"Lauantaina sadekuurot ovat mahdollisia koko maassa, mutta paikoin on myös poutaa. Maan keskivaiheilla on varsin selkeää, muualla maassa pilvisyys on vaihtelevaa", sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Eevi Silvennoinen. Lauantaina illalla sateen todennäköisyys kasvaa etelästä alkaen.

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Suomeen saapuu mahdollisesti etelästä matalapaine, johon voi liittyä sunnuntaina paikoin runsasta sadetta sekä voimakasta puuskaista pohjoisen ja idän välistä tuulta. Tämän hetken ennusteen mukaan matalapaineen vaikutukset painottuvat todennäköisesti maan etelä- ja itäosaan.

"Koska matalapaine alkaa kehittyä vasta perjantaina Keski-Euroopassa, sen reitti ja ajoitus voivat ennen sunnuntaita muuttua vielä huomattavasti. Mikäli matalapaine liikkuu läntisempää reittiä, sen vaikutukset voivat ulottua laajemmalle alueelle kuin itäisemmällä reitillä", Silvennoinen sanoo.

Lämpötilat ovat viikonloppuna tavanomaisia ajankohtaan nähden: lämpötila vaihtelee enimmäkseen 15:n ja 20 asteen välillä, sateen alla on hieman viileämpää. Öisin lämpötila laskee kymmenen asteen tuntumaan, selkeinä öinä huomattavasti alhaisemmaksi.

Elokuun sateet ovat osuneet erityisesti Keski- ja Pohjois-Suomeen

Viime päivinä on satanut varsinkin Pohjois-Pohjanmaalta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla alueella: esimerkiksi Vaala Pelson havaintoasemalla satoi kuluneen vuorokauden aikana lähes 55 millimetriä.

Elokuu on ollut tähän mennessä sademääriltään vaihteleva: maan eteläosassa ja paikoin lännessä vettä on satanut tavanomaista vähemmän, kun taas maan keskivaiheilta pohjoiseen on satanut tavanomaista enemmän. Eniten on tähän mennessä elokuussa satanut Siikajoki Ruukin havaintoasemalla, 174,1 millimetriä.

Maan itäosissa koko kulunut vuosi on ollut kuiva: monella idän havaintoasemalla on satanut selvästi tavanomaista vähemmän.

Suurin osa Suomen vuotuisesta sademäärästä kertyy kesäkuukausina rankkojen sade- ja ukkoskuurojen aikana.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Sade- ja pilvialueet

• Sade-ennätyksiä

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

"Etelästä nousee jo perjantaina lämmintä ilmaa maan eteläosaan, ja lauantaina lämpötila voi kohota hellelukemiin paikoin maan lounaisosassa. Yleisesti lämpötila vaihtelee lauantaina 20 asteen molemmin puolin", Ilmatieteen laitoksen meteorologi Eevi Silvennoinen sanoo. Viileintä on maan pohjoisosassa itärajan tuntumassa sekä sadekuurojen alla.

Sunnuntaina matalapaine tuo sateita lähes koko maahan. Maan etelä- ja keskiosassa voi paikoin muodostua myös ukkosta. Vaikka lämpimin ilma väistyykin matalapaineen myötä Suomen itäpuolelle, paikoin maan eteläosassa lämpötila voi yhä nousta lähelle hellelukemia.

Elokuussa on toistaiseksi ollut kaksi hellepäivää. Keskimäärin hellettä mitataan jossakin päin Suomea elokuussa yhdeksänä päivänä.

Yöt lämpenevät ja hallan todennäköisyys pienenee

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan viime yöt ovat olleet viileitä etenkin maan pohjoisosassa. Torstain vastaisena yönä hallaa mitattiin maan pohjoisosan lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla ja paikoin maan länsiosassa. Lapissa lämpötila laski viime yönä usealla havaintoasemalla pakkaselle: alin lämpötila, –2,1 astetta, mitattiin Savukoskella Tulppiossa.

"Vähätuulinen ja selkeä sää muodostaa hallalle suotuisat olosuhteet myös perjantain vastaisena yönä. Hallaa voi esiintyä Lapissa ja paikoin maan itäosassa", Silvennoinen ennustaa. Viikonloppuna yöt ovat lämpimämpiä ja hallan todennäköisyys pienenee.

Pakkasesta puhutaan, kun lämpötila laskee kahden metrin korkeudella nollan alapuolelle. Hallaa puolestaan esiintyy kasvukaudella, kun lämpötila painuu maanpinnalla pakkasen puolelle. Halla voi vahingoittaa istutuksia ja viljelyksiä.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset

Kesäsään tilastoja

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Entistä tarkemmat puutason tiedot tukevat metsiin liittyvää päätöksentekoa 

Tutkimuksessa käytettiin yhtä maailman ensimmäisistä useaa aallonpituutta mittaavaa laserkeilainta. Siinä, missä tavalliset laserkeilaimet mittaavat kohteesta heijastuvaa säteilyä vain yhdellä aallonpituudella, tämä laserkeilain mahdollistaa kohteiden mittaamisen usealla eri valon aallonpituudella. Näin kohteiden ominaisuuksia voidaan arvioida kolmiulotteisesti.  

Väitöskirjan tutkimuksissa pystyttiin havaitsemaan lehtivihreän määrän vaihtelu, joka kertoo puun terveydestä ja yhteyttämiskyvystä, ja tuottamaan kolmiulotteisia karttoja lehtivihreän jakautumisesta puun latvuksessa. 

Lisäksi väitöskirjassa kehitettiin drooneista kerätylle kaukokartoitusaineistolle automaattisia menetelmiä yksittäisten puiden tunnistamiseen ja luokitteluun, sekä tavanomaisten metsävaratunnusten, kuten puun pituuden, rungon läpimitan ja tilavuuden arviointiin puu- ja metsikkötasolla. 

“Metsillä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Puutason tietoa metsistä tarvitaan ilmastotutkimuksessa ja -politiikassa, metsätaloudessa sekä metsien tarkkojen digitaalisten mallien, eli digitaalisten kaksosten rakentamisessa. Droonipohjaiset laserkeilaimet ja spektrikamerat tulevat yleistymään entisestään”, sanoo Olli Nevalainen.  

“Väitöskirja näyttää ensimmäisiä tuloksia, joita tällaisella aineistolla voidaan saavuttaa, ja antaa tietoa tulevaisuuden kaukokartoitussensorien ja -menetelmien kehitykselle.” 

Väitöskirja tarkastetaan 14. elokuuta Aalto-yliopistossa 

DI Olli Nevalaisen väitöskirja "Close-range remote sensing of trees using multiwavelength terrestrial laser scanning and drone-based photogrammetry with spectral imaging" (Puiden lähikaukokartoitus monikanavaisella laserkeilauksella sekä droonipohjaisella fotogrammetrialla ja spektrikuvantamisella) tarkastetaan Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun Rakennetun ympäristön laitoksella perjantaina 14.8.2026 klo 12 Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella (Konetekniikka 1 sali 216, Otakaari 4). 

Vastaväittäjänä toimii professori Andreas Wieser Zürichin teknillisestä korkeakoulusta (ETH Zürich) ja kustoksena professori Raine Mäntysalo. 

Väitöskirja on elektroninen julkaisu ja luettavissa Aalto-yliopiston julkaisuarkistossa.

Lisätiedot: 

Tutkija Olli Nevalainen, Ilmatieteen laitos, p. 050 463 4885

Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi. 

Tutkimukset suoritettiin Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa ja väitöskirja viimeisteltiin Ilmatieteen laitoksella. Väitöskirjan tutkimus suoritettiin useassa eri Suomen Akatemian ja Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. 

Koko Euroopassa keskilämpötila oli heinäkuussa 2026 mittaushistorian 11. korkein: 20,49 °C. Se on 0,66 °C vertailukauden 1991–2020 heinäkuun keskiarvoa korkeampi. Verrattain matala sijoitus selittyy voimakkaalla itä-länsi-suuntaisella erolla lämpötilapoikkeamissa. Lämpötilat olivat huomattavasti keskimääräistä korkeampia Länsi-Euroopassa, erityisesti Ranskassa, Espanjassa, Englannissa ja Irlannissa, mutta suuressa osassa Itä-Eurooppaa ja Skandinaviaa keskimääräistä matalampia.

“Länsi-Euroopan poikkeukselliset helteet johtuivat laajasta korkeapaineen alueesta, joka vahvistui alueen ylle kerta toisensa jälkeen. Samalla Suomi ja muu Pohjois-Eurooppa pysyivät viileämmän sään vaikutuspiirissä. Tällainen itä-länsi-suuntainen kontrasti kesäsäässä on tyypillistä El Niño -vuosina", sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen.

Maailmanlaajuisesti heinäkuu oli mittaushistorian jaetusti toiseksi lämpimin. Maapallon keskimääräinen ilman lämpötila oli 1,47 °C korkeampi kuin arvioitu esiteollisen ajan (1850–1900) keskiarvo.

Poikkeuksellisen kuumat ja kuivat olosuhteet ruokkivat maastopaloja Euroopassa

Heinäkuussa 2026 Länsi-Euroopassa koettiin jo kolmas ja neljäs helleaalto toukokuun jälkeen. Pitkään jatkuneet poikkeuksellisen kuumat ja kuivat olosuhteet voimistivat maastopaloja ja niiden leviämistä.

Suuressa osassa Länsi-Eurooppaa touko- ja kesäkuussa havaittu kuivuus jatkui ja voimistui heinäkuussa. Ranskassa, Espanjassa, osissa Saksaa sekä Isossa-Britanniassa raportoitiin poikkeuksellisen vähäisiä sademääriä ja/tai maaperän kosteutta. Kuivuudesta kärsineillä alueilla jokien virtaamat olivat huomattavasti tavanomaista pienempiä tai jopa poikkeuksellisen pieniä. Erityisesti Seine, Rein ja Tonava kärsivät vähäisistä virtaamista, mikä vaikutti useissa maissa vesihuoltoon, kasteluun ja energiantuotantoon.

Merien pintalämpötila oli ennätyksellisen korkea heinäkuussa

Napa-alueiden ulkopuolisten merialueiden pintalämpötila oli korkeampi kuin koskaan aiemmin heinäkuussa. Copernicus-ilmastopalvelun mukaan tähän vaikutti osaltaan päiväntasaajan Tyynellämerellä kehittyvä El Niño -ilmiö. Tästä johtuen merenpintalämpötilat olivat vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen korkeita laajalla alueella trooppisella Tyynellämerellä, missä vallitsevien El Niño -olosuhteiden ennustetaan voimistuvan edelleen tulevina kuukausina.

“Jo keväällä tehdyt ennusteet El Niñon voimistumisesta näyttävät toteutuvan, ja ilmiö on vahvistumassa mittaushistorian voimakkaimmaksi. Kyse on poikkeuksellisen merkittävästä tapahtumasta, jollaista ei nykyhistorian aikana ole koettu. Maailman merien pintalämpötilat tulevat olemaan ennätyskorkeita vielä useiden kuukausien ajan, ja ilmiö tulee voimistamaan tropiikin kuumuutta ja kuivuutta loppuvuoden aikana", Mika Rantanen sanoo.

Euroopassa merien pintalämpötilat nousivat ennätyksellisen korkeiksi Atlantin rannikolla ja läntisellä Välimerellä. Tähän liittyi laajoja voimakkaita tai erittäin voimakkaita merellisiä helleaaltoja.

Heinäkuu 2026 – keskeisiä nostoja

Maailmanlaajuinen lämpötila

• Heinäkuu 2026 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian toiseksi lämpimin heinäkuu ja yhtä lämmin kuin heinäkuu 2024. Mittaushistorian lämpimin heinäkuu oli vuonna 2023.

• Heinäkuun keskilämpötila oli 16,90 °C. Se oli 0,67 °C korkeampi kuin heinäkuun keskiarvo vertailukaudella 1991–2020 ja 1,47 °C korkeampi kuin arvioitu esiteollisen ajan 1850–1900 keskiarvo.

Eurooppa

• Länsi-Euroopassa koettiin kolmas ja neljäs helleaalto toukokuun jälkeen. Vaikka ne olivat kesäkuun helleaaltoa lievempiä, toukokuusta lähtien jatkunut helleaaltojen sarja on alueella poikkeuksellinen.

• Heinäkuussa, kesäkuussa, ja osittain jo toukokuussa havaitut tavanomaista kuivemmat olosuhteet jatkuivat ja voimistuivat suuressa osassa Länsi-Eurooppaa ja laajoilla alueilla Keski-Euroopassa.

Meret

• Napa-alueiden ulkopuolisten merialueiden (60°S–60°N) keskimääräinen pintalämpötila oli heinäkuussa 2026 mittaushistorian korkein heinäkuussa mitattu eli 20,96 °C. Se ylitti vuonna 2023 mitatun aiemman heinäkuun ennätyksen, joka oli 20,89 °C.

• Meren pintalämpötilat pysyivät poikkeuksellisen korkeina laajalla alueella trooppisella Tyynellämerellä, missä El Niño -olosuhteiden ennustetaan voimistuvan edelleen tulevina kuukausina.

Suomi

• Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Suomessa heinäkuun keskilämpötila oli tavanomainen. Paikoin maan länsiosassa sadetta tuli poikkeuksellisen paljon.

Lisätietoja:

Tutkija Mika Rantanen, puh. 050 475 0756 Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.

• Copernicus-ilmastopalvelu (englanniksi)

• Ilmatieteen laitos: ilmastollinen vertailukausi 1991–2020

"Maan etelä- ja keskiosassa on viikonloppuna laajalti selkeää tai puolipilvistä ja enimmäkseen poutaista. Sunnuntaina voi joku yksittäinen iltapäiväkuuro syntyä", Ilmatieteen laitoksen meteorologi Mikko Laine sanoo.

Maan pohjoisosassa sinnittelee vielä lauantaina pieni matalapaine. Lauantaipäivä on siellä vielä sateinen ja pilvinen, Pohjois-Lapissa päivä on kuitenkin puolipilvinen ja poutainen. Illaksi lännestä alkaen selkenee muuallakin maan pohjoisosassa. Sunnuntai on pohjoisessa puolipilvinen tai pilvinen, ja sadekuuroja tulee vielä paikoin.

Lämpötila nousee viikonlopun aikana: lauantaina maan etelä- ja keskiosassa on 15–21 astetta, pohjoisessa jäädään 11–17 asteeseen. Sunnuntaina lämpötila kohoaa maan etelä- ja keskiosassa 18–24 asteeseen, pohjoisessa 13:n ja 20 asteen välille.

Tuuli on puuskaista, alkuviikolla sää muuttuu sateisemmaksi

Sää jatkuu viikonloppuna tuulisena. Kesälle tyypillisesti erityisesti päiväsaikaan tuuli on puuskaista, öisin tuuli on heikompaa.

"Lauantaina Perämerellä oleva pieni matalapaine voimistaa länsituulia, ja Pohjanlahden rannikolla tuulen nopeus voi olla puuskissa 15 metriä sekunnissa. Tuuli voi kaataa yksittäisiä puita", Laine ennustaa. Sunnuntaina lounaistuuli on puuskaista erityisesti maan länsi- ja pohjoisosassa.

Maanantaina etelän ja lounaan välinen tuuli voimistuu entisestään, kun lännestä saapuu Suomeen uusi matalapaine. Sää myös muuttuu koko maassa sateiseksi ja ukkosiakin voi esiintyä. Alkuviikolla jäädään viikonloppua viileämpiin lämpötiloihin koko maassa.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset

Toimintaohjeita myrskypuuskiin

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Heinäkuun ylin lämpötila, 31,1 astetta, mitattiin Pyhtään lentokentällä kuukauden 12. päivänä. Kuukauden alin lämpötila, -2,0 astetta, mitattiin Savukoskella Tulppion havaintoasemalla 20. päivänä.

Hellepäiviä oli heinäkuussa 15 päivänä eli yhden päivän vähemmän kuin mitä tilastollisella vertailukaudella 1991–2020 keskimäärin mitattiin.

Heinäkuun sademäärät olivat lännessä paikoin poikkeuksellisen suuria

Heinäkuu oli varsinkin maan länsiosassa sateinen, paikoin harvinaisen tai poikkeuksellisen sateinen. Maan itä- ja pohjoisosassa kuukauden sademäärä oli enimmäkseen lähellä pitkän ajan keskiarvoa tai jonkin verran sen alle.

Eniten kuukauden aikana satoi Multialla Karhilan havaintoasemalla, 219,9 millimetriä. Vähiten satoi Joensuussa Huhtilammen havaintoasemalla, 33,7 millimetriä.

Kuukauden 18. päivänä lounaasta liikkui Suomen yli koilliseen sadealue, jossa vuorokausikertymät olivat paikoin havaintoasemilla poikkeuksellisen, jopa ennätyksellisen suuria. Suurin vuorokausisademäärä oli Multialla Karhilan havaintoasemalla mitattu 114,2 millimetriä.

Auringonpaistetta ja salamaniskuja oli tavanomaista vähemmän

Auringonpaistetunteja oli koko maassa tavanomaista vähemmän, etelässä jopa harvinaisen vähän. Havaintoasemasta riippuen auringonpaistetunteja oli heinäkuussa noin 160–300.

Heinäkuussa havaittiin noin 11 000 maasalamaa, mikä on selvästi alle jakson 2002–2025 keskiarvon 36 600 maasalamaa.

Lisätietoja:

• Heinäkuun säätilastoja

• Kesän hellepäivien seuranta

• Havaintojen lataus -palvelu

Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Milloin sää on poikkeuksellinen?

Perjantaina sateet ja ukkoset käynnistyvät maan länsiosassa sekä Länsi-Lapissa keskipäivän tunteina lännestä saapuvan säärintaman ohessa. Rintama liikkuu kohti itää tasaisesti päivän mittaan ja saavuttaa maamme itärajan yöhön tultaessa. Perjantaista on ennusteen mukaan tulossa kuluvan ukkoskauden toistaiseksi salamarikkain päivä.

Säärintaman edellä ilma on lämmintä, ja helleraja rikkoutuu todennäköisesti maan itä- ja pohjoisosassa. Koko maassa ollaan 19 ja 28 asteen välillä.

"Ilma on perjantaina kosteaa, joten voimakkaatkin ukkoskuurot ovat mahdollisia suuressa osassa maata. Voimakkaimmat ukkospuuskat voivat yltää jopa 25 metriin sekunnissa erityisesti maan länsiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä- ja Keski-Lapissa", sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Eetu Rimo.

Tuulivahinkoja voi esiintyä kaatuneiden puiden ja sähkökatkojen muodossa. Lisäksi maan pohjoisosassa varoitetaan paikoin rankoista sadekuuroista. Maan itäosassa vaikutukset jäävät todennäköisesti vähäisemmiksi rintaman saapuessa sinne vasta illan tunteina.

Viikonloppuna laajalti poutaisempaa, lämpötila lievässä laskussa

Lauantaina sää on poutainen ja aurinkoinenkin suuressa osassa maata. Ainoastaan maan keskivaiheilla voi tulla matalapaineen solan synnyttämiä sade- ja ukkoskuuroja, jotka voivat paikallisesti olla voimakkaitakin. Lauantain lämpötila on 15 ja 25 välillä, lämpimintä on kaakossa.

Sunnuntaina on monin paikoin melko selkeää tai puolipilvistä. Päivän aikana maan länsiosassa sekä Lapissa tulee paikoin sadekuuroja, muutoin on poutaista. Lämpötila on 15 ja 23 asteen välillä.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Toimintaohjeita myrskypuuskiin

• Suojautuminen salamalta

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

”Iltapäivästä alkaen maan itäosassa kehittyy sade- ja ukkoskuuroja, joiden yhteydessä voi esiintyä voimakkaita ukkospuuskia. Illalla ukkoskuuroja muodostuu myös maan pohjoisosassa”, sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Eetu Rimo.

Ensi yönä matalapaineen osakeskus sade- ja ukkoskuuroineen syvenee Suomenlahdella ja liikkuu tiistain aikana maan länsiosan poikki kohti pohjoista. Päivän mittaan säärintaman ohessa tulee Pohjanmaalta Pirkanmaalle jatkuvampaa, runsastakin sadetta. Maan itä- ja pohjoisosassa taas esiintyy jälleen sade- ja ukkoskuuroja. Pohjois-Karjalasta Kainuun ja Koillismaan kautta Lappiin yltävällä alueella on suurin riski voimakkaille ukkospuuskille ja rankoille sadekuuroille. Tiistai-iltana Kainuusta Itä-Lappiin ulottuvalla alueella ukkospuuskat voivat olla jopa 25 metriä sekunnissa. Tuulivahinkoja voi syntyä paikoin kaatuneiden puiden ja sähkökatkojen muodossa.

Tiistain korkeimmat lämpötilat mitataan ennusteen mukaan Itä-Lapissa säärintaman edellä, jopa hellelukemia voidaan hätyytellä. Suuressa osassa maata jäädään 15 ja 20 asteen välille.

Viikon puolivälistä alkaen sää lämpenee laajemmin

Keskiviikkona korkeapaineen selänne vahvistuu hetkellisesti Suomen ylle ja päivä on poutainen. Selänne väistää jo torstaina itään lämpimän rintaman edeltä, ja loppuviikon sää on vaihtelevaa.

Lounaasta nousee rintaman ohessa Suomen lämpimämpää ja epävakaisempaa ilmaa, jonka myötä torstaina ja perjantaina hellelukemat ovat todennäköisiä, perjantaina jopa suuressa osassa maata.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Salamahavainnot

• Suojautuminen salamalta

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

“Jos sadealueiden reitteihin ei tule suurta muutosta, idässä lämpötila voi nousta viikonloppuna yli 20 asteen. Ensi viikon alkupuolella hellelukematkin ovat idässä mahdollisia”, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Oskari Rockas sanoo.

Vaikka sateet painottuvat lauantaina ja sunnuntaina maan länsi- ja pohjoisosaan, myös idässä kuurottaiset sateet ovat viikonloppuna mahdollisia. Ennustetut sateet ovat kuitenkin runsaampia maan länsi- ja pohjoisosassa ja näillä alueilla päivälämpötila jää viikonloppuna pääosin 15 ja 20 asteen välille.

Alkuviikolla idän helteisen ja lännen viileämmän ilman rajapintaan voi muodostua rankkoja sadekuuroja ja ukkosia. “Ennusteisiin liittyy epävarmuutta ensi viikon osalta, mutta viikon keskivaiheilla voi olla laajalti poutaista ja kesäisen lämmintä”, Rockas sanoo.

Alkuviikolla havaittiin jopa poikkeuksellisen koleita päivälämpötiloja

Seuraavien viiden vuorokauden aikana ennustetut päivälämpötilat ovat lännessä ja pohjoisessa keskimäärin muutamia asteita tavanomaista viileämpiä, kun taas idässä noustaan jo ajankohdalle tavanomaisiin lukemiin.

Kuluvalla viikolla sää on ollut laajalti tavanomaista koleampi. Tiistaina maan eteläosassa ja keskiviikkona maan itäosassa päivälämpötilat olivat monin paikoin poikkeuksellisen tai harvinaisen koleita ja maan pohjoisosassa on useampana vuorokautena havaittu hallaa.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Ilmatieteen laitoksen torstaina 16. heinäkuuta tekemän ennusteen mukaan sää muuttuu lauantain aikana epävakaiseksi lännestä ja etelästä alkaen. Aluksi sadekuurot yleistyvät ja viimeistään lauantai-iltaan mennessä vettä sataa yleisesti maan länsiosassa, sunnuntaiyön aikana myös idässä, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa.  

"Matalapaineen reitti on vielä osittain epävarma, mutta tämänhetkisen ennusteen mukaan vielä sunnuntaina vettä sataa suuressa osassa maata. Sademäärät voivat nousta paikoin yli 50 millimetriin vuorokaudessa”, sanoo meteorologi Juha Jantunen Ilmatieteen laitokselta. 

Myös tuuli on voimistumassa loppuviikolla. Etenkin sunnuntaina läntisillä merialueilla tuuli voimistuu kovaksi ja Selkämerellä aallokon korkeus voi olla yli 4 metriä.  

Lisätietoja: 

Voimassa olevat varoitukset 

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)