Sää lämpenee juhannusta ja viikonloppua kohden. Päivälämpötilat ovat torstaista alkaen 15–23 astetta.

"Lämpimimmät päivät ovat lauantai ja sunnuntai, jolloin lämpötila kohoaa yleisesti 17–25 asteeseen", Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Mikko Laine sanoo.

Juhannusyönä lämpötila laskee seitsemän ja viidentoista asteen välille, vesistöjen läheisyydessä pysytellään kymmenen ja viidentoista asteen välillä.

"Sateiden myötä maastopalovaroitus ei ole todennäköisesti voimassa lähipäivinä", Laine ennakoi. Sen sijaan UV-säteily on voimakasta maan eteläosassa ja paikoin lännessä viikonloppuna. Ihoa kannattakin suojata auringossa oleskeltaessa.

Sunnuntaina sade- ja ukkoskuuroja voi tulla koko maassa

Sunnuntaina Suomen säähän vaikuttaa Lapin yli liikkuva matalapaine. Ensimmäiset sateet tulevat Lappiin jo lauantaina, ja todennäköisesti myös sunnuntai on Lapissa sateinen. Sunnuntaina sade- ja ukkoskuuroja voi tulla myös muualla maassa.

"Matalapaine voimistaa tuulen puuskat koviksi Lapin alueella sunnuntaina. Myös etelämpänä ukkoskuurojen yhteydessä voi esiintyä kovia tuulenpuuskia, jotka voivat kaataa puita", Laine sanoo.

Keskimäärin joka toinen tai joka kolmas juhannus on poutainen

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan päivän ylin lämpötila on juhannuksena suuressa osassa maata tyypillisesti 20 asteen tietämillä, Pohjois-Lapissa ollaan lähempänä viittätoista astetta. Yön alin lämpötila on tavallisesti noin kymmenen astetta, Pohjois-Lapissa noin kuusi astetta.

Keskimäärin joka toinen tai joka kolmas juhannus on poutainen ja myös aurinkoinen.

Viime vuonna juhannusaattoa vietettiin maan etelä- ja keskiosassa ajankohtaan nähden tavanomaisissa lämpötiloissa, maan pohjoisosassa oli paikoin tavanomaista viileämpää. Aattona oli pääosin poutaa. Juhannuspäivänä sateet viilensivät säätä maan etelä- ja länsiosassa: lämpötilat jäivät lännessä paikoin vain noin kymmeneen asteeseen, mikä on poikkeuksellista. Juhannusaaton korkein lämpötila, 21,3 astetta, mitattiin Raaseporin Jussarön havaintoasemalla. Juhannuspäivänä lämpimintä oli Lumparland Långnäsin satamassa, jossa mitattiin 18,7 astetta. Eniten juhannuspäivänä satoi vuosi sitten Juupajoen Hyytiälässä, 26,3 millimetriä.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Juhannussäät tilastoissa

• Suojautuminen salamalta

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Vielä tänään torstaina sää on poutainen ja melko aurinkoinen lähes koko maassa, ainoastaan Käsivarren Lapissa tulee sadekuuroja. Iltaa kohden pilvisyys alkaa lisääntyä etelästä saapuvan matalapaineen edellä. Sateet alkavat etelässä todennäköisesti myöhään iltapäivällä tai alkuillasta.

"Etelästä kohti maan keskiosaa voi ensi yön aikana sataa runsaasti, erityisesti etelässä voi myös ukkostaa", sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Janika Takala.

Perjantaiyön aikana matalapaine sadealueineen levittäytyy kohti pohjoista, ja perjantaipäivän aikana vesisateita saadaan koko maassa. Samalla tuuli voimistuu ja muuttuu puuskaiseksi. Sateen vuorokausikertymät voivat olla etelässä ja maan keskiosassa pienellä alueella jopa 30–40 millimetriä, pääosin kuitenkin 5–20 millimetriä. Idässä sateisiin liittyy myös ukkosta: yksittäiset ukkospuuskat ovat mahdollisia Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.

"Sateessa päivälämpötilat jäävät 20 asteen alapuolelle. Etelässä sää poutaantuu perjantaina päivällä sadealueen jälkipuolella, mutta pilvipeite hillitsee lämpötilojen nousua", Takala sanoo.

Lauantaina etelästä saapuu uusi matalapaine

Lauantaiyöksi sää poutaantuu suuressa osassa maata ja pilvisyys vähenee. Sateita tulee lähinnä enää Pohjois-Lapissa.

Lauantaiaamun aikana etelästä alkaa kuitenkin työntyä Suomeen uusi matalapaine sateineen. Lauantain sateet keskittyvät todennäköisesti maan etelä- ja keskiosaan, pohjoinen jää poutaisemmaksi. Suurimmat sademäärät osuvat uusimpien ennusteiden mukaan etelän sisämaahan ja länteen, missä vettä voi sataa vuorokauden aikana 20–30 millimetriä.

"Lauantain ennusteessa on kuitenkin vielä epävarmuuksia, sillä säämallit ovat viime päivinä olleet tilanteesta varsin eri mieltä", Takala korostaa.

Sateita riittänee myös sunnuntaille, joskin vähemmän ja pohjoiseen painottuen.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Sade- ja pilvialueet

• Rankkasateet ja äkkitulvat

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Tutkimuksissa korostui myös maaperän merkitys kaupunkiympäristöjen hiilitaseessa eli siinä, sitooko alue enemmän hiiltä kuin vapauttaa vai toimiiko se hiilen päästölähteenä. Kaupungeissa erilaiset rakennetut maaperät ovat yleisiä ja ne voivat poiketa hiilipäästöiltään suuresti luonnontilaisemmista alueista. Erot maaperässä vaikuttavat hiilitaseen määrittämiseen liittyviin epävarmuuksiin.

Tulokset tukevat kestävää kaupunkisuunnittelua ja päätöksentekoa, jossa viheralueille sitoutuva ja niistä vapautuva hiili pystytään ottamaan entistä paremmin huomioon.

Kenttämittauksissa kerättyä tietoa hyödynnettiin tulevaisuuden hiilensidonnan arvioinnissa

Tutkimuksen pohjan muodostavat monipuoliset pääasiassa pääkaupunkiseudulla toteutetut mittauskampanjat. Koska kaupunki ympäristönä vaikuttaa moniin hiilenkierron keskeisiin osaprosesseihin ja saa ne siten monella tavalla poikkeamaan ei-kaupunkimaisista alueista, mittaustiedon kerääminen kaupunkiolosuhteissa on tärkeä ensimmäinen askel työssä.

Kampanjoista kertynyttä aineistoa hyödynnettiin prosessipohjaisten ekosysteemimallien toiminnan varmentamiseen ja hienosäätöön. Tämän jälkeen malleilla pystyttiin tarkastelemaan erilaisia vaihtoehtoisia skenaarioita sekä esimerkiksi arvioimaan kasvillisuuden hiilensidontaa tulevaisuudessa.

”Tutkimuksessa on ollut kiinnostavaa päästä näkemään koko tutkimuksen kaari kenttämittausten keräämisestä aina vuosisadan loppuun ulottuvien hiilensidontaennusteiden laatimiseen saakka”, Esko Karvinen kertoo. ”Aikanaan on tullut vietettyä monta kesäistä päivää nurmikoilla, niityillä ja puistopuiden alla kammiomittausten valmistumista seuraten. On hienoa, että data on päätynyt näin monipuoliseen käyttöön.”

Muuttoliike maaseuduilta kaupunkeihin on ollut yksi viimeisimmän vuosisadan läpileikkaavista megatrendeistä, jonka seurauksena kaupunkimaisten alueiden pinta-ala on kasvanut räjähdysmäisesti. Erilaiset viheralueet kuten puistot, kaupunkimetsät sekä nurmikot ja niityt ovat oleellinen osa kaupunkiympäristöä tuottaen monenlaisia hyötyjä kaupunkilaisille ja luonnon monimuotoisuudelle. Kasvillisuus myös sitoo hiiltä ilmakehästä, mutta tähän liittyvää tutkimusta nimenomaisesti kaupunkiympäristöissä on toistaiseksi tehty verrattain vähän. Väitöstutkimuksen tulokset auttavat suuntaamaan aihepiirin tutkimusta tulevaisuudessa.

Väitöskirja tarkastetaan 16. kesäkuuta Helsingin yliopistossa

MMM Esko Karvisen metsä-, ilmakehä- ja ympäristötieteitä yhdistävä väitöskirja Biogenic carbon cycling dynamics in diverse urban green spaces (Eloperäisen hiilenkierron dynamiikat erilaisilla kaupunkiviheralueilla) tarkastetaan maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa Viikin kampuksella tiistaina 16.6.2026 kello 12 alkavassa tilaisuudessa.

Väitöstilaisuus järjestetään Metsätieteiden talossa auditoriossa 108 (B3) osoitteessa Latokartanonkaari 7, Helsinki.

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Andreas Ibrom Tanskan teknillisestä korkeakoulusta (Technical University of Denmark) ja kustoksena professori Jaana Bäck.

Väitöskirja on elektroninen julkaisu ja luettavissa Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkistossa.

Lisätiedot:

tutkija Esko Karvinen, Ilmatieteen laitos, p. 050 4399 932

Sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.

Tutkimusta on tehty Suomen akatemian ja sen alaisuudessa toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamissa CarboCity- ja CO-CARBON-hankkeissa, Euroopan aluekehitysrahaston yhteistyössä Uudenmaan ja Hämeen liittojen kanssa rahoittamissa Digitaalinen kaupunkihiili 2.0 Uusimaa - ja Digitaalinen kaupunkihiili 2.0 Kanta-Häme -hankkeissa sekä ACCC-lippulaivaohjelman tuella.

Ilmatieteen laitos: Hiilenkierto kaupunkiviheralueilla

"Auringon UV-säteilyltä on syytä suojautua aamukymmenen ja iltaviiden välillä lähes jokaisena kesäpäivänä. UV-säteily ei tunnu iholla, ja ilman suojaa itsensä voi polttaa viileänäkin päivänä", sanoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Kaisa Lakkala.

Auringon UV-säteily on Suomessa voimakkainta juhannuksesta heinäkuun puoliväliin, jolloin aurinko on korkeimmillaan taivaanrannan yläpuolella. Etelä-Suomessa mitataan tällöin aurinkoisena päivänä UV-indeksin arvoja 6–7, eli voimakasta säteilyä. Pohjois-Suomessa suurimmat UV-indeksiarvot ovat 5–6.

Liiallinen UV-säteily voi polttaa ihon, aiheuttaa soluvaurioita, heikentää elimistön puolustuskykyä, aiheuttaa ihon ennenaikaista vanhenemista sekä lisätä riskiä sairastua ihosyöpiin ja harmaakaihiin.

Vaatteet, varjo ja voide suojaavat liialliselta UV-säteilyltä

Suurin osa ihomelanoomista olisi ehkäistävissä suojaamalla iho liialliselta auringon UV-säteilyltä. Parhaiten iho suojataan vaatetuksella ja hakeutumalla varjoon keskipäivän tuntien auringolta.

"Suojaava vaatetus, kuten pitkähihainen pusero, leveälierinen hattu ja aurinkolasit kannattaa ottaa kesällä mukaan aina ulkoiltaessa", Lakkala toteaa.

Varjon on oltava riittävän laaja, jotta se tarjoaa sopivan suojan auringolta. UV-säteilystä suuri osa tulee taivaalta niin sanottuna hajasäteilynä, jolloin taivaalta sironnutta säteilyä osuu pienen varjon alle. Ohuet pilvet eivät suojaa ihoa riittävästi auringolta; vasta paksu sadepilvi vaimentaa tehokkaasti UV-säteilyä. Vesikään ei suojaa UV-säteilyltä, vaan uidessa voi palaa.

Paljaaksi jääville ihoalueille tulee levittää aurinkovoidetta, jonka kerroin on vähintään 30. Suojavoiteen tulisi kattaa sekä UVB- että UVA-aallonpituusalueet, ja sitä tulisi levittää runsaasti ja riittävän usein.

UV-indeksi kertoo auringon UV-säteilyn voimakkuudesta

UV-indeksi kuvaa haitallisen UV-säteilyn voimakkuutta yhdellä luvulla. Indeksiä käytetään Maailman terveysjärjestö WHO:n suositusten mukaisesti maailmanlaajuisesti samalla tavalla.

"UV-indeksiä on tarkoitus käyttää auringon UV-säteilyltä suojautumiseen, ei rusketuksen maksimoimiseen", Lakkala painottaa.

Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen UV-indeksipalvelusta voi tarkistaa sekä kotimaan että koko maailman UV-indeksin ennusteen tuleville päiville. Euroopan alueelle on nähtävissä lisäksi reaaliaikainen UV-indeksikartta. Indeksin voi tarkistaa myös Ilmatieteen laitoksen mobiilisovelluksesta.

Vaikka UV-säteily esimerkiksi Välimeren lomakohteissa on Suomessa mitattua voimakkaampaa, on suojautumisaika kummassakin paikassa samanpituinen, noin seitsemän tuntia keskipäivän ympärillä.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Kaisa Lakkala, Ilmatieteen laitos, puh. 040 747 6792, kaisa.lakkala@fmi.fi

• Ilmatieteen laitoksen UV-indeksin ennuste kertoo tulevien päivien UV-indeksin Suomeen sekä useisiin kohteisiin ulkomailla.

• Mitä ovat UV-säteily ja UV-indeksi?

• Suojautuminen auringolta

Perjantaina helleraja ylittyy todennäköisimmin paikoin maan itä- ja pohjoisosissa. Sää on pilvisempää lännessä, missä lämpötila vaihtelee 20:n ja 25 asteen välillä. Lämpötilat ovat ajankohtaan nähden tavanomaisia tai hieman tavanomaista korkeampia.

"Vaikka suuressa osassa maata onkin poutaista, sadekuuroja liikkuu tänään ja perjantaina eri puolilla maata. Sateiden seassa voi myös paikoin ukkostaa", Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Eetu Rimo sanoo.

Etelästä saapuu lauantaiksi runsaita sateita

Perjantai-illan ja lauantaiyön aikana maan länsiosaan nousee sadekuuroja, ja lauantai-iltapäiväksi Suomeen on saapumassa etelästä laaja, yhtenäinen sadealue. Päivän mittaan sadealue liikkuu kohti pohjoista. Sateen vuorokausikertymät voivat olla maan länsiosassa paikoin 20–30 millimetriä. Sateiden seassa voi myös paikoin ukkostaa, ja etelässä tuuli muuttuu puuskaiseksi.

"Lännessä sateessa päivälämpötila voi jäädä alle 20 asteen, idän poutaisilla alueilla voidaan päästä lähelle 25 astetta", Rimo sanoo.

Sunnuntaina sateita tulee vielä lähinnä maan pohjoisosassa, mutta kertymät jäävät lauantaita alhaisemmiksi. Maan etelä- ja keskiosassa päivä on laajalti poutainen. Länsirannikon tuntumassa tuuli on puuskaista.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Sade- ja pilvialueet

• Kesäsään tilastoja

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kevään eli maalis‒toukokuun keskilämpötila vaihteli Suomessa etelärannikon 7 asteesta Pohjois-Lapin nollaan asteeseen. Keskilämpötila oli lähes koko maassa mittaushistorian korkein vuosien 1991–2020 pitkän ajan keskiarvoon verrattuna; lämpötilapoikkeama oli suuressa osassa maata noin kahden ja neljän asteen välillä.

Helsingin Kaisaniemessä kevään keskilämpötila oli 6,9 astetta. Se on aseman koko 182‑vuotisen havaintohistorian korkein arvo ja ylittää aiemman ennätyksen vuodelta 1921 0,3 asteella. Arvion mukaan 1900‑luvun alun jälkeinen ilmastonmuutos teki tämän vuoden keväästä Helsingissä noin 2,3 astetta lämpimämmän ja keskilämpötilasta noin 40 kertaa todennäköisemmän kuin se olisi ollut ilman jo havaittua ilmaston lämpenemistä. Arvio perustuu Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston vertaisarvioituun attribuutiomenetelmään.

Kevään ylin lämpötila oli 30,2 astetta, joka mitattiin 20. toukokuuta Tohmajärvellä ja Ilomantsissa. Kevätkuukausien alin lämpötila oli 2. maaliskuuta Utsjoen Nuorgamissa mitattu ‒25,2 astetta.

Keväällä satoi laajalti tavanomaista vähemmän, etelässä paikoin ennätyksellisen vähän. Vähiten satoi Helsinki-Vantaan lentoasemalla, 32,7 millimetriä, ja eniten Posion Raistakassa, 168,3 millimetriä. Kevään sademäärät olivat etelässä usealla asemalla mittaushistorian alimmat.

Aurinko paistoi kevätkuukausina maan etelä- ja keskiosassa 50‒90 tuntia tavanomaista enemmän, pohjoisessa auringonpaistetunnit olivat lähempänä tavanomaisia lukemia.

Toukokuu jatkoi tavanomaista lämpimämpien kevätkuukausien jaksoa

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan toukokuun keskilämpötila vaihteli maan eteläosan noin +12 asteesta Pohjois-Lapin noin +4 asteeseen. Toukokuun keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Pohjoisessa toukokuu oli osalla havaintoasemista harvinaisen lämmin.

Toukokuun ylin lämpötila oli Tohmajärvellä ja Ilomantsissa kuukauden 20. päivänä mitattu 30,2 astetta. Lukema ei jäänyt kauas toukokuun kaikkien aikojen korkeimmasta lämpötilasta 31,0 astetta, joka mitattiin Lapinjärvellä toukokuun lopussa vuonna 1995. Toukokuussa havaittiin yhteensä neljä hellepäivää, mikä on yksi hellepäivä pitkän ajan keskiarvoa enemmän.

Kuukauden alin lämpötila oli Enontekiö Kilpisjärven kyläkeskuksessa 7. päivänä mitattu –9,2 astetta.

Toukokuu oli maan länsiosassa sekä Pohjois-Lapissa hieman tavanomaista kuivempi. Muualla maan itä- ja pohjoisosassa satoi puolestaan tavanomaista enemmän. Etenkin osassa Kainuuta, Koillismaata ja Itä-Lappia sateet olivat runsaita, jopa kaksinkertaisia tavanomaiseen verrattuna, ja näillä alueilla tehtiin toukokuun asemakohtaisia sade-ennätyksiä.

Sateisinta oli koko kevään tapaan Posion Raistakan havaintoasemalla, jossa satoi toukokuussa 114,2 millimetriä. Vähiten satoi Vihti Hiiskulan havaintoasemalla, jossa sademäärä oli 13,6 millimetriä. Suurin vuorokauden sademäärä, 27,7 millimetriä, mitattiin Rautavaaran Ylä-Luostan havaintoasemalla kuukauden 22. päivänä.

Auringonpaistetunteja mitattiin toukokuussa pääosin tavanomainen määrä, joskin lännen ja idän välillä oli alueellisia eroja.

Lisätietoja:

• Kevätsään tilastoja

• Toukokuun säätilastoja

• Havaintojen lataus -palvelu

Säätilastoja Ilmastopalvelusta, puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)

Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Milloin sää on poikkeuksellinen?

“Viikonlopuksi sää muuttuu lämpimämmäksi, aurinkoisemmaksi ja enimmäkseen poutaiseksi monin paikoin”, sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Juha Jantunen.

Suomeen pääsee virtaamaan lämpimämpää ilmaa, ja lauantaina koulujen päättäjäispäivänä lämpötila nousee maan etelä- ja keskiosassa ylimmillään lähelle 20 astetta. Lapissa on edelleen pilvisempää ja lämpötila vaihtelee enimmäkseen 7 ja 15 asteen välillä. Sunnuntaina etenkin lännessä lämpötila nousee muutamia asteita yli 20 asteen, pohjoisessa on viileämpää.

Maan etelä- ja keskiosissa on keskiviikkona ja torstaina voimassa puuskaisen tuulen varoituksia. Loppuviikolla tuuli on heikompaa.

Lämpötilat ovat ajankohtaan nähden tavanomaisia

Viikonlopun lämpötilat ovat suurimmassa osassa maata lähellä tavanomaisia. Valmistujaisviikonlopun aikoihin ylimmät lämpötilat ovat tyypillisesti maan etelä- ja keskiosassa 16‒18 astetta, maan pohjoisosassa 10‒16 astetta.

Tämänhetkisen ennusteen mukaan ensi viikko on lämpötilojen suhteen kesäinen, mutta epävakainen, joten sade- ja ukkoskuuroihin saadaan varautua koko maassa.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Ukkosia esiintyy myös tänään: keskiviikkona aamupäivän aikana Suomessa on havaittu jo 800 maasalamaa, ja ukkosista varoitetaan tänään Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa.

"Ukkosaktiivisuus jäi toukokuun alkupuolella vaatimattomaksi, mutta viime päivinä on saatu paikoin koviakin ukkosia. Tilanne muuttuu usein nopeasti, jos Suomeen pääsee virtaamaan lämpimämpää ja kosteampaa ilmaa, kuten nyt", Ilmatieteen laitoksen tutkija Terhi Laurila sanoo.

Toukokuussa on havaittu tähän mennessä reilut 2 100 maasalamaa; keskimäärin toukokuussa havaitaan noin 5 700 maasalamaa. Ukkoskausi ajoittuu Suomessa yleensä toukokuusta syyskuuhun. Keskimäärin ukkosia esiintyy jossakin päin maata noin satana päivänä kesässä, ja selvästi suurin osa salamoista havaitaan heinäkuussa. Vuosien välinen vaihtelu on kuitenkin suurta, ja runsaimmat ukkosjaksot voivat ajoittua myös alku- tai loppukesään.

Ukkosten ennustaminen on kuin etsisi neulaa heinäsuovasta

Ukkosten ennustaminen tarkasti ajallisesti ja paikallisesti on yksi sään ennustamisen suurimmista haasteista koko maailmassa.

"Ukkosten esiintymisen todennäköisyyttä voidaan ennustaa kohtalaisen hyvin noin vuorokauden tai kahden päähän. Sen sijaan ukkospilvien tarkkaa syntypaikkaa, kulkureittiä ja voimakkuutta ei voida määrittää etukäteen kovin tarkasti", ukkostutkija Laurila selittää.

Ukkosiin liittyy usein kokemus siitä, että ennustettu ukkonen ei osu omalle kohdalle. Tämä johtuu siitä, että ukkospilvet ovat paikallisia ilmiöitä, mutta niiden jyrinä voi kuulua laajalle alueelle.

"On huomattavasti todennäköisempää kuulla ukkosen jyrinää etäältä kuin joutua itse ukkosen kohdalle. Salamointi ei myöskään ole ukkoseen liittyvä ainoa vaarallinen ilmiö: rankkasade, voimakkaat puuskatuulet ja syöksyvirtaukset, trombit ja rakeet kuuluvat kaikki ukkospilvien arsenaaliin", Laurila korostaa.

Salamadata tarkentui – tilastot aiempaa luotettavampia

Ilmatieteen laitoksen salamatilastoihin on tehty keväällä 2026 päivitys, joka parantaa maasalamoiden tilastointia. Uudistuksessa salamanpaikannusdataa on käsitelty siten, että pilvisalamat erotellaan aiempaa luotettavammin maasalamoista. Aiemmin maasalamatilastoihin sisältyi jonkin verran pilvisalamoita, mutta nyt niitä on voitu suodattaa tehokkaammin tilastoista pois.

"Maasalamoiden määrä on eräänlainen kansainvälinen standardi. Salamanpaikantimen valmistaja on omien tutkimuksiensa avulla pystynyt kehittämään eri salamalajien tunnistusta, ja tämän seurauksena Suomen salamatilastot kuvaavat nyt entistä tarkemmin meille ihmisille tutumpien maahan iskevien salamoiden lukumääriä", Ilmatieteen laitoksen tutkija Antti Mäkelä sanoo.

Salamanpaikannuksessa nimensä mukaisesti arvioidaan salamaniskun paikka ja sen lisäksi salaman ominaisuuksia. Määritys perustuu salaman iskiessään lähettämään sähkömagneettiseen signaaliin, jonka salamanpaikannin havaitsee.

"Suomessa salaman sijainti pystytään tyypillisesti määrittämään selvästi alle kilometrin tarkkuudella, vaikka yksittäisissä tapauksissa epävarmuus voi olla suurempi. Pilvisalamat ovat luonteeltaan vaikeampia havaita niiden heikompien signaalien takia, mikä on yksi syy siihen, että niiden käsittelyä on nyt tarkennettu", Mäkelä selventää.

Näin suojaudut salamoilta

Salama on yksi vaarallisimmista Suomessa esiintyvistä sääilmiöistä, mutta oikeilla toimintatavoilla riskiä voi pienentää merkittävästi.

• Ukkosella on turvallisinta pysyä sisätiloissa.

• Sisällä kannattaa välttää koskemista esineisiin, joilla on yhteys rakennuksen ulkopuolelle. Herkät sähkölaitteet kannattaa irrottaa pistorasioista. Kännykkää voi käyttää, kunhan se ei ole kytkettynä virtalähteeseen.

• Auto on turvallinen paikka ukkosella, kunhan sen metalliosiin ei kosketa.

• Vedessä ei pidä olla ukkosella. Viimeistään jyrinän kuultuasi siirry kauemmas rannasta.

Lisätietoja:

• Suomen ukkosilmasto

• Salamahavainnot

• Suojautuminen salamalta

Ilmatieteen laitoksen ukkostutkijat:

Terhi Laurila, terhi.laurila@fmi.fi, puh. 050 464 8812

Antti Mäkelä, antti.makela@fmi.fi, puh. 050 301 1988

Meri Virman, meri.virman@fmi.fi, puh. 050 479 8604

"Sää on lämpimintä maan itäosassa, missä lämpötilan ennustetaan nousevan yli hellerajan ensimmäisen kerran tänä vuonna paikoin jo tiistaina ja laajemmin keskiviikkona", sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Oskari Rockas.

Maan länsi- ja pohjoisosassa lämpötila ei nouse yhtä korkeaksi: päivän ylimmät lämpötilat ovat lännessä ja pohjoisessa enimmäkseen 15‒22 astetta.

Lämmin ja kostea ilma on otollista sade- ja ukkoskuurojen esiintymiselle. Tiistaina sade- ja ukkoskuurot painottuvat maan länsiosaan, keskiviikkona niiden painopiste siirtyy maan itä- ja pohjoisosaan. Sademäärät ovat pääosin 2–15 millimetriä, mutta voimakkaimpien kuurojen yhteydessä sadekertymät voivat olla paikallisesti suurempia. Ukkoskuurojen yhteydessä voi esiintyä myös yksittäisiä vahinkoja aiheuttavia ukkospuuskia.

Tämänhetkisen ennusteen mukaan helteinen ja ukkosherkkä ilma väistää Suomen itäpuolelle torstaina. Loppuviikolla sää on vaihtelevaa, lämpötila voi aurinkoisella säällä nousta 20 asteen tienoille.

"Ensi viikkoa kohden suursäätilassa on merkkejä sään viilenemisestä Suomessa, mutta ennuste on vielä epävarma", Rockas sanoo.

Hellelukemia mitataan toukokuussa tyypillisesti kolmena päivänä

Tähän mennessä vuoden korkein lämpötila on mitattu Mäntsälän Hirvihaarassa, jossa lämpötila nousi 23,7 asteeseen 2. toukokuuta.

Toukokuun alkupuolella helteet ovat vielä harvinaisia, mutta kuun puolivälin tietämillä hellettä mitataan jossain päin maata noin joka kolmas tai joka neljäs vuosi. Tyypillisesti lämpötila nousee hellelukemiin jossain päin maata kolmena päivänä toukokuussa, mutta vuosien välinen vaihtelu on suurta. Viime vuoden toukokuussa Suomessa ei ollut ainuttakaan hellepäivää, kun taas vuoden 2024 toukokuussa oli 16 hellepäivää.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Ukkonen ja salamat

• Helletilastot

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Itämeren jääpeite oli laajimmillaan 20. helmikuuta, jolloin se kattoi 181 000 neliökilometrin alan. Laajuutensa perusteella talvi luokitellaan keskimääräiseksi. Tuolloin jää peitti Suomenlahden, Saaristomeren, Ahvenanmeren sekä Pohjanlahden lukuun ottamatta Selkämeren keskiosia, ja kaikki Suomen jäänmurtajat olivat merellä. Laajempi jäätilanne on koettu viimeksi ankarana talvena 2010–2011.

Rannikon kiintojään suurin paksuus oli Perämerellä noin 80 senttimetriä ja muualla pääosin noin 50 senttiä.

"Jäätalvesta teki erikoisen ääripäiden vaihtelu. Tammi–helmikuun kireissä pakkasissa jäätä syntyi nopeasti kaikilla merialueilla. Erittäin lämmin kevät kuitenkin haurastutti ja sulatti jäät nopeasti", sanoo jääasiantuntija Niko Tollman Ilmatieteen laitokselta.

Itämeren jäätalvi kestää marraskuusta toukokuulle

Itämeren vuotuinen jääpeite on laajimmillaan tavallisesti helmi–maaliskuun vaihteessa. Tällöin jäätä esiintyy keskimäärin 170 000 neliökilometrin alueella, mikä vastaa noin kahta viidesosaa Itämeren pinta-alasta. Erittäin leutoina talvina vuotuisen jääpeitteen laajin ulottuvuus jää reilusti alle 100 000 neliökilometrin. Vähäisimmillään jäätä on esiintynyt talvella 2020, jolloin sitä oli enimmillään vain 37 000 neliökilometrin alueella.

Itämerellä esiintyy jäätä tavallisesti marras–joulukuusta toukokuun lopulle.

Ilmatieteen laitoksen jääpalvelun päätehtävä on ajantasaisen tiedon tarjoaminen talvimerenkulun tarpeisiin. Jääkartassa esitetään ajankohtainen jäätilanne, jäänmurtajien sijainnit ja Itämeren alueen avustusrajoitukset.

Ilmatieteen laitos julkaisee koko Itämeren kattavan jääkartan päivittäin aina jäidenlähtöön saakka yhteistyössä Ruotsin ilmatieteen laitoksen kanssa.

Lisätietoja:

Jääasiantuntija Niko Tollman, Ilmatieteen laitos, puh. 050 462 8135, niko.tollman@fmi.fi

Jääkartta Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelussa

Jäätalvi Itämerellä