivat olla maan länsiosassa paikoin 20–30 millimetriä. Sateiden seassa voi myös paikoin ukkostaa, ja etelässä tuuli muuttuu puuskaiseksi.

"Lännessä sateessa päivälämpötila voi jäädä alle 20 asteen, idän poutaisilla alueilla voidaan päästä lähelle 25 astetta", Rimo sanoo.

Sunnuntaina sateita tulee vielä lähinnä maan pohjoisosassa, mutta kertymät jäävät lauantaita alhaisemmiksi. Maan etelä- ja keskiosassa päivä on laajalti poutainen. Länsirannikon tuntumassa tuuli on puuskaista.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Sade- ja pilvialueet

• Kesäsään tilastoja

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kevään eli maalis‒toukokuun keskilämpötila vaihteli Suomessa etelärannikon 7 asteesta Pohjois-Lapin nollaan asteeseen. Keskilämpötila oli lähes koko maassa mittaushistorian korkein vuosien 1991–2020 pitkän ajan keskiarvoon verrattuna; lämpötilapoikkeama oli suuressa osassa maata noin kahden ja neljän asteen välillä.

Helsingin Kaisaniemessä kevään keskilämpötila oli 6,9 astetta. Se on aseman koko 182‑vuotisen havaintohistorian korkein arvo ja ylittää aiemman ennätyksen vuodelta 1921 0,3 asteella. Arvion mukaan 1900‑luvun alun jälkeinen ilmastonmuutos teki tämän vuoden keväästä Helsingissä noin 2,3 astetta lämpimämmän ja keskilämpötilasta noin 40 kertaa todennäköisemmän kuin se olisi ollut ilman jo havaittua ilmaston lämpenemistä. Arvio perustuu Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston vertaisarvioituun attribuutiomenetelmään.

Kevään ylin lämpötila oli 30,2 astetta, joka mitattiin 20. toukokuuta Tohmajärvellä ja Ilomantsissa. Kevätkuukausien alin lämpötila oli 2. maaliskuuta Utsjoen Nuorgamissa mitattu ‒25,2 astetta.

Keväällä satoi laajalti tavanomaista vähemmän, etelässä paikoin ennätyksellisen vähän. Vähiten satoi Helsinki-Vantaan lentoasemalla, 32,7 millimetriä, ja eniten Posion Raistakassa, 168,3 millimetriä. Kevään sademäärät olivat etelässä usealla asemalla mittaushistorian alimmat.

Aurinko paistoi kevätkuukausina maan etelä- ja keskiosassa 50‒90 tuntia tavanomaista enemmän, pohjoisessa auringonpaistetunnit olivat lähempänä tavanomaisia lukemia.

Toukokuu jatkoi tavanomaista lämpimämpien kevätkuukausien jaksoa

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan toukokuun keskilämpötila vaihteli maan eteläosan noin +12 asteesta Pohjois-Lapin noin +4 asteeseen. Toukokuun keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Pohjoisessa toukokuu oli osalla havaintoasemista harvinaisen lämmin.

Toukokuun ylin lämpötila oli Tohmajärvellä ja Ilomantsissa kuukauden 20. päivänä mitattu 30,2 astetta. Lukema ei jäänyt kauas toukokuun kaikkien aikojen korkeimmasta lämpötilasta 31,0 astetta, joka mitattiin Lapinjärvellä toukokuun lopussa vuonna 1995. Toukokuussa havaittiin yhteensä neljä hellepäivää, mikä on yksi hellepäivä pitkän ajan keskiarvoa enemmän.

Kuukauden alin lämpötila oli Enontekiö Kilpisjärven kyläkeskuksessa 7. päivänä mitattu –9,2 astetta.

Toukokuu oli maan länsiosassa sekä Pohjois-Lapissa hieman tavanomaista kuivempi. Muualla maan itä- ja pohjoisosassa satoi puolestaan tavanomaista enemmän. Etenkin osassa Kainuuta, Koillismaata ja Itä-Lappia sateet olivat runsaita, jopa kaksinkertaisia tavanomaiseen verrattuna, ja näillä alueilla tehtiin toukokuun asemakohtaisia sade-ennätyksiä.

Sateisinta oli koko kevään tapaan Posion Raistakan havaintoasemalla, jossa satoi toukokuussa 114,2 millimetriä. Vähiten satoi Vihti Hiiskulan havaintoasemalla, jossa sademäärä oli 13,6 millimetriä. Suurin vuorokauden sademäärä, 27,7 millimetriä, mitattiin Rautavaaran Ylä-Luostan havaintoasemalla kuukauden 22. päivänä.

Auringonpaistetunteja mitattiin toukokuussa pääosin tavanomainen määrä, joskin lännen ja idän välillä oli alueellisia eroja.

Lisätietoja:

• Kevätsään tilastoja

• Toukokuun säätilastoja

• Havaintojen lataus -palvelu

Säätilastoja Ilmastopalvelusta, puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)

Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Milloin sää on poikkeuksellinen?

“Viikonlopuksi sää muuttuu lämpimämmäksi, aurinkoisemmaksi ja enimmäkseen poutaiseksi monin paikoin”, sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Juha Jantunen.

Suomeen pääsee virtaamaan lämpimämpää ilmaa, ja lauantaina koulujen päättäjäispäivänä lämpötila nousee maan etelä- ja keskiosassa ylimmillään lähelle 20 astetta. Lapissa on edelleen pilvisempää ja lämpötila vaihtelee enimmäkseen 7 ja 15 asteen välillä. Sunnuntaina etenkin lännessä lämpötila nousee muutamia asteita yli 20 asteen, pohjoisessa on viileämpää.

Maan etelä- ja keskiosissa on keskiviikkona ja torstaina voimassa puuskaisen tuulen varoituksia. Loppuviikolla tuuli on heikompaa.

Lämpötilat ovat ajankohtaan nähden tavanomaisia

Viikonlopun lämpötilat ovat suurimmassa osassa maata lähellä tavanomaisia. Valmistujaisviikonlopun aikoihin ylimmät lämpötilat ovat tyypillisesti maan etelä- ja keskiosassa 16‒18 astetta, maan pohjoisosassa 10‒16 astetta.

Tämänhetkisen ennusteen mukaan ensi viikko on lämpötilojen suhteen kesäinen, mutta epävakainen, joten sade- ja ukkoskuuroihin saadaan varautua koko maassa.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Ukkosia esiintyy myös tänään: keskiviikkona aamupäivän aikana Suomessa on havaittu jo 800 maasalamaa, ja ukkosista varoitetaan tänään Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa.

"Ukkosaktiivisuus jäi toukokuun alkupuolella vaatimattomaksi, mutta viime päivinä on saatu paikoin koviakin ukkosia. Tilanne muuttuu usein nopeasti, jos Suomeen pääsee virtaamaan lämpimämpää ja kosteampaa ilmaa, kuten nyt", Ilmatieteen laitoksen tutkija Terhi Laurila sanoo.

Toukokuussa on havaittu tähän mennessä reilut 2 100 maasalamaa; keskimäärin toukokuussa havaitaan noin 5 700 maasalamaa. Ukkoskausi ajoittuu Suomessa yleensä toukokuusta syyskuuhun. Keskimäärin ukkosia esiintyy jossakin päin maata noin satana päivänä kesässä, ja selvästi suurin osa salamoista havaitaan heinäkuussa. Vuosien välinen vaihtelu on kuitenkin suurta, ja runsaimmat ukkosjaksot voivat ajoittua myös alku- tai loppukesään.

Ukkosten ennustaminen on kuin etsisi neulaa heinäsuovasta

Ukkosten ennustaminen tarkasti ajallisesti ja paikallisesti on yksi sään ennustamisen suurimmista haasteista koko maailmassa.

"Ukkosten esiintymisen todennäköisyyttä voidaan ennustaa kohtalaisen hyvin noin vuorokauden tai kahden päähän. Sen sijaan ukkospilvien tarkkaa syntypaikkaa, kulkureittiä ja voimakkuutta ei voida määrittää etukäteen kovin tarkasti", ukkostutkija Laurila selittää.

Ukkosiin liittyy usein kokemus siitä, että ennustettu ukkonen ei osu omalle kohdalle. Tämä johtuu siitä, että ukkospilvet ovat paikallisia ilmiöitä, mutta niiden jyrinä voi kuulua laajalle alueelle.

"On huomattavasti todennäköisempää kuulla ukkosen jyrinää etäältä kuin joutua itse ukkosen kohdalle. Salamointi ei myöskään ole ukkoseen liittyvä ainoa vaarallinen ilmiö: rankkasade, voimakkaat puuskatuulet ja syöksyvirtaukset, trombit ja rakeet kuuluvat kaikki ukkospilvien arsenaaliin", Laurila korostaa.

Salamadata tarkentui – tilastot aiempaa luotettavampia

Ilmatieteen laitoksen salamatilastoihin on tehty keväällä 2026 päivitys, joka parantaa maasalamoiden tilastointia. Uudistuksessa salamanpaikannusdataa on käsitelty siten, että pilvisalamat erotellaan aiempaa luotettavammin maasalamoista. Aiemmin maasalamatilastoihin sisältyi jonkin verran pilvisalamoita, mutta nyt niitä on voitu suodattaa tehokkaammin tilastoista pois.

"Maasalamoiden määrä on eräänlainen kansainvälinen standardi. Salamanpaikantimen valmistaja on omien tutkimuksiensa avulla pystynyt kehittämään eri salamalajien tunnistusta, ja tämän seurauksena Suomen salamatilastot kuvaavat nyt entistä tarkemmin meille ihmisille tutumpien maahan iskevien salamoiden lukumääriä", Ilmatieteen laitoksen tutkija Antti Mäkelä sanoo.

Salamanpaikannuksessa nimensä mukaisesti arvioidaan salamaniskun paikka ja sen lisäksi salaman ominaisuuksia. Määritys perustuu salaman iskiessään lähettämään sähkömagneettiseen signaaliin, jonka salamanpaikannin havaitsee.

"Suomessa salaman sijainti pystytään tyypillisesti määrittämään selvästi alle kilometrin tarkkuudella, vaikka yksittäisissä tapauksissa epävarmuus voi olla suurempi. Pilvisalamat ovat luonteeltaan vaikeampia havaita niiden heikompien signaalien takia, mikä on yksi syy siihen, että niiden käsittelyä on nyt tarkennettu", Mäkelä selventää.

Näin suojaudut salamoilta

Salama on yksi vaarallisimmista Suomessa esiintyvistä sääilmiöistä, mutta oikeilla toimintatavoilla riskiä voi pienentää merkittävästi.

• Ukkosella on turvallisinta pysyä sisätiloissa.

• Sisällä kannattaa välttää koskemista esineisiin, joilla on yhteys rakennuksen ulkopuolelle. Herkät sähkölaitteet kannattaa irrottaa pistorasioista. Kännykkää voi käyttää, kunhan se ei ole kytkettynä virtalähteeseen.

• Auto on turvallinen paikka ukkosella, kunhan sen metalliosiin ei kosketa.

• Vedessä ei pidä olla ukkosella. Viimeistään jyrinän kuultuasi siirry kauemmas rannasta.

Lisätietoja:

• Suomen ukkosilmasto

• Salamahavainnot

• Suojautuminen salamalta

Ilmatieteen laitoksen ukkostutkijat:

Terhi Laurila, terhi.laurila@fmi.fi, puh. 050 464 8812

Antti Mäkelä, antti.makela@fmi.fi, puh. 050 301 1988

Meri Virman, meri.virman@fmi.fi, puh. 050 479 8604

"Sää on lämpimintä maan itäosassa, missä lämpötilan ennustetaan nousevan yli hellerajan ensimmäisen kerran tänä vuonna paikoin jo tiistaina ja laajemmin keskiviikkona", sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Oskari Rockas.

Maan länsi- ja pohjoisosassa lämpötila ei nouse yhtä korkeaksi: päivän ylimmät lämpötilat ovat lännessä ja pohjoisessa enimmäkseen 15‒22 astetta.

Lämmin ja kostea ilma on otollista sade- ja ukkoskuurojen esiintymiselle. Tiistaina sade- ja ukkoskuurot painottuvat maan länsiosaan, keskiviikkona niiden painopiste siirtyy maan itä- ja pohjoisosaan. Sademäärät ovat pääosin 2–15 millimetriä, mutta voimakkaimpien kuurojen yhteydessä sadekertymät voivat olla paikallisesti suurempia. Ukkoskuurojen yhteydessä voi esiintyä myös yksittäisiä vahinkoja aiheuttavia ukkospuuskia.

Tämänhetkisen ennusteen mukaan helteinen ja ukkosherkkä ilma väistää Suomen itäpuolelle torstaina. Loppuviikolla sää on vaihtelevaa, lämpötila voi aurinkoisella säällä nousta 20 asteen tienoille.

"Ensi viikkoa kohden suursäätilassa on merkkejä sään viilenemisestä Suomessa, mutta ennuste on vielä epävarma", Rockas sanoo.

Hellelukemia mitataan toukokuussa tyypillisesti kolmena päivänä

Tähän mennessä vuoden korkein lämpötila on mitattu Mäntsälän Hirvihaarassa, jossa lämpötila nousi 23,7 asteeseen 2. toukokuuta.

Toukokuun alkupuolella helteet ovat vielä harvinaisia, mutta kuun puolivälin tietämillä hellettä mitataan jossain päin maata noin joka kolmas tai joka neljäs vuosi. Tyypillisesti lämpötila nousee hellelukemiin jossain päin maata kolmena päivänä toukokuussa, mutta vuosien välinen vaihtelu on suurta. Viime vuoden toukokuussa Suomessa ei ollut ainuttakaan hellepäivää, kun taas vuoden 2024 toukokuussa oli 16 hellepäivää.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Ukkonen ja salamat

• Helletilastot

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Itämeren jääpeite oli laajimmillaan 20. helmikuuta, jolloin se kattoi 181 000 neliökilometrin alan. Laajuutensa perusteella talvi luokitellaan keskimääräiseksi. Tuolloin jää peitti Suomenlahden, Saaristomeren, Ahvenanmeren sekä Pohjanlahden lukuun ottamatta Selkämeren keskiosia, ja kaikki Suomen jäänmurtajat olivat merellä. Laajempi jäätilanne on koettu viimeksi ankarana talvena 2010–2011.

Rannikon kiintojään suurin paksuus oli Perämerellä noin 80 senttimetriä ja muualla pääosin noin 50 senttiä.

"Jäätalvesta teki erikoisen ääripäiden vaihtelu. Tammi–helmikuun kireissä pakkasissa jäätä syntyi nopeasti kaikilla merialueilla. Erittäin lämmin kevät kuitenkin haurastutti ja sulatti jäät nopeasti", sanoo jääasiantuntija Niko Tollman Ilmatieteen laitokselta.

Itämeren jäätalvi kestää marraskuusta toukokuulle

Itämeren vuotuinen jääpeite on laajimmillaan tavallisesti helmi–maaliskuun vaihteessa. Tällöin jäätä esiintyy keskimäärin 170 000 neliökilometrin alueella, mikä vastaa noin kahta viidesosaa Itämeren pinta-alasta. Erittäin leutoina talvina vuotuisen jääpeitteen laajin ulottuvuus jää reilusti alle 100 000 neliökilometrin. Vähäisimmillään jäätä on esiintynyt talvella 2020, jolloin sitä oli enimmillään vain 37 000 neliökilometrin alueella.

Itämerellä esiintyy jäätä tavallisesti marras–joulukuusta toukokuun lopulle.

Ilmatieteen laitoksen jääpalvelun päätehtävä on ajantasaisen tiedon tarjoaminen talvimerenkulun tarpeisiin. Jääkartassa esitetään ajankohtainen jäätilanne, jäänmurtajien sijainnit ja Itämeren alueen avustusrajoitukset.

Ilmatieteen laitos julkaisee koko Itämeren kattavan jääkartan päivittäin aina jäidenlähtöön saakka yhteistyössä Ruotsin ilmatieteen laitoksen kanssa.

Lisätietoja:

Jääasiantuntija Niko Tollman, Ilmatieteen laitos, puh. 050 462 8135, niko.tollman@fmi.fi

Jääkartta Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelussa

Jäätalvi Itämerellä

Maanantaina sateet painottuvat itään ja pohjoiseen. Vuorokauden sademäärät ovat idästä Länsi-Lappiin ulottuvalla alueella muutamasta millimetristä kymmeneen milliin.

Tiistaina lounaasta lähestyvä matalapaine tuo aamusta alkaen sateita etenkin maan länsiosaan. Sadekertymä nousee tiistai-iltaan mennessä paikoin kymmeneen millimetriin varsinkin rannikon tuntumassa Pohjanmaan suunnalla. Varsinais-Suomesta sisämaahan päin koilliseen kohti Kainuuta ylletään paikoin viiden millin kertymiin. Sateet heikkenevät iltaa kohden.

Virtaus kääntyy keskiviikkona laajemmin itäiseksi, ja Suomeen virtaa kosteaa ja lämmintä ilmamassaa. Etelästä työntyy uusia sateita Etelä- ja Länsi-Suomen ylle, ja sateet voivat olla ajoittain hieman rankempiakin. Rintaman itäreunalla saattaa esiintyä ukkosia.

"Sateiden ennustettavuudessa on keskiviikkona jo haasteita, mutta lännessä ja etelässä kannattaa varautua siihen, että sateita tulee useiden tuntien ajan", sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Petteri Pyykkö.

Torstaina laaja matalapaineen alue pyörii Etelä-Norjan yllä, ja etelätuuli voimistuu erityisesti Suomen länsiosassa. Ennusteeseen liittyy vielä huomattavaa epävarmuutta, mutta on mahdollista, että osassa Länsi-Suomea puuskat yltyvät yli 15 metriin sekunnissa.

Idässä lämpötila voi nousta 20 asteeseen

Ylimmät lämpötilat ovat alkuviikolla laajalti 12–16 astetta, yhtenäisten sateiden alla jäädään alle kymmenen asteen. Pohjoisessa ollaan 6:n ja 14 asteen välillä. Idässä voidaan tiistaina päästä 18 asteen tuntumaan, ja keskiviikkona idässä lähennellään jo 20 asteen lukemia.

"Tämänhetkisen ennusteen mukaan loppuviikosta on tulossa alkukesäisen lämmin, paikallisesti tulee kuurosateita erityisesti idässä", Pyykkö sanoo.

Sademäärät paikoin ennätyksellisen alhaisia

Sademäärät ovat jääneet monin paikoin poikkeuksellisen alhaisiksi vuoden alusta lukien: noin kolmellakymmenellä pitkäikäisellä havaintoasemalla vuoden alusta laskettu sademäärä on ollut tähän mennessä mittaushistorian alhaisin.

Huhtikuun alusta alkaen (1.4.–10.5.2026) sadetta on kertynyt pääosin 10–20 millimetriä, kun tyypillisesti vastaavaan aikaan sataa 40–50 milliä. Noin kahdellakymmenellä pitkäikäisellä havaintoasemalla Varsinais-Suomesta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla alueella sekä Keski-Lapissa ei ole mitattu näin vähäsateista jaksoa aikaisemmin.

Kuivuuden takia maastopalovaroitus on voimassa vielä alkuviikolla maan etelä- ja länsiosassa.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset

Trooppisen Tyynenmeren keskiosista Yhdysvaltojen ja Meksikon länsirannikolle ulottuvalla alueella mitattiin paikoin ennätyksellisen korkeita meriveden pintalämpötiloja ja voimakkaita merellisiä helleaaltoja.

Suomen rannikolla lämmin huhtikuun alku nosti meren pintalämpötiloja, ja Pohjanlahdella lämpötilat ovat pysytelleet keskimääräistä korkeammalla myös toukokuussa, kun taas Suomenlahdella ja varsinaisella Itämerellä pintalämpötilat ovat olleet lähellä pitkän ajan keskiarvoa huhtikuun puolivälistä lähtien.

”El Niño on nyt toden teolla alkamassa ja yhdessä jo valmiiksi lämpimän Pohjoisen Tyynenmeren kanssa se nostaa globaalia meren pintalämpötilaa merkittävästi”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Aleksi Nummelin.

“Edelliseen, vuosien 2023–2024 El Niñoon verrattuna merkittävä ero on se, että Pohjois-Atlantti on nyt huomattavasti lähempänä keskimääräisiä lämpötiloja. Vuodenaikaisennusteiden mukaan tämä ero myös jatkuu, ja suurimmat lämpötilapoikkeamat painottuvat tänä vuonna Tyynellemerelle”, Aleksi Nummelin sanoo.

Euroopan huhtikuuta leimasivat suuret lämpötilaerot

Huhtikuun maailmanlaajuinen keskilämpötila oli 14,89 celsiusastetta, mikä on 0,52 °C enemmän kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskimääräinen huhtikuun lämpötila. Huhtikuu oli maailmanlaajuisesti jaetusti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin huhtikuu. Huhtikuu oli 1,43 °C lämpimämpi kuin esiteollisen ajan keskiarvo vuosina 1850–1900.

Euroopassa huhtikuu oli mittaushistorian kymmenenneksi lämpimin. Lounais-Euroopassa oli laajalti tavanomaista lämpimämpää, ja Espanjassa mitattiin maan lämpimin huhtikuu mittaushistoriassa. Sen sijaan Itä-Euroopassa oli tavanomaista kylmempää.

Arktisen merijään laajuus oli huhtikuussa noin 5 % keskimääräistä pienempi ja mittaushistorian toiseksi pienin huhtikuun arvo.

Huhtikuu oli Suomessa lämmin, kuiva ja aurinkoinen

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan huhtikuu oli laajalti tavanomaista lämpimämpi, maan keski- ja pohjoisosassa monin paikoin harvinaisen lämmin. Lämpötilapoikkeama vuosien 1991–2020 keskiarvoon nähden oli maan etelä- ja länsiosassa 0,5–2 astetta, muualla maassa 1,5–3 astetta.

Koko maassa oli tavanomaista vähäsateisempaa. Erityisen vähäsateista oli Pohjois-Karjalassa ja maan pohjoisosassa. Auringonpaistetta oli koko maassa tavanomaista enemmän ja monin paikoin harvinaisen paljon.

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Aleksi Nummelin, Ilmatieteen laitos, p. 045 154 3774

Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.

• Copernicus-ilmastopalvelu (englanniksi)

• Copernicus-ilmastopalvelun vuodenaikaisennusteet (englanniksi)

• Ilmatieteen laitos: ilmastollinen vertailukausi 1991–2020

• Ilmatieteen laitos: merellisten lämpöaaltojen seuranta

Perjantaipäivä on poutainen ja aurinkoinen eteläisen Suomen lisäksi maan keskiosassa. Pohjois-Suomessa pilvisyys vaihtelee puolipilvisen ja pilvisen välillä. Perjantaina iltapäivällä Länsi-Lappiin syntyy jokunen sadekuuro, illemmalla voi sataa myös Itä-Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Lauantaiyönä kuurot kuivuvat pois. Lapissa voi esiintyä lauantain vastaisena yönä paikoin utua ja sumua.

Lauantaina päivällä eteläisempi Suomi on selkeä tai puolipilvinen, Lapissa tulee vähäisiä vesisateita ja pilvisyys on siellä runsasta. Sunnuntain vastaisena yönä yläpilvisyys lisääntyy maan keski- ja eteläosassa. Pilvet ovat kuitenkin ohuita ja aurinko pääsee paistamaan hyvin niiden läpi.

”Äitienpäivänä pilvisyys lisääntyy etelässäkin, ja myöhään sunnuntai-iltana tai maanantain vastaisena yönä kaakkoisimpaan Suomeen voi yltää vesisateita”, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Petri Hoppula sanoo.

Sää lämpenee viikonlopuksi

Päivälämpötilat kohoavat loppuviikkoa kohden: lauantaina ja sunnuntaina päivän ylimmät lämpötilat ovat maan etelä- ja keskiosassa 13‒18 astetta. Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa lämpötila on 8‒15 astetta, Keski- ja Pohjois-Lapissa 5‒13 astetta.

Vielä ensi yönä voi esiintyä yöpakkasta tai hallaa koko maassa, lauantain vastaisena yönä maan etelä- ja keskiosassa hallaa esiintyy vain paikoin. Sunnuntain vastaisena yönä lämpötila on nollan yläpuolella lähes koko maassa.

Etelänpuoleinen tuuli on sunnuntaina edellispäiviä voimakkaampaa: tuuli on kohtalaista, puuskissa navakkaa.

Kuivuuden takia maastopalovaroitus on voimassa aluksi maan länsiosassa, mutta varoitusalue todennäköisesti laajenee lähipäivinä.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset

Äitienpäivien säät

"Hyviä suojautumiskeinoja ovat varjoon hakeutuminen, pukeutuminen pitkähihaisiin ja -lahkeisiin vaatteisiin sekä lierihatun ja aurinkolasien käyttäminen. Paljaat ihoalueet on syytä suojata aurinkovoiteella, jonka suojakerroin on vähintään 30", Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala kertoo.

Liiallinen UV-säteily lisää riskiä sairastua ihosyöpään. Säteilyn vaikutukset kertyvät ihon muistiin koko eliniän ajalta, joten sekä palamista että pitkällistä auringossa oleskelua tulee välttää.

UV-säteilyennusteen voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen UV-indeksipalvelusta sekä Paikallissää-mobiilisovelluksesta. Verkosta voi lisäksi katsoa havaitun UV-indeksin arvon seitsemältä paikkakunnalta Suomessa sekä Euroopan suurimmista kaupungeista. Tämän vuoden uutuutena on karttanäkymä, josta voi tarkistaa ajankohtaisen UV-tilanteen koko Euroopan alueella. Satelliittimittauksiin perustuva UV-indeksi päivittyy karttaan kymmenen minuutin välein.

Nuoret polttavat ihonsa muita useammin, osa hyödyntää UV-indeksiä ruskettumiseen

Nuorten suhtautuminen auringonottoon ja rusketukseen on ristiriitaista, käy ilmi Syöpäjärjestöjen ja Säteilyturvakeskuksen (STUK) tuoreesta kansalaistutkimuksesta. Valtaosa 16–20-vuotiaista suomalaisnuorista pitää auringonotosta ja rusketuksesta, vaikka he ovat myös huolissaan UV-säteilyn terveyshaitoista ja ihosyöpäriskistä. Tutkimukseen vastasi loppuvuonna 2025 yhteensä 780 nuorta.

Tutkimuksen mukaan nuoret hankkivat rusketuksensa pääasiassa auringosta: 81 prosenttia vastanneista viettää paljon aikaa auringossa tai ottaa aurinkoa, ja 74 prosenttia kertoo ruskettuvansa nimenomaan auringon vaikutuksesta. Auringonotto on erityisesti nuorimpien vastaajien keskuudessa lisääntynyt.

"Yksi huolestuttava huomio kyselyn tuloksista on se, että nuorten keskuudessa ihon palaminen on yleistä. 70 prosenttia vastaajista kertoo ihon palaneen vähintään kerran viime vuoden aikana, ja lähes joka viidennellä palamisia on ollut kolme tai useampia. Tämän tiedon perusteella nuoret polttavat ihoaan huomattavasti useammin kuin väestö keskimäärin, sillä STUKin vuonna 2024 koko väestölle kohdistetussa kyselyssä vain 19 prosenttia vastanneista ilmoitti polttaneensa ihonsa vähintään kerran vuodessa", erityisasiantuntija Anne Höytö STUKista kertoo.

Vaikka suurin osa nuorista tietää UV‑säteilyn lisäävän ihosyöpäriskiä, moni kokee oman riskinsä pieneksi. Suojautuminen painottuu aurinkovoiteisiin, kun taas vaatetus ja varjo jäävät selvästi vähemmälle huomiolle.

UV‑indeksi on nuorten keskuudessa hyvin tunnettu, mutta sitä hyödynnetään usein ruskettumisen maksimoimiseen eikä suojautumisen apuna. Vastanneista 86 prosenttia tietää, mikä UV-indeksi on, ja 73 prosenttia kertoo seuraavansa sitä. Vain 27 prosenttia nuorista käyttää UV-indeksiä apuna UV-suojautumisessa, kun taas 39 prosenttia seuraa UV-indeksiä ruskettumisen edistämiseksi.

"Nuoruudessa vietetään usein paljon aikaa ulkona, ja samalla UV-säteilylle altistuminen voi olla runsasta. UV-indeksi on tarkoitettu auttamaan ymmärtämään, milloin iho tulisi suojata UV-säteilyn haitoilta. Rusketuksen ihannointi yhdistettynä UV-indeksin hyödyntämiseen ruskettumistarkoituksessa on huolestuttava ilmiö. Vaikka kauneusihanteet muuttuvat ajassa, rusketuksen viehätys näyttää edelleen pitävän pintansa ja pääkeino sen hankkimiseen on edelleen auringonotto", terveyden edistämisen päällikkö Heidi Löflund-Kuusela Syöpäjärjestöistä sanoo.

Syöpäjärjestöt ja STUK korostavat, että tulokset osoittavat selkeän tarpeen vahvistaa nuorille suunnattua viestintää UV‑säteilyn haitoista ja tehokkaista suojautumiskeinoista. Keskeistä on tukea arjen ratkaisuja, jotka vähentävät liiallista altistumista auringolle, sekä vahvistaa myönteistä suhtautumista omaan ihoon ja ihotyyppiin ilman rusketuspaineita.

Eri väestöryhmille kohdistetun viestinnän kehittäminen ja vahvistaminen on yksi tänä vuonna käynnistyvän UV‑säteilyn aiheuttamien ihosyöpien vähentämiseen tähtäävän kansallisen ohjelman toimenpidekokonaisuuksista. Muut kokonaisuudet keskittyvät rakennetun ympäristön, esimerkiksi koulujen ja päiväkotien pihojen varjopaikkojen lisäämiseen, työssä tapahtuvan altistuksen vähentämiseen sekä ihosyöpien varhaisen havaitsemisen edistämiseen.

Melanooman ilmaantuvuus pysynyt tasaisena

Tuoreimman syöpätilaston mukaan Suomessa todettiin vuonna 2025 lähes 1800 uutta melanoomaa, yli 2100 okasolusyöpää ja yli 10 000 tyvisolusyöpää.

"UV-altistukseen liittyvien ihosyöpien ilmaantuvuus on tasoittunut verrattuna vuosituhannen alun voimakkaaseen kasvuun. Melanooman osalta ilmaantuvuushuippu oli vuonna 2016, jonka jälkeen vuotuinen ilmaantuvuus on pysynyt kohtuullisen tasaisena. Varsinaisessa ihosyöpäkuolleisuudessa ei ole viime vuosien välillä käytännössä suuria eroavaisuuksia", vastaava lääkäri Taneli Väisänen Suomen Syöpärekisteristä sanoo.

"Melanooman osalta eroja ilmaantuvuudessa on muun muassa asuinpaikan ja sukupuolen mukaan. Miehillä on naisia korkeampi riski sairastua ja myös kuolla melanoomaan. Kummallakin sukupuolella sairauden viisivuotisennuste on kuitenkin korkea, yli 90 prosenttia."

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitos   Tutkija Kaisa Lakkala, puh. 040 747 6792, kaisa.lakkala@fmi.fi

• UV-indeksin ennuste

Syöpäjärjestöt   Vastaava lääkäri Taneli Väisänen, puh. 050 3537 185  Terveyden edistämisen päällikkö Heidi Löflund-Kuusela, puh. 050 438 8841

• Aurinko ja UV-säteily

• Ihosyövät

Säteilyturvakeskus (STUK)   Erityisasiantuntija Anne Höytö, puh. +358 975 988 305, anne.hoyto@stuk.fi

• Auringon UV-säteily

• Tietoa, vinkkejä ja tarinoita auringon UV-säteilystä