Ilmatieteen laitoksen tiedotteet

Sunnuntaina lunta satoi enimmillään 20 senttimetriä

Eija Vallinheimo — Mon, 20 Feb 2012 11:19:00 GMT

Sunnuntaina lunta satoi enimmillään 20 senttimetriä

20.2.2012 13:19

Viikonlopun aikana lumensyvyys kasvoi monin paikoin 10 – 15 senttimetriä. Sää jatkuu vaihtelevana ja uusia lumisadealueita liikkuu viikon aikana maan yli.

Kuva: Antonin Halas

Viikonlopun aikana runsaita lumisateita on saatu eri puolilla Suomea. Sunnuntaina lunta satoi eniten maan eteläosassa, missä lumensyvyys kasvoi monin paikoin 10 - 15 senttimetriä. Eniten lunta satoi Salon Suomusjärvellä, missä lunta kertyi vuorokauden aikana 20 cm. Myös Lapissa lumensyvyydet kasvoivat paikoin sunnuntaina kymmenisen senttimetriä. Tuuli on kuitenkin kuljettanut monilla havaintoasemilla lunta pois mittauspaikasta, mikä vääristää lumensyvyyden mittausta. Esimerkiksi Tornion Aapajärvellä koko viikonlopun sademäärä oli 30 mm vedeksi muutettuna, kun lumensyvyys kasvoi tuona aikana vain 3 cm. Ilman tuulen vaikutusta kyseinen sademäärä vastannee useamman kymmenen senttimetrin lumensyvyyden kasvua.

Sunnuntaina myrskytuulet puhalsivat kovimmillaan lounaisilla merialueilla 22 m/s. Kovin tuulen puuska oli lähes 27 m/s. Sisämaassa keskituulen nopeus oli suurimmillaan Enontekiön Kilpisjärven kyläkeskuksen havaintoasemalla 17 m/s, ja puuskissa tuuli ylsi yli 22 m/s lukemiin samalla havaintopaikalla. Tuntureilla keskituuli ylsi kuitenkin myrskylukemiin.

Suurin lumensyvyys oli 20. helmikuuta Puolangan Paljakalla, missä lunta oli 104 cm. Maan etelä- ja keskiosassa lumensyvyys vaihteli noin 30 ja 70 senttimetrin välillä, pohjoisessa lunta on puolesta metristä metriin. Viikonlopun lumipyryn jäljiltä lumensyvyys on maan eteläosassa ja paikoin Lapissa noin 20 - 40 cm suurempi kuin ajankohdan pitkän ajan keskiarvo. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla lunta oli maanantaiaamuna 75 cm, mikä on noin kaksi kertaa enemmän kuin tavallisesti. Vuosi sitten lumitilanne oli maan eteläosassa hyvin samanlainen. Tuolloin Vantaalla lunta oli enimmillään 76 cm.

Sää jatkuu vaihtelevana

Ilmatieteen laitoksen mukaan alkuviikolla sää on vaihteleva, sillä lounaasta saapuu uusia sadealueita. Tiistaina 21. helmikuuta sateet yltävät koko maahana, mutta keskiviikon ja torstain sateet tulevat pääosin maan etelä- ja keskiosassa. Loppuviikolla sateet näyttäisivät heikkenevän. Sade tulee pääosin lumena, mutta ajoittain myös räntänä ja lounaisten merialueiden vaikutuspiirissä mahdollisesti myös ajoittain vetenä. Lämpötila on etelässä ajoittain nollan yläpuolella, muualla ollaan pääosin pakkasella.

Lisätietoja:

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk numerossa 0600 1 0600
(3,98 e/min + pvm)
Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (3,98 e/min+pvm)

Tarkista ajantasainen liikennesää, jalankulkusää ja muut varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Helmikuun tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/helmikuu
Talvilomaviikkojen tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/talvilomaviikot

Lumisateet hankaloittavat ajoittain alkavien hiihtolomien menoliikennettä

Eija Vallinheimo — Thu, 16 Feb 2012 11:15:00 GMT

Lumisateet hankaloittavat ajoittain alkavien hiihtolomien menoliikennettä

16.2.2012 13:15

(Päivitys 17.2.) Maamme yli liikkuu viikonlopun aikana kaksi lumisadealuetta. Lumisateet ja puuskainen tuuli hankaloittavat liikennettä.

Kuva: Antonin Halas

Ilmatieteen laitoksen perjantaina 17. helmikuuta tekemän ennusteen mukaan ensimmäinen sadealue saapuu maahamme perjantain vastaisen yönä lännestä ja liikkuu hitaasti itään. Uutta lunta kertyy perjantain kuluessa maan länsi- ja pohjoisosaan yleisesti noin viisi senttimetriä, itäisimpään Suomeen vähemmän.

Lauantai on koko maassa poutainen pakkaspäivä, mutta sunnuntain vastaisena yönä saapuu maahamme lännestä uusi matalapaine edellistä runsaampine lumisateineen. Samalla etelänpuoleinen tuuli voimistuu maa-alueilla navakaksi ja erityisesti Etelä-Pohjanmaalta Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla alueella puuskaiseksi. Läntisillä merialueilla tuuli yltää jopa myrskylukemiin. Lumipyryalue kulkee sunnuntaipäivän kuluessa maamme yli itään. Uutta lunta sataa tämän hetkisten ennusteiden mukaan eniten maan lounaisosaan sekä Länsi-Lappiin, jonne sitä kertyy sunnuntain aikana noin 12 - 20 senttimetriä. Muualla maassa lunta saadaan lisää viidestä kymmeneen senttimetriä. Lounaissaaristoa lukuunottamatta sunnuntain sateet tulevat lumena. Ajokeli muuttuu koko maassa sunnuntaina huonoksi ja maan etelä- ja lounaisosissa todennäköisesti erittäin huonoksi.

Lämpötila on hiihtolomien aluksi koko maassa pakkasen puolella. Ensi viikolla sää lauhtuu nollan tienoille maan etelä- ja keskiosassa. Maan pohjoisosassa on päivisin enimmäkseen 5-10 astetta pakkasta ja öisinkään pakkanen ei ole kireää. Lämpötilat ovat siten vuoden aikaan nähden tavanomaisia.

Tyypillisesti hiihtolomia vietetään pikkupakkasessa

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan päivälämpötilat ovat tyypillisesti hiihtolomien alkaessa helmikuun lopulla maan eteläosassa ja länsirannikolla 0…-4 astetta ja Lapissa -4…-10 astetta. Muualla päivälämpötilat ovat noin -5 asteen tuntumassa. Selkeällä säällä auringonsäteilyn aiheuttama lämpötilan vuorokausivaihtelu on jo huomattava, joten yöllä ja aamulla pakkasta voi olla reilut kymmenen astetta enemmän. Maaliskuun alkupuolelle tultaessa päivälämpötilat alkavat etelässä ja lännessä kohota jo tyypillisesti nollan tietämille tai vähän sen yläpuolelle, kun muualla maassa pakkasta on 1...3 astetta. Selkeinä aamuina pakkanen voi vielä maaliskuussakin olla kipakkaa.
Lunta helmi-maaliskuun vaihteessa on tyypillisesti maan etelä- ja lounaisosassa 20 - 40 senttimetriä, maan kaakkois- ja keskiosassa noin puolisen metriä ja pohjois- ja itäosassa 60 - 80 senttimetriä. Tänä talvena talvilomien alkaessa lunta on maan eteläosassa ja länsirannikolla noin 10 - 30 cm tavanomaista enemmän, maan pohjoisosassa taas paikoitellen hieman tavanomaista vähemmän. Muualla maassa lumensyvyydet ovat hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoja.

Maan eteläosassa lunta on hiihtolomalaisten iloksi tavanomaista enemmän nyt jo kolmantena talvena peräkkäin. Vuonna 2010 lunta oli etelässä paikoin jopa poikkeuksellisen paljon. Lumisinta talvilomaviikkojen aikaan on Etelä-Suomessa kuitenkin ollut vuonna 1966, jolloin esimerkiksi Tuusulassa oli metrin nietokset. Pohjois-Suomessa lumisimmat hiihtolomaviikot oli vuonna 1974.

Lisätietoja:

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk numerossa 0600 1 0600
(3,98 e/min + pvm)
Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (3,98 e/min+pvm)

Tarkista ajantasainen liikennesää, jalankulkusää ja muut varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Helmikuun tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/helmikuu
Talvilomaviikkojen tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/talvilomaviikot

Hämeen ympäristö muutoksen kourissa

Eija Vallinheimo — Thu, 16 Feb 2012 10:25:00 GMT

Hämeen ympäristö muutoksen kourissa

16.2.2012 12:25

Hämeessä ilmansaasteiden vaikutukset ovat vähenemässä, mutta ilmaston lämpeneminen muuttaa olosuhteita.

Kuva: Eija Vallinheimo

Hämeenlinnan Evolla sijaitseva Valkea-Kotisen järvi lähiympäristöineen on ollut jo 25 vuoden ajan tärkeä ekosysteemitutkimuksen ja -seurannan kohdealue. Tutkimuslaitosten ja yliopistojen alueelta keräämät tutkimustulokset ovat Suomessa ainutlaatuisia ja kansainvälisestikin merkittäviä. Tänään julkaistavasta juhlaraportista selviää, että ilmansaasteiden laskeumat alueella ovat vähentyneet ja alueen ympäristön tila on parantunut. Ilmaston lämpeneminen on kuitenkin muuttanut olosuhteita vesistöissä, mikä vaikuttaa pienten metsäjärvien ekosysteemien toimintaan.

Kansainvälisillä päästörajoituksilla on ollut vaikutusta

Kansainvälisten päästörajoitussopimusten myönteiset vaikutukset ilmenevät Valkea-Kotisella sel-västi ilmansaasteiden laskeuman muutoksina. Tutkimuksen mukaan happamoittava rikkilaskeuma on vähentynyt alueella noin 70 prosenttia 1980-luvun lopulta. Myrkyllisten aineiden laskeuma on niin ikään pienentynyt. Laskeumaperäisen kuormituksen väheneminen näkyy alueen ympäristön tilan parantumisena. Valkea-Kotisen järvi on toipumassa happamoitumisesta ja esimerkiksi elohopean kertyminen kaloihin on pitkän ajan kuluessa vähentynyt.

Vesistöjen toipuminen ilman kautta tulleista epäpuhtauksista on kuitenkin hidasta. "Tilanteen parantaminen edellyttää aktiivista päästövähennyspolitiikkaa, ja epäpuhtauspäästöjen vähentämistä edelleen", muistuttaa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jussi Vuorenmaa.

Lämpötilat kohoavat

Samaan aikaan Hämeen ilmasto on muuttumassa. "Ilman lämpötila on kohonnut kuluneen 50 vuoden aikana noin 0,3-0,4 astetta vuosikymmenessä, ja kahdenkymmenen vuoden päästä lämpötilan arvioidaan olevan Hämeessä 1-2 astetta korkeampi kuin vertailujaksolla 1971-2000. Tämä tutkimustulos on samansuuntainen koko Suomea koskevien tulosten kanssa", kertoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Kirsti Jylhä.

Tutkijat arvioivat myös vuotuisten sademäärien kasvavan, mutta kasvun ennustetaan vielä lähivuosikymmeninä olevan vähäistä sademäärien luonnolliseen vaihteluun verrattuna. Talvella sademäärät kasvavat suhteellisesti enemmän kuin kesällä, mutta kesäsateet ovat jatkossakin talvisateita runsaampia. Rankkasateet voimistuvat kaikkina vuodenaikoina. Lumena tulevan sateen osuus vähenee ja lumipeite hupenee etenkin alku- ja lopputalvesta.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo Hämeen luonnossa

Tutkimuksesta selviää, että ilmaston muuttumisen vaikutukset näkyvät jo nyt Valkea-Kotisen alueella. Ilman lämpötilan nousu on lyhentänyt Valkea-Kotisen järven jääpeitteistä aikaa kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana noin 1,5 päivää vuotta kohti. Samalla ajanjaksolla järven pintakerroksen lämpötila on noussut ja valuma-alueelta huuhtoutuvan orgaanisen aineen määrä on lisääntynyt, mikä vaikuttaa koko vesiekosysteemiin.

"Veden tummuminen vaikuttaa lämpötilaolosuhteisiin ja valaistuksen heikentyminen pienentää järven perustuotantoa ja eläinplanktonin määrää. Kalaston muutoksista selvin on ahvenen kasvun hidastuminen", kertovat professori Lauri Arvola Helsingin yliopistosta ja erikoistutkija Martti Rask Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta.

Valkea-Kotinen on merkittävä tutkimusalue

Valkea-Kotisen tutkimustulokset palvelevat laajasti suomalaista ja kansainvälistä ympäristötutkimusta. "Luonnontilaisena säilyneitä pitkäaikaisia ympäristöntutkimusalueita on koko maailmassa vain vähän. Arvioitaessa esimerkiksi ilmaston muuttumisen vaikutuksia näiden alueiden tutkimusarvo kasvaa mitä enemmän aineistoa karttuu", sanoo professori Martin Forsius Suomen ympäristökeskuksesta.

Valkea-Kotisen järvi valuma-alueineen kuuluu YK:n alaiseen ympäristön yhdennetyn seurannan ohjelmaan, jossa tarkoituksena on seurata ja ennustaa ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin vaikutuksia maa- ja vesiekosysteemeihin. Alue on myös osa Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkostoa (FinLTSER). Tänään julkaistava Suomen ympäristökeskuksen raportti kokoaa Valkea-Kotisen alueen pitkäaikaisseurannan ja -tutkimuksen tulokset yhteen ensimmäistä kertaa.

Raportti on tehty osana Euroopan unionin Life+-ohjelman rahoittamaa laajaa VACCIA-hanketta, jossa selvitettiin Suomen luonnon tuottamien ekosysteemipalvelujen haavoittuvuutta ja ihmisen sopeutumismahdollisuuksia ilmastonmuutokseen. Raportin koostamiseen on osallistunut useita kymmeniä tutkijoita Helsingin yliopistosta, Suomen ympäristökeskuksesta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta, Ilmatieteen laitokselta, Metsäntutkimuslaitokselta, Geologian tutkimuskeskuk-sesta, Metsähallituksesta ja Hämeen ELY-keskuksesta.

Lisätietoja:

Ympäristön yhdennetty seuranta, FinLTSER ja VACCIA
Professori Martin Forsius, Suomen ympäristökeskus
puh. 040 740 2364, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kotisten luonnonsuojelualue
Vastaava suojelubiologi Seppo Kallonen, Metsähallitus
puh.0400 333 658, etunimi.sukunimi@metsa.fi

Valkea-Kotisen tutkimusalue
Hydrobiologi Petri Horppila, Hämeen ELY-keskus
puh. 040 842 2691, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Professori Lauri Arvola, Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema
puh. 050 357 3079, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Ilmastoskenaariot
Erikoistutkija Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos
puh. 09 1929 4125, etunimi.sukunimi@fmi.fi

Ilmakuormitus
Erikoistutkija Tuija Ruoho-Airola, Ilmatieteen laitos
puh. 050 347 1773, etunimi.sukunimi@fmi.fi

Elohopea ja orgaaniset ympäristömyrkyt
Johtava tutkija Matti Verta, Suomen ympäristökeskus
puh. 040 7402613, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Metsien tila
Vanhempi tutkija Liisa Ukonmaanaho, Metsäntutkimuslaitos
puh. 040 801 5115, etunimi.sukunimi@metla.fi

Pintaveden laatu
Erikoistutkija Jussi Vuorenmaa, Suomen ympäristökeskus
puh. 0400 148 765, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Planktonyhteisöt
Professori Lauri Arvola, Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema
puh. 050 357 3079, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Kalasto ja pohjaeläimet
Dosentti Martti Rask, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
puh. 020 575 1422, etunimi.sukunimi@rktl.fi

Pakkasvahti ilmoittaa pakkasesta

Eeva-Kaisa Heikura — Fri, 10 Feb 2012 09:34:00 GMT

Pakkasvahti ilmoittaa pakkasesta

10.2.2012 11:34

Ilmatieteen laitoksen Pakkasvahti ilmoittaa, kun määritelty pakkasraja alittuu valitussa pisteessä.

Kuva: Timo Lindholm

Pakkasvahti on jatkoa Ilmatieteen laitoksen vahtipalveluille, joiden tavoitteena on kertoa käyttäjälle tätä kiinnostavista sääilmiöistä reaaliaikaisesti ja täsmällisesti. Pakkasvahti-palvelu ilmoittaa tekstiviestillä, kun käyttäjän määrittelemä pakkasraja alittuu valitussa pisteessä. Palvelu kertoo myös pakkasenpurevuuden, joka kuvaa lämpötilan ja tuulennopeuden yhteisvaikutusta.

Pakkasvahdin tavoitteena on helpottaa niin sääriippuvaista työtä tekeviä ammattilaisia kuin jokaisen kansalaisenkin arkipäivää. Pakkasvahdin avulla voi varautua esimerkiksi auton esilämmitykseen tai hiihtoloman ulkoiluvarustukseen.
Pakkasvahdin voi tilata lähettämällä viestin pakkasvahti paikkakunta pakkasraja numeroon 16167.
Esimerkiksi: pakkasvahti jokioinen -20

Palvelun lähettämien viestien hinta on 0,60 euroa kappaleelta, ja palvelu lähettää enintään viisi viestiä vuorokaudessa.

Vahtipalvelun ajastaminen

Hakuun voidaan myös liittää tieto siitä, milloin viestejä halutaan vastaanottaa. Jos esimerkiksi haluaa ilmoituksia kello 9–21 välisenä aikana, kun Jokioisessa on yli 20 astetta pakkasta, voi lähettää viestin:
Pakkasvahti jokioinen -20 9 21

Esimerkki Pakkasvahti-viestistä:
-20 C paikassa Jokioinen alittuu ke 8.2. 01:00. Lämpötila on alimmillaan pe 03:00 -20 C (purevuus -24 C). Jakso päättyy la 11.2. 05:00.

Palvelutilauksen lopettaminen

Palvelun voi lopettaa lähettämällä viestin pakkasvahti sulje numeroon 16167.
Mikäli palvelun haluaa tauolle esimerkiksi ulkomaanmatkan ajaksi, voi lähettää viestin: pakkasvahti tauko
Palvelun käytön jatkaminen onnistuu viestillä: pakkasvahti jatka

Palvelussa voi olla yhtä aikaa tilauksia usealle paikkakunnalle.

Kaikissa vahtipalveluissa voi käyttää koordinaatteja paikannimen sijaan. Esimerkiksi:
pakkasvahti 60.1047 24.9747-20

Lisätietoja:

Pakkasvahti-palvelusta

yhteyspäällikkö Leila Maïche-Plathan, puh. 050 521 9018

Turvallisuus esillä venemessujen viranomaisosastolla

Eeva-Kaisa Heikura — Fri, 10 Feb 2012 07:33:00 GMT

Turvallisuus esillä venemessujen viranomaisosastolla

10.2.2012 9:33

Helsingin poliisilaitoksen venepoliisi, Ilmatieteen laitos, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Suomenlahden merivartiosto, Tulli ja Viestintävirasto osallistuvat myös tänä vuonna VeneBåt12-näyttelyyn yhteisellä osastolla.

Kuva: Kirsti Kotro

Viranomaiset ovat tänä vuonna messuilla mukana teemalla ”Turvallisuudesta tinkimättä.” Osaston tärkeimpänä tavoitteena on antaa vesilläliikkujille tärkeää ajankohtaista ja hyödyllistä tietoa. Viranomaisten toiminnan tarkoituksena on taata, että merellä liikkuminen on veneilijöille mahdollisimman turvallista.

Rajavartiolaitos vahvasti esillä tämän vuoden messuilla

Muiden viranomaisten tapaan Suomenlahden merivartiosto esittelee toimintaansa ja on vastaamassa messuvieraiden veneilyturvallisuuteen ja rajatarkastuksiin liittyviin kysymyksiin. Tänä vuonna Suomenlahden merivartiosto on kuitenkin mukana messuilla peräti kahdella osastolla. Viranomaisosaston lisäksi Suomenlahden merivartiosto esittelee uusimpaan partioveneluokkaan kuuluvaa venettä osastolla 6c49.

Rajavartiolaitos jatkaa yhteistyötä teemalla ”Raketilla museoon” Merikeskus Vellamon kanssa. Yhteistyötä tehdään nyt ensimmäistä kertaa Venemessuilla. Ideana on, että vanhentuneiden hätämerkinantovälineiden palauttaja saa vapaalipun merikeskus Vellamoon. Vanhentuneita hätäraketteja ja -soihtuja vastaanotetaan Messukeskuksen Pohjoisen sisäänkäynnin edustalla la-su 18. - 19.2.2012 klo 10 - 16. Muina aikoina vanhentuneiden hätämerkinantovälineiden vastaanotto ei ole mahdollista.

Poliisi valvoo järjestystä ja ylläpitää turvallisuutta

Poliisi muistuttaa messuilla, että venepoliisin tehtävänä vesialueilla on vesiliikenteen valvonta sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen. Venepoliisi suorittaa peruspoliisin työtä vesialueilla. Vesiliikenteen valvonnassa pyritään näkyvään valvontaan, turvallisuuden lisäämiseen. Huomiota kiinnitetään kuljettajien kuntoon ja varusteisiin. Vesikulkuneuvorekisterin siirtymäaika on päättynyt, ja ensi kesänä valvonnassa huomioidaan uudet säännökset. Samalla vesiliikennejuopumusta koskevaa valvontaa tehostetaan. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden valvonnassa kiinnitetään huomiota saaristolaisten ja veneilijöiden yhteistilaisuuksiin. Näkyvällä valvonnalla lisätään kansalaisten tuvallisuuden tunnetta.

Tullin venepartiot valvovat polttoaineiden käyttöä

Vuoden 2008 lakimuutoksen jälkeen on dieselmoottorilla varustetuissa huvialuksissa pitänyt käyttää dieselöljynä verotettua polttoainetta. Polttoainevalvonnassa Tullin venepartiot ottavat polttoainenäytteitä jakeluasemilta ja veneiden tankeista.

Tullilla on ollut jo kolmena purjehduskautena 2009 - 2011 käytössään RIB-tyyppinen vene, josta on saatu hyviä kokemuksia. Tällä venetyypillä pystytään saavuttamaan asiakkaat tehokkaasti, nopeasti ja turvallisesti sekä saumattomassa yhteistyössä PTR-kumppaniemme (Poliisi, Tulli, Rajavartiolaitos) kanssa. Samaa venetyyppiä on tarkoitus käyttää myös purjehduskautena 2012.

Trafi valvoo veneiden vaatimustenmukaisuutta ja myöntää vesiliikenteen pätevyyskirjoja

Trafi suorittaa näyttelyssä esiteltävien tuotteiden huvivenedirektiivin mukaista markkinavalvontaa. Markkinoille saattamisen edellytyksenä tulee olla vaatimustenmukaisuusvakuutus, CE- merkintä ja venemallikohtainen käyttäjän käsikirja molemmilla kotimaisilla kielillä. Näytteilleasettajia on etukäteen informoitu suoritettavista tarkastuksista. Trafi myöntää huviveneen kuljettajan pätevyyskirjat muun muassa veneilyjärjestöjen antamien koulutustodistusten perusteella. Hakemukset huviveneenkuljettajankirjoista toimitetaan Trafin alueellisille valvontaryhmille.

Ilmatieteen laitos tarjoaa veneilijöille tarpeellisia varoitus- ja sääpalveluita

Ilmatieteen laitos seuraa ympäri vuorokauden säätä ja Itämeren tilaa. Venemessuilla voi tutustua siihen, miten veneilijöitä varoitetaan vaaraa tai uhkaa aiheuttavista sääilmiöistä. Esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen antamilla aallokkovaroituksilla varoitetaan Itämerellä merkitsevästä aallonkorkeudesta. – Aallokkovaroituksilla varoitetaan merkitsevästä aallonkorkeudesta ja käytössä on kolme vaaratasoa: 2,5 metriä, 4 metriä ja 7 metriä. Yksittäiset aallot voivat olla puolitoista–kaksinkertaisia varoituslukemaan nähden, kertoo meteorologi Marja Aarnio Ilmatieteen laitoksesta.

Viestintävirasto myöntää radiolupia ja valvoo laitteiden vaatimustenmukaisuutta

Meriradiotaajuuksilla toimivien radiolähettimien hallussapito ja käyttö on luvanvaraista. Viestintävirasto myöntää radioluvan, jos aluksen radioliikenteen hoitajalla on asianmukainen meriradioviestinnän pätevyystodistus. Pätevyystodistuksen saa suorittamalla Viestintäviraston järjestämän pätevyystutkinnon. Tutkintoja järjestetään eri puolilla maata suomeksi, ruotsiksi tai tarvittaessa englanniksi.

Radiolaitteiden on oltava niille asetettujen vaatimusten mukaisia. Viestintävirasto pyrkii varmistamaan, että kuluttajille on tarjolla ainoastaan vaatimukset täyttäviä laitteita.

Messuosastolta 3a29 löytyy myös tuore Veneilyturvallisuus 2012 -lehti.

Venemessut järjestetään 10.–19.2.2012 Helsingin Messukeskuksessa.

Lisätietoja:

Rajavartiolaitos/Suomenlahden merivartiosto
Johtokeskuksen varapäällikkö, kaptl Keijo Parhiala, puh. 071 872 6902
keijo.parhiala (at) raja.fi

Helsingin venepoliisi
venepoliisi.helsinki (at) poliisi.fi puh.0718774540
vanhempi konstaapeli Jukka Grönlund, puh. 050 456 1082, jukka.gronlund (at) poliisi.fi

Tulli
tullivalvontapäällikkö Erik Dannbäck, puh. 040 332 2055, erik.dannback (at) tulli.fi

Ilmatieteen laitos:
Meteorologi Marja Aarnio, p. 09 1929 3333, marja.aarnio (at) fmi.fi

Liikenteen turvallisuusvirasto , veneilytarkastajat@trafi.fi
Tarkastaja Jyrki Ranta-aho puh.020 618 6454, jyrki.ranta-aho (at) trafi.fi

Viestintävirasto:
Tarkastaja Ari Caselius, puh. (09) 6966 883, 040 510 0374, ari.caselius (at) ficora.fi
(radioluvat, pätevyystutkinnot ja -todistukset)
Radiotarkastusyksikön apulaispäällikkö Kati Heikkinen, puh. (09) 6966 476, 040 550 7170, kati.heikkinen (at) ficora.fi (radiolaitteiden vaatimustenmukaisuus)

Lisätietoja messuista, niiden aukioloajoista ja eri ohjelmista Finnexpon sivuilla

UV-mittausverkostoa tiivistetään Euroopassa

Eeva-Kaisa Heikura — Mon, 06 Feb 2012 09:54:00 GMT

UV-mittausverkostoa tiivistetään Euroopassa

6.2.2012 11:54

Eurooppalaiset tutkimuslaitokset yhtenäistävät otsoni-, UV- ja aerosolimittauksia tekevää mittausverkostoa. Maanpinnalta tehtävien mittausten vertailtavuus parantaa tietoa mm. UV-säteilylle altistumisesta.

Kuva: Tapani Koskela

Eurooppalaiset otsoni-, UV-, ja aerosolimittaamisen asiantuntijat yhdeksästä eri maasta kokoontuvat Ilmatieteen laitoksessa tiistaina 7. helmikuuta. Tavoitteena on yhtenäistää Eurooppalaista mittausverkostoa.

Mittausverkosto koostuu lähinnä optisista Brewer-mittalaitteista, jotka mittaavat maanpinnalta otsonikerroksen paksuutta ja pystyjakaumaa, UV-valon spektriä sekä aerosolien optista paksuutta. Suomessa on kaksi Brewer-laitetta, joista toinen on Sodankylässä ja toinen Jokioisilla. Euroopassa vastaavia laitteita on yhteensä noin viisikymmentä.

– Euroopassa on haluttu tiivistää yhteistyötä, jotta mittausasemien vertailtavuutta saadaan parannettua. Tehtävä kattaa sekä teknisen ylläpidon, operoinnin että ohjelmistojen vertailtavuuden. Pidemmän aikavälin tavoitteena on pyrkiä integroituun mittausverkostoon samaan tapaan kuin mitä NOAA ylläpitää USA:ssa, erikoistutkija Tapani Koskela kertoo.

Yleisempänä tavoitteena on ilmakehän otsonikerroksen muutosten tutkiminen kymmenien vuosien aikajänteellä.

Mittaukset tuovat tietoa UV-säteilylle altistumisesta

Mittalaitteella saadaan tietoa myös sekä ihmisten että eri biologisten ja materiaaliobjektien UV-altistuksen arviointia varten. Yläilmakehän otsonimäärä on vähentynyt viime vuosina Suomen ja Skandinavian alueella, erityisesti kevättalvella. Otsonin vähentyminen lisää UV-säteilyä maan pinnalla jonkin verran.

Altistuksen lisääntyminen näkyy väestössä vasta vuosien kuluttua terveyshaittoina. Ihosyöpävaara lisääntyy iholle tulevan säteilyn takia. Ihomelanoomista noin 95 prosenttia voitaisiin ehkäistä suojaamalla iho palamiselta.

Lisätietoja:
Erikoistutkija Tapani Koskela, puh. 050 584 9054, tapani.koskela(at)fmi.fi

Polaarialueiden ilmastoasiantuntijat kokoontuvat Lappiin

Eeva-Kaisa Heikura — Mon, 06 Feb 2012 08:19:00 GMT

Polaarialueiden ilmastoasiantuntijat kokoontuvat Lappiin

6.2.2012 10:19

Maailman ilmatieteen järjestön polaaristen asioiden asiantuntijat eri puolilta maailmaa kokoontuvat Lappiin 6.2.–8.2. pohtimaan polaarialueiden ilmastollisia haasteita ja tarpeita.

Kuva: FINNARP 2010/Timo Palo

Polaarialueet, eli pohjois- ja etelänapaa ympäröivät alueet, sekä varsinaisten polaarialueiden kaltaiset lumiset vuoristoalueet ja jäätiköt, kuten Himalajan ylänkö, muodostavat globaalisti keskeisen kokonaisuuden. Maapallon kryosfäärin, eli jäätiköiden ja lumen peittämän kerroksen, merkitys on hyvin suuri esimerkiksi maapallon makeanveden saatavuuden kannalta. Polaarialueiden ilmastomuutoksella arvioidaan myös olevan erittäin suuri vaikutus maailmanlaajuisesti ilmastonmuutoksen etenemiseen ja säävaihteluun.

Jäätiköiden sulamisen myötä toiminta polaarialueilla, kuten merenkulku, on viimeisten kymmenen vuoden aikana vilkastunut huomattavasti. Tämän myötä on kasvanut tarve saada alueilta tarkempaa ja luotettavampaa meteorologista havainto- ja tutkimustietoa. Myös tarve tuottaa esimerkiksi Koillisväylälle räätälöityjä sää-, jää-, ja meripalveluja on kasvanut.

Paneeli selvittää alueen mahdollisuuksia ja haasteita

Maailman ilmatieteen järjestö WMO perusti neljä vuotta sitten asiantuntijapaneelin (WMO Executive Council Panel of Experts on Polar Observations, Research and Services) selvittämään, mitä globaaleja haasteita ja mahdollisuuksia polaarialueiden muuttuminen tuo ja miten havainto- ja tutkimustoimintaa sekä palveluita voitaisiin kehittää polaarialueiden käyttäjien tukemiseksi.

Asiantuntijapaneelin tavoitteena on mm. luoda kehittämissuunnitelma maailmanlaajuiselle polaarialueiden sääennustusjärjestelmälle (Global Polar Prediction System, GIPPS). Lisäksi paneeli käsittelee alueen havaintotoiminnallisia tarpeita. Kokouksen ehdotukset viedään ensi kesänä kokoontuvan WMO:n hallintoneuvoston päätettäväksi. Suomen puolesta hallintoneuvoston työskentelyyn osallistuu Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas, joka valittiin hallintoneuvostoon viime keväänä.

Paneeli koostuu ilmatieteen laitosten asiantuntijoista ympäri maailmaa. Puheenjohtajana toimii Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n puheenjohtaja David Grimes, joka myös johtaa Kanadan ilmatieteen laitosta. Suomen Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas toimii kokouksen toisena puheenjohtajana. Luostolle saapuu asiantuntijoita mm. Pohjoismaista, Saksasta, Australiasta, Etelä-Afrikasta, Yhdysvalloista ja Chilestä. Kokouksessa on mukana myös mm. Islannin Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Árni Snorrasson.

Lisätietoja

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas

Ilmatieteen laitoksen sää- ja turvallisuusjohtaja Juhani Damski

Erittäin huono ajokeli jatkuu Uudellamaalla mahdollisesti maanantai-aamuun asti

Tuija Vuorinen — Fri, 03 Feb 2012 13:12:00 GMT

Erittäin huono ajokeli jatkuu Uudellamaalla mahdollisesti maanantai-aamuun asti

3.2.2012 15:12

(PÄIVITETTY 5.2. klo 21) Erityisesti autolla maanantaiaamun liikenteeseen lähtevien on syytä ottaa lumikuurojen vaikutukset huomioon.

Lumisadealue tutkakuvassa perjantaina 3.2. klo 14.45.

Sulan meren yllä kehittyy sunnuntai-illasta alkaen voimakkaita lumikuuroja, jotka ajautuvat tuulen mukana Uudenmaan rannikolle. Tilanne jatkuu läpi yön, ja lumisade voi olla paikoin sakeaa vielä aamuruuhkienkin aikaan. Erityisesti autolla aamuliikenteeseen lähtevien on syytä ottaa tämä huomioon.

Maanantaipäivän kuluessa lumisateet heikkenevät vähitellen ja samalla ajokeli muuttuu parempaan suuntaan.

Maan pohjoisosaan saapuu kuitenkin uusi voimakas lumisadealue lännestä, ja varsinkin Etelä-Lapissa ajokeli muuttuu paikoin erittäin huonoksi.

Lämpötilat ovat maanantaina suurimmassa osassa maata -5...-15 astetta, Keski- ja Pohjois-Lapissa kuitenkin edelleen enimmäkseen -20...-25 astetta. Lauhinta on maan länsiosassa.

Lisätietoja

Voimassa olevat varoitukset

Sadealueanimaatio Testbed-tutkakuvassa

Lumisadealueen animaatio ja ennuste

Liikennevirasto / Etelä-Suomen kelikamerat

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk numerossa 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm)

Meteorologit seuraavat tilannetta myös Twitterissä: http://twitter.com/meteorologit

Kireitä pakkasia korkeapainesäässä

Eija Vallinheimo — Thu, 02 Feb 2012 13:33:00 GMT

Kireitä pakkasia korkeapainesäässä

2.2.2012 15:33

Sää on ollut viimeaikoina varsin kylmää koko Euroopassa. Syynä kylmään ilmaan on laaja korkeapaineen alue, joka on kierrättänyt kylmää ilmamassaa Siperiasta aina Etelä-Eurooppaa myöten.

Kuva: Eija Vallinheimo

Vaikka sää Euroopassa onkin ollut hyvin kylmää, ei meillä Suomessa ole koettu mitenkään ennätyksellisiä pakkasia. Suomen pakkasennätys on -51,5 astetta, ja se mitattiin Kittilän Pokassa 28. tammikuuta 1999. Myös 40 pakkasasteen raja on tänä talvena vielä rikkomatta. Yli 40 asteen pakkasia mitataan meillä keskimäärin kolmena talvena neljästä. Suomessa talven alin lämpötila helmikuun alkupäiviin mennessä on Kuusamon Kiutakönkään havaintoasemalla 2. helmikuuta mitattu -39,2 astetta.

Ilmanpaine on ollut tammi-helmikuun vaihteessa hyvin korkea. Ylimmillään ilmanpaine oli helmikuun 1. päivänä Kuhmossa, kun merenpinnan tasolle arvioitu ilmanpaine oli 1063 hPa. Edellisen kerran ilmanpaine on ollut näin korkea 30.1.1972 Kuusamossa. Myös tammikuussa 2008 ilmanpaine kävi monin paikoin lähellä 1060 hehtopascalia. Suomen ilmanpaine-ennätys, 1066 hPa, on Helsingistä tammikuulta 1907.

Pakkasvaroitukset käytössä ensimmäistä kertaa

Ilmatieteen laitoksen varoitusvalikoimaan ovat pian vuoden kuuluneet uudet varoitukset meriveden korkeudesta, aalloista, hellejaksoista ja pakkasesta. Varoittamisella pyritään muun muassa vähentämään pakkasen ja helteen haitallisia terveysvaikutuksia. Varoituskarttaan hellevaroitukset merkitään punaisella ja pakkasvaroitukset sinisellä lämpömittarilla.

Valikoiman laajentamisen yhteydessä Ilmatieteen laitos otti uutena palveluna käyttöön myös 24 tuntiin ulottuvia varoituksia täydentävät ennakkovaroitukset. Varoitusten avulla tiedotetaan vaarallisista tai riskiryhmille haitallisista sääilmiöistä yhdestä viiteen vuorokautta ennen muodostuvaa säätilannetta. Tavoitteena on lisätä väestölle aikaa varautua lähestyvään sääilmiöön tarvittavin keinoin.

Pakkaset jatkuvat

Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan Venäjällä oleva vahva korkeapaine vaikuttaa edelleen Suomen säähän. Sää on laajalti poutaista ja osin aurinkoista, mutta etelärannikolla voi esiintyä sakeitakin lumikuuroja. Alkuviikolla lumikuuroja esiintyy myös muualla maassa.

Lämpötila on suuressa osassa maata -20 ja -30 asteen välillä, etelärannikolla on ajoittain vähän lauhempaa. Kylmimpinä öinä lämpötila laskee idässä ja pohjoisessa -40 asteen tuntumaan. Alkuviikolla kireimmät pakkaset hellittävät.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitoksen varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Helle- ja pakkasvaroitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-helle-ja-pakkasvaroitukset
Äärilämpötilojen terveysvaikutukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/aarilampotilojen-terveysvaikutuksia
Helmikuun sääseuranta: http://ilmatieteenlaitos.fi/helmikuu

Pakkasen purevuus -taulukko: http://ilmatieteenlaitos.fi/pakkasen-purevuus-taulukko

Tietoa pakkasvaroituksesta ja pakkasen terveysvaikutuksista:
ryhmäpäällikkö Reija Ruuhela, reija.ruuhela@fmi.fi
Tietoa varoitusuudistuksesta: ryhmäpäällikkö Ari-Juhani Punkka, ari-juhani.punkka@fmi.fi

Tammikuussa talvi tuli eteläänkin

Eija Vallinheimo — Wed, 01 Feb 2012 09:50:00 GMT

Tammikuussa talvi tuli eteläänkin

1.2.2012 11:50

Tammikuu oli lämpöoloiltaan selkeästi kaksijakoinen. Kun kuukauden alkupuolisko oli vielä tavanomaista lauhempi, kuukauden loppupuolisko selvästi tavanomaista kylmempi.

Kuva: Eija Vallinheimo

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan koko kuukauden keskilämpötila vaihteli Itä- ja Pohjois-Lapin vajaasta -13 asteesta rannikkoalueiden runsaaseen -5 asteeseen. Verrattuna vuosien 1981–2010 keskiarvoon suurimmassa osassa maata oli tavanomaista lauhempaa. Tammikuu oli jo 11. peräkkäinen tavanomaista lämpimämpi kuukausi. Suurin poikkeama eli runsaat 2 astetta oli Länsi-Lapissa. Vain maan länsiosassa ja Käsivarren Lapissa oli jonkin verran tavanomaista kylmempää, mutta poikkeama oli suurimmillaankin alle asteen. Kuukauden ylin lämpötila oli 6,0 astetta, ja se mitattiin Kotkan Kirkonmaalla 5. päivänä. Alin lämpötila -35,9 astetta mitattiin Kuusamon Kiutakönkäällä 31. päivänä. Kuukauden alkaessa terminen talvi ei ollut vielä alkanut etelärannikolla ja lounaissaaristossa, mutta sielläkin terminen talvi alkoi heti tammikuun alussa, mikä on noin puolitoista kuukautta tavanomaista myöhemmin.

Maan etelä- ja keskiosissa tavanomaista sateisempaa

Kuukauden sademäärä vaihteli Keski- ja Pohjois-Lapin vajaasta 30 millimetristä etelärannikon ja Ahvenanmaan runsaaseen 80 millimetriin. Vuosien 1981–2010 keskiarvoon verrattuna maan etelä- ja keskiosassa oli tavanomaista sateisempaa. Suurin poikkeama oli Ahvenanmaalla, etelärannikolla ja maan kaakkoisosassa, jossa sademäärä oli paikoin puolitoistakertainen pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna. Maan pohjoisosassa sateet jäivät tavanomaista niukemmiksi, Itä- ja Pohjois-Lapissa noin kolmannekseen tavanomaisesta. Yksittäisistä havaintoasemista eniten satoi Helsingin Kumpulassa, jossa sademäärä kohosi 105 millimetriin. Vähiten eli 6 mm satoi Enontekiön Näkkälässä. Suurin vuorokautinen sademäärä 17,2 mm mitattiin Tornion Aapajärvellä 12. päivänä.
Lumensyvyys oli kuukauden päättyessä lounaissaariston vajaasta 10 senttimetristä, Kainuun, Koillismaan sekä Etelä- ja Länsi-Lapin runsaaseen puoleen metriin. Eniten lunta oli Suomussalmella ja Puolangalla, jossa sitä oli 75 cm.

Tilastojen pohjana uusi vertailukausi

Tammikuun 2012 kuukausitiedotteesta lähtien Ilmatieteen laitoksen tiedotteissa käytetään vertailukautena vuosien 1981–2010 ajalta laskettuja tilastoja aikaisemman vertailukauden 1971–2000 tilastojen sijaan. Tammikuussa uuden vertailukauden keskilämpötilat ovat Lapissa 0,5-1,0 astetta ja muualla maassa alle puoli astetta edellisen vertailukauden keskilämpötiloja korkeammat. Sademäärät ovat uudella vertailukaudella suuressa osassa maata hieman edellisen vertailukauden sademääriä suurempia.

Lisätietoja:

Tammikuun tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/tammikuu
Tiedote uudesta vertailukaudesta: http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/473902

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk numerossa 0600 1 0600
(3,98 e/min + pvm)
Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (3,98 e/min+pvm)