"Päivälämpötilat laskevat vähitellen ja jäävät keskiviikosta alkaen suuressa osassa maata alle kymmenen asteen, Lapissa paikoin alle viiden asteen", sanoo ylimeteorologi Henri Nyman Ilmatieteen laitokselta.

Lähinnä etelässä lämpötila voi nousta yli kymmenen asteen. Yöt ovat jatkossakin kylmiä.

Lumikuurot voivat olla sakeita varsinkin pohjoisessa

Matalapaineeseen liittyvä kylmä rintama saapuu Jäämereltä Pohjois-Lappiin jo varhain keskiviikkoaamuna. Siihen liittyen maan pohjoisosassa tulee monin paikoin lumikuuroja, jotka voivat olla sakeita ja heikentää lyhytaikaisesti ajokeliä.

Lumikuuroja merkittävämpää on kuitenkin voimistuva pohjoisen ja luoteen välinen tuuli: maan pohjoisosassa tuuli on voimakkaimmillaan keskiviikkoaamupäivästä alkuiltapäivään, jolloin jopa yli 20 metriä sekunnissa puhaltavat puuskat ovat mahdollisia. Päivän ja iltapäivän kuluessa tuuli voimistuu myös maan etelä- ja keskiosassa, mutta puuskat ovat siellä todennäköisesti hieman maan pohjoisosaa heikompia. Tuulet heikkenevät myöhään illalla, mutta vielä torstaina aamupäivällä noin 15 metriä sekunnissa puhaltavat puuskat ovat mahdollisia maan etelä- ja itäosassa.

Tuulen puuskat aiheuttavat todennäköisesti ainakin yksittäisiä tuulivahinkoja ympäri maata, sillä routa on jo sulanut suurelta osin Lappia lukuun ottamatta.

"Erityisesti kylmän rintaman ylityksen yhteydessä muodostuvissa lumikuuroissa voi esiintyä tuulivahinkoja Kainuusta Etelä-Lappiin ulottuvalla alueella", Nyman arvioi.

Vaikka säätyyppi muuttuu epävakaisemmaksi ja viileämmäksi, merkittäviä sateita ei ole tiedossa vielä lähipäivinä. Maasto on edelleen kuivaa, ja maastopalovaroitus on voimassa maan etelä- ja keskiosassa, Kainuussa ja osassa Pohjois-Pohjanmaata ja Etelä-Lappia. Maastopalovaroituksen aikana avotulta ei saa sytyttää. Erityisesti tuulisella säällä mahdollinen maastopalo voi levitä hyvin nopeasti.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Maastopalovaroitus

• Kevätsään tilastoja

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Pariisin ilmastosopimuksessa asetettiin tavoitteeksi rajoittaa ilmaston lämpeneminen selvästi alle kahteen asteeseen ja pyrkimys 1,5 asteen rajaan verrattuna esiteolliseen aikaan.

Päästövähennykset ratkaisevat, miten lämpeneminen kehittyy tulevaisuudessa

Tutkimuksen mukaan 2 °C:n lämpenemisrajan ylitys vuosisadan puoliväliin mennessä on nykyisellä kehityksellä erittäin vaikea välttää, vaikka päästöjä vähennettäisiin kunnianhimoisesti. Tämä johtuu siitä, että kasvihuonekaasujen päästövähennykset eivät realistisesti riitä estämään sitä, että jossain vaiheessa tulevaisuudessa koetaan vuosi, jolloin maapallon keskilämpötila ylittää 2 astetta.

Samalla tulokset korostavat, että päästövähennykset ovat edelleen ratkaisevia: ne vaikuttavat suoraan siihen, kuinka paljon ilmasto lämpenee pitkällä aikavälillä. Vaikka lyhyen aikavälin lämpötilakehitykseen on vaikea enää vaikuttaa, nopeilla ja merkittävillä päästövähennyksillä voidaan yhä välttää kaikkein vakavimmat tulevaisuuden kehityskulut.

Jos kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään tehokkaasti, 3 °C:n lämpötilan ylitys voidaan useimpien mallien mukaan välttää. Sen sijaan nykyisellä päästökehityksellä lämpeneminen voi kiihtyä vuosisadan jälkipuoliskolla jopa 4–5 °C:seen, mikä aiheuttaisi vakavia vaikutuksia luonnolle ja yhteiskunnille.

“Kyse ei ole enää vain yksittäisten lämpötilarajojen alittamisesta, vaan riskien hallinnasta: mitä nopeammin päästöjä vähennetään, sitä enemmän aikaa jää sopeutumiseen ja sitä pienemmiksi ilmastonmuutoksen haitat jäävät”, sanoo artikkelin ykköskirjoittaja, tutkija Kalle Nordling Ilmatieteen laitokselta.

Tutkimukseen osallistui tutkijoita Ilmatieteen laitokselta ja ETH Zürichin ilmakehä- ja ilmastotieteen instituutista.

Lisätietoja:

Tutkija Kalle Nordling, Ilmatieteen laitos Ryhmäpäällikkö Joonas Merikanto, Ilmatieteen laitos

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.

Tieteellinen artikkeli on avoimesti saatavilla npj Climate and Atmospheric Science -tiedelehdessä.

Viite: Nordling, K., Fahrenbach, N.L.S., Lipponen, A., Merikanto, J.: First crossings of global warming levels in CMIP6 in light of observed 1.5 °C exceedance. npj Clim Atmos Sci (2026). https://doi.org/10.1038/s41612-026-01401-z

Jenna Ritvanen kehitti väitöstutkimuksessaan uusia säätutkahavaintoihin ja koneoppimiseen perustuvia menetelmiä kuurosateiden lähihetkiennustamiseen ja analysointiin. Keskeinen tulos on, että voimakkaan kuurosateen ennusteet tarkentuvat, kun sateen liike ja sen voimistuminen tai heikkeneminen ennustetaan erikseen. Monissa malleissa nämä kuvataan yhtenä kokonaisuutena, jolloin sateen nopeita muutoksia on vaikeampi ennustaa.

Työssä kehitettiin myös uusia tapoja arvioida ennustemallien toimivuutta ja tarkastella yksittäisten sadealueiden kehitystä. Näiden avulla voidaan aiempaa paremmin arvioida, kuinka hyvin mallit ennustavat kuurosateen voimistumista ja heikkenemistä sekä huomioida tilanteet, joissa sadealueet jakautuvat tai yhdistyvät.

”Menetelmiä voidaan hyödyntää esimerkiksi kaupunkialueilla, joissa voimakkaat kuurosateet voivat aiheuttaa nopeasti tulvia. Tarkemmat lähihetkiennusteet auttavat varautumaan tällaisiin tilanteisiin aiempaa paremmin”, sanoo Jenna Ritvanen.

Väitöskirja tarjoaa uusia työkaluja lähihetkiennusteiden kehittämiseen ja niiden laadun arviointiin. Tulokset luovat pohjaa jatkotutkimukselle, jossa ennusteita voidaan kehittää edelleen hyödyntämällä uusia koneoppimismalleja ja säähavaintoja.

Väitöstyö tarkastetaan Helsingin yliopistossa 17.4.2026

DI Jenna Ritvasen väitöstyö "Nowcasting and analysis of growth and decay in convective rainfall" tarkastetaan Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 17.4.2026 kello 13 alkavassa tilaisuudessa.

Väitöstilaisuus järjestetään Exactum-rakennuksessa auditoriossa CK112 osoitteessa Pietari Kalmin katu 5, Helsinki. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä.

Vastaväittäjänä toimii Dr Hidde Leijnse Alankomaiden ilmatieteen laitoksesta (Royal Netherlands Meteorological Institute) ja kustoksena Dmitri Moisseev.

Väitöskirja on elektroninen julkaisu ja luettavissa Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkistossa.

Lisätiedot:

tutkija Jenna Ritvanen, Ilmatieteen laitos, p. 050 4649 820

Sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.

Tutkimusta on tehty Suomen Akatemian rahoittamassa PINCAST-hankkeessa, jossa kehitetään fysikaalista tietoa ja koneoppimista yhdistäviä menetelmiä sateen lähihetkiennustamiseen, sekä Suomalaisen Tiedeakatemian Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahaston tuella.

"Lämpötila nousee maanantaina ja tiistaina sisämaassa Etelä-Lappia myöten 15 asteen tuntumaan tai hieman sen yli. Vastaavia lämpötiloja mitataan tavanomaisesti vasta toukokuun puolella", sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Petteri Pyykkö.

Rannikolla merituuli viilentää ilmaa. Myös Pohjois-Lapissa jäädään paikoin alle kymmenen asteen.

Korkeista päivälämpötiloista poiketen yölämpötilat ovat olleet laajalti tavanomaisia, ja yöpakkasia on tiedossa viime öiden tapaan tulevinakin öinä etelää myöten. Vuorokauden ylimpien ja alimpien lämpötilojen ero on nyt suurimmillaan: auringon lämmitysteho vastaa elokuun lopun säteilytehoa selkeässä ja heikkotuulisessa korkeapainesäässä.

Keskiviikoksi pilvisyys lisääntyy idästä alkaen, ja etenkin maan itäosassa päivän ylimmät lämpötilat jäävät huomattavasti alkuviikkoa viileämmiksi, itärajalla vain viiden asteen tuntumaan.

"Kaakosta on saapumassa torstaiksi hajanainen sadealue, jonka ennustettavuuteen liittyy vielä haasteita. Tällä hetkellä näyttää siltä, että sademäärät jäävät laajalti alle viiden millimetrin, paikoin ei sada välttämättä tippaakaan", Pyykkö ennustaa.

Maastopalovaroitus on voimassa suuressa osassa maata

Maastopalovaroitus on voimassa Lappia lukuun ottamatta koko maassa sään jatkuessa vähäsateisena ja kuivana. On mahdollista, että loppuviikkoa kohden varoitukset laajenevat myös hieman pohjoisemmaksi, kun lumet sulavat vauhdilla.

Maaston kuivumista ja viime päivien maastopalojen leviämistä on vauhdittanut hyvin alhainen ilmankosteus: osassa maata suhteellinen kosteus on ollut jopa alle 20 prosenttia, eli ilma on hyvin kuivaa. Tilanteen ennustetaan jatkuvan samankaltaisena alkuviikolla. Keskiviikkona lisääntyvä pilvisyys tuo etenkin maan itäosaan kosteampaa ilmaa ainakin tilapäisesti.

Lunta on Suomessa ajankohtaan nähden poikkeuksellisen vähän: arviolta vain noin kolmannes maan pinta-alasta on enää lumen peitossa. Selvästi keskimääräistä lämpimämpi sää on johtanut siihen, että myös maan pohjoisosassa lumet ovat huvenneet vauhdilla. Osalla Kainuun, Koillismaan ja Etelä-Lapin havaintoasemista lumi on jo kokonaan sulanut. Sodankylän pohjoispuolella lunta on yhä monin paikoin yli puoli metriä.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Maastopalovaroitus

• Kevätsään tilastoja

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

"Matalapainetoiminta on aktiivista Norjanmerellä, minkä myötä myös Suomeen kantautuu runsasta pilvisyyttä ja ajoittaisia sateita", sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Vendi Pelkonen.

Maan pohjoisosassa sää pysyy viikonloppuna poutaisempana, ja siellä päästään nauttimaan myös auringosta.

Ajokeli pysyttelee tavanomaisena pääsiäisen menoliikenteessä torstaina ja perjantaina. Heikkoja vesisateita liikkuu lännestä alkaen kohti itää; tulevan illan ja yön aikana olomuoto voi paikoin olla lumisempaa maan keskiosassa. Päivälämpötila vaihtelee +2:n ja +8 asteen välillä. Yöpakkasia esiintyy lähinnä maan pohjoisosassa sekä Pohjanmaalta Kainuuseen ulottuvalla alueella. Etelämpänä pilvisyys on runsasta ja lämpötila on pääosin nollan yläpuolella.

Lauantaiaamuna maan eteläosaan nousee hajanaisia sateita, joiden olomuoto vaihtelee. Sateet jäävät kuitenkin vähäisiksi, eikä lunta juuri kerry. Päivälämpötila jää paikoin etelässä +1:n ja +5 asteen välille. Maan keski- ja pohjoisosassa aurinko pääsee lämmittämään, ja siellä lämpötila nousee +5:n ja +10 asteen välille. Pohjois-Lapissa ollaan nollan asteen molemmin puolin.

Tämänhetkisen ennusteen mukaan sunnuntai-iltana Suomeen yltää laaja matalapainealue sateineen, ja räntä- ja lumisadealue liikkuu lännestä alkaen koko maan halki kohti koillista. Lumisateen myötä ajokeli voi heikentyä sunnuntain ja maanantain välisen yön sekä maanantaiaamun ajaksi.

”Varsinkin maan keski- ja pohjoisosassa matkustavilla kannattaa olla vielä talvirenkaat alla”, Pelkonen korostaa.

Huhtikuun alussa on yleensä lunta vielä suuressa osassa maata

Lämpötilat ovat pääsiäisenä ajankohtaan nähden melko tavanomaisia. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan päivälämpötilat ovat huhtikuun alussa tyypillisesti maan etelä- ja keskiosassa 4‒7 astetta, pohjoisosassa -2:n ja +4 asteen välillä. Öisin on pakkasta koko maassa lounaissaaristoa lukuun ottamatta.

Huhtikuun alussa on lumetonta tyypillisesti maan lounaisosassa ja lähes lumetonta etelä- ja länsirannikon tuntumassa. Maan etelä- ja länsiosan sisämaassa lunta on tyypillisesti 2–20 senttimetriä, maan itä- ja pohjoisosassa 20–70 senttimetriä, Lapissa paikoin yli 80 senttimetriä. Tänä vuonna lumet ovat sulaneet suuressa osassa maata poikkeuksellisen aikaisin, ja pääsiäisenä on Lappia lukuun ottamatta lumetonta lähes koko maassa. Lapissakin lunta on laajalti tavanomaista vähemmän.

Vuosi sitten pääsiäistä vietettiin pari viikkoa tämänvuotista myöhemmin. Tuolloin pääsiäisen sää vaihteli poikkeuksellisen lämpimästä keskimääräisiin lämpötiloihin. Lankalauantaina lämpötila kohosi ylimmillään Helsingin Malmin lentokentällä 21,7 asteeseen; jo kiirastorstaina oli maan keskivaiheilla yleisesti noin 20 asteen lukemia. Pääsiäisen kylmimmät lukemat havaittiin Käsivarren Lapissa, missä päivälämpötilakin oli pääosin pikkupakkasella. Pääsiäissunnuntaina etelässä satoi laajalti 15–30 millimetriä, Ahvenanmaalla jopa 40 millimetriä.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Pääsiäisen säätilastot

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Säätilastoja Ilmastopalvelusta: puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)

Esimerkiksi Sodankylä Tähtelän havaintoaseman kuukausikeskilämpötila oli –0,7 astetta, mikä on aseman yli satavuotisen havaintohistorian uusi ennätys ja ylitti edellisen ennätyksen vuodelta 1920 peräti 1,5 asteella. Nykyilmastossa näin lämmin maaliskuu esiintyy Sodankylässä arviolta noin kerran 60 vuodessa, mutta ilman ilmastonmuutoksen lämmittävää vaikutusta sen todennäköisyys olisi ollut vain noin kerran 400 vuodessa. Ilmastonmuutos teki maaliskuun keskilämpötilasta noin kuusi kertaa todennäköisemmän ja nosti lämpötilaa noin 1,9 asteella. Tieto perustuu Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston vertaisarvioituun menetelmään.

Koko maan keskilämpötila oli maaliskuussa 1,1 astetta, mikä on myös uusi ennätys. Edellinen ennätys on vuodelta 2007, jolloin keskilämpötila oli koko maan osalta 0,0 astetta.

Maaliskuun ylin lämpötila oli Heinola Asemantauksessa kuukauden 22. päivänä mitattu 12,6 astetta. Aiemmin ilmoitettu Porvoon Kalbådagrundissa maaliskuun 14. päivänä majakan katolla mitattu 13,2 astetta ei ole alustavien arvioiden mukaan tilastokelpoinen lukema.

Alin lämpötila oli Utsjoki Nuorgamissa kuukauden 2. päivänä mitattu –25,2 astetta.

Idässä ja pohjoisessa monin paikoin lumetonta tai ennätyksellisen vähän lunta

Maaliskuu oli maan etelä- ja keskiosassa laajalti tavanomaista kuivempi ja pohjoisessa tavanomaista sateisempi. Eniten maaliskuussa satoi Teuvan Kauppilankylän havaintoasemalla, jossa sademäärä oli 62,7 millimetriä. Vähiten satoi Hanko Russarön havaintoasemalla, jossa sademäärä oli 6,1 millimetriä. Suurin vuorokauden sademäärä, 14,8 millimetriä, mitattiin Kangasniemen kirkonkylän havaintoasemalla kuukauden 1. päivänä.

Maaliskuun lämpö sai lumet sulamaan vauhdilla koko Suomessa, ja lunta oli maaliskuun lopussa idässä ja pohjoisessa monin paikoin ennätyksellisen vähän. Maaliskuun viimeisenä päivänä lumipeite oli suurelta osin sulanut koko maassa Koillismaata ja Lappia lukuun ottamatta. Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa lunta oli paikoin 2–5 senttimetriä, poikkeuksena Puolanka Paljakka, jossa lunta oli 27 senttimetriä. Lapissa ja Koillismaalla lumipeitteen syvyys oli noin 20–80 senttimetriä, lukuun ottamatta aivan Kilpisjärven pohjoisinta aluetta, jossa lunta oli kuukauden päättyessä noin 90 senttimetriä.

Auringonpaistetunteja kertyi maaliskuussa yleisesti lähelle tavanomaisia määriä.

Lisätietoja:

• Maaliskuun säätilastot

• Kevätsään tilastoja

• Ilmastollinen vertailukausi

Säätilastoja Ilmastopalvelusta, puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)

Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Milloin sää on poikkeuksellinen?

Keväällä varoitukset perustuvat kuloheinän kosteuden arviointiin. Kuloheinä kuivuu aurinkoisina ja tuulisina päivinä hyvin nopeasti, mutta heikotkin sateet vähentävät sen syttymisherkkyyttä.

"Ennusteissa on aina epävarmuutta, ja on tärkeää tarkistaa voimassa oleva varoitus ennen kuin sytyttää avotulen", korostaa meteorologi Tuomo Bergman Ilmatieteen laitokselta.

Tiistaina maan itäosaan on odotettavissa sateita, mutta sademäärä jää kuivimmilla alueilla Kaakonkulmalla ja Päijät-Hämeessä pääosin alle kahden millimetrin. Sademäärien ei odoteta ylittävän viittä millimetriä viikonloppuun mennessäkään, joten kuloheinä kuivuu nopeasti poutajaksojen aikana. Tuulenpuuskat maan etelä- ja keskiosan syttymisherkillä alueilla ovat pääosin 5–10 metriä sekunnissa.

Avotulta ei saa tehdä varoituksen ollessa voimassa

Jos maastopalovaroitus on voimassa, avotulta ei saa sytyttää. Avotulella tarkoitetaan nuotiota tai muuta vastaavaa tulen käyttöä, josta tuli voi päästä irti maapohjan kautta tai kipinöinnin seurauksena. Nuotion lisäksi esimerkiksi kertakäyttögrilli määritellään avotuleksi. Kielto koskee maastopalovaroituksen kaikkia kolmea luokkaa, keltaista, oranssia ja punaista.

Maastopalovaroitukset ovat vuorokausikohtaisia, ja niitä voidaan antaa viisi vuorokautta etukäteen. Suurten ja nopeasti etenevien maastopalojen todennäköisyys kasvaa oranssin ja punaisen tason varoituksissa.

Ilmatieteen laitos antaa maastopalovaroituksen maakuntakohtaisesti, pohjoisessa kuntakohtaisesti. Olosuhteet vaihtelevat kuitenkin paikallisesti paljon, ja tulen sytyttäjä on aina vastuussa tulen turvallisesta käytöstä ja sammuttamisesta. Maastopaloista suurin osa johtuu ihmistoiminnasta.

"Suuria maastopaloja on ollut Suomessa viime vuosikymmeninä vähän naapurimaihin verrattuna. Tähän on monia syitä metsänhoidosta lähtien, mutta otollisissa olosuhteissa hyvin suuret palot ovat meilläkin mahdollisia", Bergman sanoo.

Maastopalovaroituksen voimassaolon voi tarkistaa helposti Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta ja sääsovelluksen Varoitukset-välilehdeltä.

Lisätietoja:  

• Voimassa olevat varoitukset

• Maastopalovaroitus

• Maastopaloindeksi

• Avotulen määrittelystä ja säännöistä (Pelastustoimi)

Ryhmäpäällikkö, meteorologi Tuomo Bergman, Ilmatieteen laitos, puh. 029 539 2035, tuomo.bergman@fmi.fi 

Sääennuste palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk, puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Tutkimuksessa kehitettiin uusi laskentamenetelmä yhteiskunnan materiaalitarpeen sekä teollisen tuotannon laskemiseen maailmanlaajuisesti. Menetelmä yhdistettiin Ilmatieteen laitoksella kehitettyyn SuCCESs‑skenaariomalliin, jonka avulla laskettiin materiaalikysyntä sekä siitä syntyvät kasvihuonekaasupäästöt, energiankulutus sekä joukko muita ympäristöhaittoja. Laskelmat tehtiin kuudelle pitkän aikavälin skenaariolle, jotka eroavat toisistaan talouden kasvunopeuden ja talouden materiaali-intensiteetin suhteen.

Materiaalituotanto kasvaa merkittävästi käytännössä kaikissa tulevaisuuden skenaarioissa. Lisääntyvän materiaalituotannon myötä kasvavat päästöt lisäävät painetta päästöjen vähentämiseen, mikä tekee esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamisesta vaikeampaa. Ainoastaan matalan materiaalikysynnän skenaariossa, jossa tulevaisuuden talouskasvu jäi maltilliseksi ja materiaali-intensiteetti laski merkittävästi pitkän aikavälin keskiarvostaan, teollisuuden kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuosisadan aikana ilman aktiivisia päästövähennystoimia.

Kiertotalous voi tarjota uusia ratkaisuja ilmastotoimiin

Tutkimuksessa kehitetty mallinnusmenetelmä mahdollistaa myös kiertotalouskysymysten yhdistämisen ilmastonmuutoksen hillintäskenaarioihin aiempaa paremmin. Tämä auttaa päätöksentekijöitä arvioimaan, miten ilmastotavoitteita voidaan edistää esimerkiksi kierrätystä, tuotteiden pitkäikäisyyttä ja materiaalitehokkuutta parantamalla.

”Kiertotalous on pitkään tunnistettu yhdeksi keinoksi vähentää päästöjä, mutta sen huomioimiseen päästöskenaarioissa ei ole ollut kattavaa menetelmää. Kehittämämme menetelmä voi toimia siltana päästöskenaarioiden ja kiertotaloustutkimuksen välissä”, toteaa tutkimusta johtanut tutkimusprofessori Tommi Ekholm Ilmatieteen laitokselta.

Päästöskenaarioita hyödynnetään laajasti mm. hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n arviointiraporteissa ja ne ovat tärkeitä työkaluja myös käytännön ilmastopolitiikan tukena. Skenaarioiden avulla voidaan tunnistaa ja analysoida kustannustehokkaimpia keinoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen erilaisilla tulevaisuuspoluilla.

Tutkimus tehtiin Ilmatieteen laitoksen johdolla yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Wienin BOKU-yliopiston kanssa.

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Tommi Ekholm, Ilmatieteen laitos, p. 040 775 4079

Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.

Tieteellinen artikkeli on avoimesti saatavilla Environmental Research Letters -tiedelehdessä.

Viite: Ekholm, T., Springare, S., Savolainen, H., Streeck, J., & Wiedenhofer, D. (2026). Exploring global, economy-wide material trajectories and associated environmental pressures under shared socioeconomic pathways. Environmental Research Letters, 21(6), 064016. https://doi.org/10.1088/1748-9326/ae51a9

Lisäksi itärajan tuntumassa on tänään havaittu savun hajua, joka on mahdollisesti peräisin Venäjällä palavista öljysatamista. Savujen mukana kulkeutuneet pienhiukkaset ovat heikentäneet ilmanlaadun ajoittain huonoksi tai erittäin huonoksi Imatralla ja Lappeenrannassa.

"Venäjältä kulkeutuneet savut eivät ole heikentäneet ilmanlaatua muualla Suomessa, vaan vaikutukset ovat rajoittuneet paikallisesti Etelä-Karjalan alueelle", sanoo erikoistutkija Karri Saarnio Ilmatieteen laitokselta. Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan savut kulkeutuvat tuulen mukana aluksi kohti koillista ja myöhemmin kohti itää. Savua voi kulkeutua seuraavan vuorokauden aikana maan itäisimpiin osiin.

Heikentynyt ilmanlaatu voi aiheuttaa terveyshaittoja

Huono ilmanlaatu voi aiheuttaa terveyshaittoja etenkin ilmansaasteille herkille ihmisille. Astmaatikot ja yleensä iäkkäät, sepelvaltimotautia ja keuhkoahtaumatautia sairastavat henkilöt voivat saada hengitystie- ja sydänoireita; lisäksi keuhkojen ja sydämen toimintakyky voi heiketä. Pienhiukkaset voivat lisätä lasten hengitystieoireita ja -infektioita.

Myös terveet ihmiset voivat kokea silmien, nenän ja kurkun ärsytystä tai lievää hengenahdistusta. Oireilevien henkilöiden kannattaa välttää rasitusta aiheuttavaa liikuntaa ulkona ja pysytellä pääosin sisätiloissa.

Lisätietoja ajantasaisesta ilmanlaadusta saa Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelusta.

Lisätietoja:

Ilmanlaatu Suomessa

Ilmanlaatu: Erikoistutkija Karri Saarnio, Ilmatieteen laitos, puh. 050 400 3094, etunimi.sukunimi@fmi.fi

Ilmanlaadun terveysvaikutukset: Erikoistutkija Tarja Yli-Tuomi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, puh. 029 524 6302, etunimi.sukunimi@thl.fi

Sääennuste: Palveleva meteorologi 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Helmikuun lopulla sää muuttui kuitenkin lähes kertaheitolla erittäin leudoksi.

"Paikoin poikkeuksellisen lauha maaliskuu on sulattanut jäätä tasaisesti niin, että Itämeren jäällinen ala on nyt palautunut vuodenajalle totutulle tasolle", sanoo ryhmäpäällikkö Patrick Eriksson Ilmatieteen laitoksen Meripalveluista.

Jäätä on hieman runsaammin enää pohjoisella Perämerellä, missä kovat lounaistuulet ovat viime aikoina työntäneet ulapan ajojääkenttää voimakkaasti kasaan. Jääkentässä esiintyy paksuja ahtojäitä ja jään puristusta, mitkä tuottavat päänvaivaa talvimerenkululle. Alueella onkin useampi jäänmurtaja avustamassa laivaliikennettä Suomen satamiin.

Merenkurkusta etelään rannikoiden jäät haurastuvat ja sulavat nyt hyvää vauhtia. Lämmin sää ja päivä päivältä lisääntyvä auringonvalo kutistavat jääpeitettä tehokkaasti.

"Pitkin eteläisempiä rannikoitamme ei jäille ole enää asiaa. Hauras kevätjää pettää helposti jalkojen alla, vaikka jää olisi kymmeniä senttimetrejä paksua. Kun merijää sulaa, se tapahtuu koko jään paksuudelta, ei pelkästään jään ylä- tai alapuolelta", Eriksson korostaa.

Itämeren jäätalvi jatkuu tavallisesti toukokuulle

Itämerellä esiintyy jäätä tavallisesti marras-joulukuusta toukokuun lopulle. Laajimmillaan jääpeite on yleensä helmi-maaliskuun vaihteessa.

Itämeren suurin vuosittainen jääpeitteen laajuus vertailukaudella 1991–2020 oli keskimäärin 141 000 neliökilometriä, mikä vastaa noin kahta viidesosaa Itämeren pinta-alasta. Viimeisin ankara jäätalvi koettiin talvella 2010–2011, jolloin jääpeitteen maksimilaajuus oli 309 000 neliökilometriä. Erittäin leutoina talvina vuotuisen jääpeitteen laajin ulottuvuus jää reilusti alle 100 000 neliökilometrin.

"Vaikka ilmaston lämpeneminen lyhentää jäätalvien kestoa Itämerellä ja vähentää merijääpeitteen pinta-alaa ja paksuutta, voi runsasjäisiä talvia esiintyä satunnaisesti jatkossakin", Eriksson sanoo.

Ilmatieteen laitos julkaisee koko Itämeren kattavan jääkartan päivittäin, kunnes Itämeri on jäätön. Jääkarttaa tehdään yhteistyössä Ruotsin ilmatieteen laitoksen (SMHI) kanssa.

Lisätietoja:

• Itämeren jäätilanne

Ilmatieteen laitoksen jääpalvelu, puh. 029 539 3464 (arkisin klo 9–15)