Heinäkuun ylin lämpötila, 31,1 astetta, mitattiin Pyhtään lentokentällä kuukauden 12. päivänä. Kuukauden alin lämpötila, -2,0 astetta, mitattiin Savukoskella Tulppion havaintoasemalla 20. päivänä.

Hellepäiviä oli heinäkuussa 15 päivänä eli yhden päivän vähemmän kuin mitä tilastollisella vertailukaudella 1991–2020 keskimäärin mitattiin.

Heinäkuun sademäärät olivat lännessä paikoin poikkeuksellisen suuria

Heinäkuu oli varsinkin maan länsiosassa sateinen, paikoin harvinaisen tai poikkeuksellisen sateinen. Maan itä- ja pohjoisosassa kuukauden sademäärä oli enimmäkseen lähellä pitkän ajan keskiarvoa tai jonkin verran sen alle.

Eniten kuukauden aikana satoi Multialla Karhilan havaintoasemalla, 219,9 millimetriä. Vähiten satoi Joensuussa Huhtilammen havaintoasemalla, 33,7 millimetriä.

Kuukauden 18. päivänä lounaasta liikkui Suomen yli koilliseen sadealue, jossa vuorokausikertymät olivat paikoin havaintoasemilla poikkeuksellisen, jopa ennätyksellisen suuria. Suurin vuorokausisademäärä oli Multialla Karhilan havaintoasemalla mitattu 114,2 millimetriä.

Auringonpaistetta ja salamaniskuja oli tavanomaista vähemmän

Auringonpaistetunteja oli koko maassa tavanomaista vähemmän, etelässä jopa harvinaisen vähän. Havaintoasemasta riippuen auringonpaistetunteja oli heinäkuussa noin 160–300.

Heinäkuussa havaittiin noin 11 000 maasalamaa, mikä on selvästi alle jakson 2002–2025 keskiarvon 36 600 maasalamaa.

Lisätietoja:

• Heinäkuun säätilastoja

• Kesän hellepäivien seuranta

• Havaintojen lataus -palvelu

Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Milloin sää on poikkeuksellinen?

Perjantaina sateet ja ukkoset käynnistyvät maan länsiosassa sekä Länsi-Lapissa keskipäivän tunteina lännestä saapuvan säärintaman ohessa. Rintama liikkuu kohti itää tasaisesti päivän mittaan ja saavuttaa maamme itärajan yöhön tultaessa. Perjantaista on ennusteen mukaan tulossa kuluvan ukkoskauden toistaiseksi salamarikkain päivä.

Säärintaman edellä ilma on lämmintä, ja helleraja rikkoutuu todennäköisesti maan itä- ja pohjoisosassa. Koko maassa ollaan 19 ja 28 asteen välillä.

"Ilma on perjantaina kosteaa, joten voimakkaatkin ukkoskuurot ovat mahdollisia suuressa osassa maata. Voimakkaimmat ukkospuuskat voivat yltää jopa 25 metriin sekunnissa erityisesti maan länsiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä- ja Keski-Lapissa", sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Eetu Rimo.

Tuulivahinkoja voi esiintyä kaatuneiden puiden ja sähkökatkojen muodossa. Lisäksi maan pohjoisosassa varoitetaan paikoin rankoista sadekuuroista. Maan itäosassa vaikutukset jäävät todennäköisesti vähäisemmiksi rintaman saapuessa sinne vasta illan tunteina.

Viikonloppuna laajalti poutaisempaa, lämpötila lievässä laskussa

Lauantaina sää on poutainen ja aurinkoinenkin suuressa osassa maata. Ainoastaan maan keskivaiheilla voi tulla matalapaineen solan synnyttämiä sade- ja ukkoskuuroja, jotka voivat paikallisesti olla voimakkaitakin. Lauantain lämpötila on 15 ja 25 välillä, lämpimintä on kaakossa.

Sunnuntaina on monin paikoin melko selkeää tai puolipilvistä. Päivän aikana maan länsiosassa sekä Lapissa tulee paikoin sadekuuroja, muutoin on poutaista. Lämpötila on 15 ja 23 asteen välillä.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Toimintaohjeita myrskypuuskiin

• Suojautuminen salamalta

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

”Iltapäivästä alkaen maan itäosassa kehittyy sade- ja ukkoskuuroja, joiden yhteydessä voi esiintyä voimakkaita ukkospuuskia. Illalla ukkoskuuroja muodostuu myös maan pohjoisosassa”, sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Eetu Rimo.

Ensi yönä matalapaineen osakeskus sade- ja ukkoskuuroineen syvenee Suomenlahdella ja liikkuu tiistain aikana maan länsiosan poikki kohti pohjoista. Päivän mittaan säärintaman ohessa tulee Pohjanmaalta Pirkanmaalle jatkuvampaa, runsastakin sadetta. Maan itä- ja pohjoisosassa taas esiintyy jälleen sade- ja ukkoskuuroja. Pohjois-Karjalasta Kainuun ja Koillismaan kautta Lappiin yltävällä alueella on suurin riski voimakkaille ukkospuuskille ja rankoille sadekuuroille. Tiistai-iltana Kainuusta Itä-Lappiin ulottuvalla alueella ukkospuuskat voivat olla jopa 25 metriä sekunnissa. Tuulivahinkoja voi syntyä paikoin kaatuneiden puiden ja sähkökatkojen muodossa.

Tiistain korkeimmat lämpötilat mitataan ennusteen mukaan Itä-Lapissa säärintaman edellä, jopa hellelukemia voidaan hätyytellä. Suuressa osassa maata jäädään 15 ja 20 asteen välille.

Viikon puolivälistä alkaen sää lämpenee laajemmin

Keskiviikkona korkeapaineen selänne vahvistuu hetkellisesti Suomen ylle ja päivä on poutainen. Selänne väistää jo torstaina itään lämpimän rintaman edeltä, ja loppuviikon sää on vaihtelevaa.

Lounaasta nousee rintaman ohessa Suomen lämpimämpää ja epävakaisempaa ilmaa, jonka myötä torstaina ja perjantaina hellelukemat ovat todennäköisiä, perjantaina jopa suuressa osassa maata.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Salamahavainnot

• Suojautuminen salamalta

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

“Jos sadealueiden reitteihin ei tule suurta muutosta, idässä lämpötila voi nousta viikonloppuna yli 20 asteen. Ensi viikon alkupuolella hellelukematkin ovat idässä mahdollisia”, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Oskari Rockas sanoo.

Vaikka sateet painottuvat lauantaina ja sunnuntaina maan länsi- ja pohjoisosaan, myös idässä kuurottaiset sateet ovat viikonloppuna mahdollisia. Ennustetut sateet ovat kuitenkin runsaampia maan länsi- ja pohjoisosassa ja näillä alueilla päivälämpötila jää viikonloppuna pääosin 15 ja 20 asteen välille.

Alkuviikolla idän helteisen ja lännen viileämmän ilman rajapintaan voi muodostua rankkoja sadekuuroja ja ukkosia. “Ennusteisiin liittyy epävarmuutta ensi viikon osalta, mutta viikon keskivaiheilla voi olla laajalti poutaista ja kesäisen lämmintä”, Rockas sanoo.

Alkuviikolla havaittiin jopa poikkeuksellisen koleita päivälämpötiloja

Seuraavien viiden vuorokauden aikana ennustetut päivälämpötilat ovat lännessä ja pohjoisessa keskimäärin muutamia asteita tavanomaista viileämpiä, kun taas idässä noustaan jo ajankohdalle tavanomaisiin lukemiin.

Kuluvalla viikolla sää on ollut laajalti tavanomaista koleampi. Tiistaina maan eteläosassa ja keskiviikkona maan itäosassa päivälämpötilat olivat monin paikoin poikkeuksellisen tai harvinaisen koleita ja maan pohjoisosassa on useampana vuorokautena havaittu hallaa.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Ilmatieteen laitoksen torstaina 16. heinäkuuta tekemän ennusteen mukaan sää muuttuu lauantain aikana epävakaiseksi lännestä ja etelästä alkaen. Aluksi sadekuurot yleistyvät ja viimeistään lauantai-iltaan mennessä vettä sataa yleisesti maan länsiosassa, sunnuntaiyön aikana myös idässä, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa.  

"Matalapaineen reitti on vielä osittain epävarma, mutta tämänhetkisen ennusteen mukaan vielä sunnuntaina vettä sataa suuressa osassa maata. Sademäärät voivat nousta paikoin yli 50 millimetriin vuorokaudessa”, sanoo meteorologi Juha Jantunen Ilmatieteen laitokselta. 

Myös tuuli on voimistumassa loppuviikolla. Etenkin sunnuntaina läntisillä merialueilla tuuli voimistuu kovaksi ja Selkämerellä aallokon korkeus voi olla yli 4 metriä.  

Lisätietoja: 

Voimassa olevat varoitukset 

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm) 

"Viikonloppuna lämpötila nousee maan etelä- ja keskiosassa monin paikoin hellelukemiin", Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Oskari Rockas sanoo.

Lämpimintä on maan kaakkoisosassa, jossa lämpötila voi hätyytellä 30 astetta. Maan pohjoisosassa lämpötilaennuste on viikonloppuna vaihtelevampi: päivälämpötila on pohjoisessa 15–25 astetta.

Ilmatieteen laitos varoittaa viikonloppuna tukalasta helteestä maan etelä- ja itäosissa, mikä tarkoittaa vuorokauden keskilämpötilan olevan +20 asteen yläpuolella ja päivän ylimmän lämpötilan olevan vähintään +27 astetta. Tukala helle voi aiheuttaa riskiryhmille terveysongelmia.

Helteet jatkuvat myös Länsi-Euroopassa, jonne on jälleen noussut erittäin lämmintä ilmaa, ja esimerkiksi Ranskassa lämpötila on noussut paikoin 40 asteeseen. Helleaallon ennustetaan jatkuvan Ranskassa ainakin ensi viikon puoliväliin asti.

Ensi viikko alkaa poutaisena ja lämpimänä

Vielä viikonloppuna sade- ja ukkoskuuroja esiintyy paikoin, ja etenkin sunnuntaina maan eteläosassa voi esiintyä rankkoja sadekuuroja. Ensi viikolla sää kuitenkin poutaantuu vahvistuvan korkeapaineen myötä.

"Tällä hetkellä ennuste ensi viikolle näyttää laajalti aurinkoiselta ja kesäisen lämpimältä", Rockas sanoo.

Päivän ylin lämpötila vaihtelee ensi viikolla pääosin 23:n ja 28 asteen välillä, Lapissa on osin viileämpää. Yölämpötilat ovat viikonloppuna ja ensi viikolla 15–20 astetta, maan pohjoisosassa 10–18 astetta.

Maan eteläosassa on satanut heinäkuun alussa runsaasti

Heinäkuu on alkanut maan eteläosassa varsin sateisena. Tyypillinen koko heinäkuun sademäärä on etelässä 60–80 millimetrin luokkaa, ja tämän yli on jo menty usealla Ilmatieteen laitoksen havaintoasemalla. Eniten on satanut Kotkan Rankissa, noin 113 millimetriä. Suomen heinäkuun sade-ennätykseen on silti vielä matkaa: Laukaan Pellosniemessä satoi heinäkuussa 1934 jopa 301,9 millimetriä.

Vaikka etelässä on satanut runsaasti, ovat sademäärät jääneet etenkin Pohjois-Savosta Pohjois-Pohjanmaan länsiosaan ulottuvalla alueella tavanomaista pienemmiksi. Tällä alueella vähäsateisuus on jatkunut jo pidempään. Kuluvan vuoden sademäärä on jäänyt Pohjois-Savossa ja lähimaakunnissa usealla havaintoasemalla harvinaisen pieneksi.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Hellevaroitukset

• Kesän hellepäivien seuranta

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Kesäkuun jälkipuoliskolla suurta osaa Eurooppaa koetellut helleaalto rikkoi kuukausiennätyksiä ja kaikkien aikojen lämpötilaennätyksiä useissa Euroopan maissa ja aiheutti vakavia terveysvaikutuksia, kuten kuumuuteen liittyviä kuolemia.

"Helleaaltojen lisääntymistä ja lämpöennätyksiä havaitaan kaikkialla maailmassa. Euroopassa tämä on johtanut kuumuuteen liittyvien kuolemien lisääntymiseen, vesipulaan, satotappioihin ja lisääntyviin maastopaloihin. Ilmastonmuutoksen torjunta ja ilmastotoimien kunnianhimon tason nostaminen ovat entistä tärkeämpiä. Eurooppa ja Suomi eivät pysty ratkaisemaan tätä haastetta yksin, vaikka niillä on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Tulevaisuuden ilmaston kehitys riippuu pitkälti G20-maiden toimista – erityisesti suurten kehittyvien talouksien, kuten BRICS-maiden, päätöksistä", sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas.

Euroopassa esiintyi kesäkuussa myös laaja-alaista kuivuutta, joka yhdessä äärimmäisen kuumuuden kanssa edisti maastopalojen syntymistä erityisesti Iberian niemimaalla ja Etelä-Ranskassa ja lisäsi kuivuusriskiä osissa Itä-Eurooppaa. Kesäkuun helleaalto pahensi entisestään Länsi- ja Keski-Euroopan kuivuusolosuhteita, jotka olivat alkaneet kehittyä jo edellisen, toukokuisen helleaallon aikana.

"Kesäkuun ennätykset eivät ole irrallisia poikkeamia, vaan osa nopeasti etenevää ilmastonmuutosta. Lämpenevä ilmasto nostaa helleaaltojen lähtötasoa, ja samat säätilanteet tuottavat nyt korkeampia lämpötiloja kuin aiemmin. Viime vuosien nopea maailmanlaajuinen lämpenemistahti ja selvästi kasvanut säteilytaseen epätasapaino kertovat, että ilmastojärjestelmään kertyy nyt lämpöä poikkeuksellisen nopeasti. Suurin osa tästä ylimääräisestä lämmöstä varastoituu meriin, mikä ylläpitää ennätyksellisen korkeita meriveden lämpötiloja ja lisää merellisten lämpöaaltojen riskiä. Lämpimämpi meri lisää ilmakehän lämpö- ja kosteussisältöä, mikä voi vahvistaa myös Euroopan helleaaltoja ja kasvattaa niiden vaikutuksia", sanoo vanhempi tutkija Joonas Merikanto Ilmatieteen laitokselta.

Kesäkuu 2026 – keskeisiä nostoja tilastoista

Maailmanlaajuinen lämpötila

• Kesäkuu 2026 oli maailmanlaajuisesti toiseksi lämpimin. Kuukauden keskilämpötila oli 16,54 °C, mikä on 0,56 °C korkeampi kuin vuosien 1991–2020 kesäkuun keskiarvo. Vain kesäkuu 2024 on ollut tätä lämpimämpi.

• Kesäkuu 2026 oli 1,39 °C lämpimämpi kuin arvioitu esiteollisen ajan (1850–1900) keskiarvo.

Eurooppa

• Euroopan maa-alueiden keskilämpötila oli kesäkuussa 2026 kuukauden toiseksi korkein mittaushistoriassa: 19,14 °C. Se oli 1,78 °C korkeampi kuin vuosien 1991–2020 kesäkuun keskiarvo. Ennätystä pitää edelleen hallussaan kesäkuu 2019.

• Länsi-Eurooppa koki mittaushistorian lämpimimmän kesäkuun. Alueen keskilämpötila oli 20,74 °C eli 3,05 °C korkeampi kuin vuosien 1991–2020 kesäkuun keskiarvo. Tämä ylitti aiemman ennätyksen, joka saavutettiin kesäkuussa 2025.

Meret

• Napa-alueiden ulkopuolisten merialueiden (60°S–60°N) keskimääräinen merenpinnan lämpötila oli kesäkuussa 2026 mittaushistorian korkein kyseisen kuukauden aikana: 20,86 °C. Se oli vain hieman (0,01 °C) korkeampi kuin kesäkuussa 2024.

• Merenpinnan lämpötilat pysyivät poikkeuksellisen korkeina laajalla alueella trooppisella Tyynellämerellä, jossa vallitsevat El Niño -olosuhteet ja joiden ennustetaan voimistuvan nopeasti tulevien kuukausien aikana.

• Arktisella alueella kesäkuun keskimääräinen merijään laajuus oli noin 5 % alle keskiarvon. Tämä oli kuudenneksi pienin kesäkuun mittaushistoriassa.

Myös Suomessa kesäkuu oli tavanomaista lämpimämpi

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesäkuu oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi. Kesäkuun keskilämpötila oli suurimmassa osassa maata 1–2 astetta pitkän ajan keskiarvon yläpuolella. Pohjoisimmassa Lapissa ja lounaissaaristossa kesäkuu oli paikoin jopa harvinaisen lämmin. Kesäkuun keskilämpötila vaihteli maan etelä- ja keskiosan noin 17 asteesta Käsivarren Lapin noin 10 asteeseen.

Hellepäiviä oli kesäkuussa 13 eli keskimääristä enemmän. Hellettä mitataan kesäkuussa jossain päin Suomea keskimäärin kahdeksana päivänä.

Lisätietoja:

Pääjohtaja Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos, p. 050 341 3460

Ryhmäpäällikkö, vanhempi tutkija Joonas Merikanto, Ilmatieteen laitos, p. 040 566 8512

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.

• Copernicus-ilmastopalvelu (englanniksi)

• Ilmatieteen laitos: ilmastollinen vertailukausi 1991–2020

Tänään torstaina sade- ja ukkoskuurot painottuvat maan länsiosaan. Hitaasti liikkuvat kuurot voivat sataa paikallisesti runsaasti, mutta ukkoskuuroihin ei liity yleisesti voimakkaita puuskia. Maan itäosassa sade on jatkuvampaa Suomen kaakkoispuolella sijaitsevan matalapaineen vuoksi. Matalapaine liikkuu yön aikana pohjoisemmaksi ja sateet väistyvät itään.

"Perjantain ja sunnuntain välillä sää on epävakaista ja sateista maan etelä- ja keskiosassa. Sadekuuroja tulee monin paikoin, myös ukkoskuuroja voi kehittyä", Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Eevi Silvennoinen sanoo.

Vettä sataa perjantaista sunnuntaihin yleisesti 10–25 millimetriä, paikoin enemmänkin. Maan pohjoisosassa sää on poutaisempi, mutta sade- ja ukkoskuuroja voi kehittyä sielläkin paikallisesti. Sademäärä on kuitenkin pohjoisessa maan etelä- ja keskiosaa pienempi, 0–20 millimetriä.

Lämpötila laskee Suomessa lähelle tavanomaisia lukemia

Maan eteläosassa on mitattu hellettä alkuviikolla jokaisena päivänä. Eilen keskiviikkona oli vuoden 18. hellepäivä, kun lämpötila kohosi Salossa 26,6 asteeseen.

Loppuviikolla sää viilenee hieman, ja päivän ylin lämpötila vaihtelee koko maassa 15:n ja 22 asteen välillä. Lämpimintä on maan pohjoisosassa aurinkoisilla alueilla. Vaikka lämpötila laskee alkuviikkoon verrattuna, ovat loppuviikon lämpötilat enimmäkseen tavanomaisia ajankohtaan nähden.

Muualla Euroopassa on viime viikkoina kärvistelty ennätyshelteissä, kun lämpötila on noussut laajalti yli 40 asteeseen. Lämpötilaennätykset ovat rikkoutuneet muun muassa Saksassa ja Tanskassa. Lämpötilat ovat hetkellisesti laskeneet hieman esimerkiksi Ranskassa ja Iso-Britanniassa, mutta Iberian niemimaalle on saapunut uusi annos erittäin lämmintä ilmaa.

"Ensi viikolla lämpötilojen ennustetaan jälleen nousevan hyvin korkeiksi Länsi-Euroopassa", Silvennoinen sanoo.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Sadekartta

• Kesän hellepäivien seuranta

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Hellepäiviä oli kesäkuussa 13 eli keskimääristä enemmän. Hellettä mitataan kesäkuussa jossain päin Suomea keskimäärin kahdeksana päivänä.

Kesäkuun ylin lämpötila, 29,5 astetta, havaittiin Salo Kärkän havaintoasemalla kuun 29. päivänä ja alin lämpötila, ‒2,5 astetta, Kittilän Lompolonvuomassa kuun 2. päivänä.

Lapissa oli monin paikoin harvinaisen sateista

Kuukauden sademäärät olivat laajalti lähellä tavanomaisia. Lapissa sen sijaan oli monin paikoin harvinaisen sateista, ja parilla havaintoasemalla jopa poikkeuksellisen sateista.

Eniten kuukauden aikana satoi Posion Raistakan havaintoasemalla, jossa sademäärä oli 135,3 millimetriä. Vähiten satoi Hailuodon Keskikylän havaintoasemalla, jossa sademäärä oli 27,5 millimetriä. Suurin yksittäisen vuorokauden sademäärä oli Tohmajärven Kemiellä 17. kesäkuuta mitattu 55,1 millimetriä.

Auringonpaistetunteja kertyi kesäkuussa suureen osaan maata tavanomaista vähemmän, yleisesti noin 200–270 tuntia.

Maasalamoita havaittiin noin 6 400 kappaletta, mikä jää selvästi keskiarvojen alapuolelle. Kesäkuun maasalamamäärän keskiarvo jaksolta 2002–2025 on noin 17 600 kappaletta.

Lisätietoja:

• Kesäkuun säätilastoja

• Kesän hellepäivien seuranta

• Havaintojen lataus -palvelu

Säätilastoja Ilmastopalvelusta, puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)

Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Milloin sää on poikkeuksellinen?

Havaintojen tavoitteena on parantaa kykyä seurata ja ennustaa, miten radio- ja tutkasignaalit etenevät ilmakehässä. Tuloksia voidaan hyödyntää laajalla taajuuskaistalla kaikissa sähkömagneettisen spektrin alueella toimivissa sotilas- ja siviilisovelluksissa mukaan lukien droonien käyttö ja torjunta.

Kuukauden kestäneessä mittauskampanjassa hyödynnettiin Utön ilmakehän ja merentutkimusaseman kattavia havaintoja, joita laajennettiin erilaisilla autonomisilla alustoilla, drooneilla, luotauspalloilla, veneillä, tutkilla ja satelliiteista tehdyillä mittauksilla sekä meren-, ilmakehän ja lähiavaruuden olosuhteita kuvaavilla malleilla.

“Kampanja onnistui hyvin. Lähes kaikki suunnitellut mittaukset onnistuivat, ja niiden avulla on mahdollista parantaa sekä signaalinkulkumalleja että merialueiden signaalinkulkuennusteiden tarkkuutta”, sanoo mittauskampanjaa johtanut Lauri Laakso Ilmatieteen laitokselta.

FESPAN (Forecasting Electromagnetic Signal Propagation Anomalies) on Suomen johtama, VTT:n koordinoima hanke, jonka avulla pystytään parantamaan tietoa sähkömagneettisen spektrin alueen toimintaolosuhteista puolustussektorin tarpeisiin. Hanketta rahoittaa Euroopan puolustusrahasto, ja sen budjetti on noin 22 miljoonaa euroa. Ilmatieteen laitos koordinoi hankkeessa mm. ympäri Euroopan maa- ja merialueita vuosina 2025–2027 tehtäviä kokeellisia mittauskampanjoita sekä meren- ja ilmakehän olosuhteiden mallinnusta.

Lisätietoja

Johtava tutkija Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 2064

Sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.   Tämä työ on saanut rahoitusta Euroopan puolustusrahastosta (European Defence Fund, EDF) avustussopimuksen FESPAN nro 101167641 mukaisesti. Työ on toteutettu Euroopan unionin rahoituksella. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat yksinomaan kirjoittajien omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai Euroopan komission kantaa. Euroopan unioni tai rahoituksen myöntänyt viranomainen eivät ole vastuussa niistä.