"Vahinkoja voi syntyä oikeastaan koko maassa Lappia lukuun ottamatta, mutta pahimmalta tilanne näyttää Pohjanmaan maakunnissa, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa", sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Heikki Sinisalo.

Lounaistuuli voimistuu vähitellen jo maanantain aikana Suomen merialueilla, kun matalapaineen keskus saapuu Norjanmereltä Fennoskandian pohjoisosaan. Myrskyksi asti tuuli ei yllä, mutta tiistaina vaikutukset maa-alueilla voivat olla mittavia, kun tuuli kääntyy läntiseksi.

Jo aamulla vahinkoa todennäköisesti syntyy maan länsiosassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Päivän kovimmat puuskat koetaan ennusteen mukaan puolenpäivän tietämillä tai iltapäivällä, jolloin tuuli on voimakkaimmillaan muuallakin maassa.

"Illaksi tuuli heikkenee jonkin verran, mutta puuskaista tuulta esiintyy laajalti vielä keskiviikkonakin. Silloin tuuli on kovinta maan pohjoisosassa, eikä se ole kaikkineen aivan yhtä voimakasta kuin tiistaina", Sinisalo sanoo.

Pohjoinen viilenee loppuviikkoa kohti

Poutaisen ja tuulisen keskiviikon jälkeen sää on muuttumassa loppuviikkoa kohti jälleen epävakaiseksi maan etelä- ja keskiosassa. Seuraava matalapaine lähestyy Suomea jo torstaina, ja siihen liittyvät sateet voivat olla melko runsaita seuraavien päivien aikana.

Pohjoisessa sää alkaa kylmetä viikon puolivälin jälkeen. Etenkin Lapissa yöpakkaset yleistyvät, ja päivälämpötilakin kipuaa siellä loppuviikosta vain noin +5 asteeseen. Muuallakin maassa päivälämpötilat laskevat alkuviikosta jonkin verran.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Tuulivaroitukset

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Syyskuun ylin lämpötila, 21,8 astetta, mitattiin kuukauden 2. päivänä Kokemäki Tulkkilan havaintoasemalla. Kuukauden alin lämpötila, ‒6,4 astetta, mitattiin puolestaan Muonio Oustajärven havaintoasemalla kuukauden 7. päivänä.  

Hellepäiviä ei syyskuussa enää havaittu. Tyypillisesti hellettä esiintyy Suomessa syyskuussa noin joka kolmas tai neljäs vuosi.

Sadepäiviä oli paikoin poikkeuksellisen paljon 

Syyskuun sademäärä oli laajalti tavanomaista suurempi. Etenkin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan tienoilta Pohjois-Pohjanmaalle yltävällä alueella sademäärä oli paikoin poikkeuksellisen tai ennätyksellisen suuri. Muutamalla havaintoasemalla mitattiin syyskuun asemakohtainen sademääräennätys: ennätys ylittyi Rautavaara Ylä-Luostan (123,7 mm), Nurmes Mujejärven (138,9 mm) ja Utajärvi Särkijärven (142,6 mm) havaintoasemilla.  

Sateisuus näkyi myös sadepäivien lukumäärässä, joka oli tavanomaista suurempi Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Syyskuussa satoi monin paikoin 20 päivänä. Eniten sadepäiviä havaittiin Lieksan Kolilla, jossa satoi 27 päivänä kuukauden 30 päivästä. Tämä on havaintoaseman 58-vuotisen mittaushistorian suurin sadepäivien lukumäärä syyskuussa.  

Eniten syyskuussa satoi alustavien tietojen mukaan Ristijärven Mustavaarassa, 167,9 millimetriä. Vähiten satoi Kaskinen Sälgrundin havaintoasemalla, missä kuukauden sademäärä oli 31,0 millimetriä. Suurin vuorokauden sademäärä, 46,6 millimetriä, mitattiin Kotka Rankin asemalla kuukauden 11. päivänä. 

Etelä- ja länsirannikolla eniten auringonpaistetta

Auringonpaistetunteja kertyi syyskuussa 80:n ja vajaan 200 tunnin välillä, mikä on tavanomainen tai hieman pienempi määrä kuin tyypillisesti. Eniten aurinko paistoi etelä- ja länsirannikolla.

Syyskuussa havaittiin 1 200 maasalamaa, mikä on noin puolet tavanomaisesta syyskuun maasalamamäärästä.

Lisätietoja: 

• Syyskuun säätilastot

• Syyssään tilastoja

• Ilmastollinen vertailukausi 1991–2020

Säätilastoja Ilmastopalvelusta, puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm) 

Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Milloin sää on poikkeuksellinen?

"Ukkoskauden maasalamamäärä on kolmanneksi pienin viimeisimmän 25 vuoden ajalta. Kesän matalapainevoittoinen säätyyppi ja viileähköt ilmavirtaukset johtivat vähäisiin ukkosiin", sanoo ukkostutkija Terhi Laurila Ilmatieteen laitokselta.

Ukkosia esiintyi koko Suomen alueella, mutta eniten salamoi Pohjanmaan maakunnissa sekä Varsinais-Suomessa.

Eniten salamoi heinäkuussa, jolloin Suomessa havaittiin 11 200 maasalamaa. Heinäkuu on tilastojen valossa salamarunsain kuukausi, mutta tänä vuonna heinäkuunkin salamamäärä jäi vain kolmannekseen keskimääräisestä. Toiseksi eniten salamoi elokuussa, jolloin havaittiin 8 400 maasalamaa. Kesäkuussa havaittiin vain 6 400 maasalamaa, toukokuussa 3 000 maasalamaa ja syyskuussa 1 200 maasalamaa.

Kesän salamarikkain päivä oli 16. elokuuta, jolloin Suomessa havaittiin 5 600 maasalamaa eli reilusti yli puolet koko elokuun salamamäärästä. Tuolloin rajuja ukkosia esiintyi Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja paikoin Keski-Suomessa. Toiseksi eniten salamointia esiintyi 4. heinäkuuta, jolloin havaittiin kuitenkin vain noin 2 500 maasalamaa. Heinäkuussa eniten salamoi Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

Vaisunakin ukkoskautena salamat aiheuttivat vahinkoa

Vaikka ukkoskauden salamamäärä jäi vähäiseksi, rajuilmoihin liittyneet salamat ja rankkasateet johtivat vahinkoihin tänäkin kesänä.

"Esimerkiksi Tampereella esiintyi 18. heinäkuuta rajuja ukkosia, joiden yhteydessä salama iski kirkontorniin ja aiheutti tulipalon. Lisäksi ukkoskuuro sai kauppakeskuksen parkkihallin tulvimaan ja pelastuslaitoksella oli päivän aikana useita vahingontorjuntatehtäviä", kertoo ukkostutkija Meri Virman Ilmatieteen laitokselta.

Heinäkuun 12. päivän ukkoseen liittyvä rankkasade johti puolestaan tien sortumiseen Somerolla. Ukkoset aiheuttivat kesällä myös raekuuroja.

Suomen ukkoskausi kestää keskimäärin toukokuusta syyskuuhun. Moniin eteläisempiin maihin verrattuna Suomen vuotuiset salamamäärät ovat alhaisia, mutta pahimmillaan yksittäinen ukkonen voi Suomessakin yltää kovaan salamointiin. Salama on yksi vaarallisimmista Suomessa esiintyvistä sääilmiöistä.

Lisätietoja:

• Suomen ukkosilmasto

• Salamahavainnot

Tutkija Meri Virman, Ilmatieteen laitos, meri.virman@fmi.fi, puh. 050 479 8604

Tutkija Terhi Laurila, Ilmatieteen laitos, terhi.laurila@fmi.fi, puh. 050 464 8812

Tutkija Antti Mäkelä, Ilmatieteen laitos, antti.makela@fmi.fi, puh. 050 301 1988

"Aurinkoisena päivänä lämpötila voi nousta etelässä ensi viikolla reilusti 15 asteen yläpuolelle, mikä on ajankohtaan nähden selvästi tavanomaista lämpimämpää. Merkkejä poutaisen sään jatkosta ensi viikkoa pidemmällekin on olemassa, mutta ennusteen epävarmuus kasvaa selvästi näin pitkälle mentäessä", sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Oskari Rockas.

Ennen lämpenemistä päivälämpötilat ovat loppuviikolla 10–15 astetta, öisin pääosin 5–12 astetta. Pohjois-Lapissa lämpötila voi laskea selkeinä öinä nollan tienoille tai vähän pakkasen puolelle.

Sateita tulee yleisesti ennen poutaantumista

Loppuviikolla sateita kertyy laajalti 10–25 millimetriä, mutta paikoin sademäärä voi olla tätäkin suurempi. Torstaina sataa eniten maan etelä- ja itäosassa, perjantaina sateet painottuvat maan eteläisiin osiin. Myöhemmin viikonlopun aikana vielä yksi sadealue liikkuu Suomen yli itään, ja sateita saadaan koko maan pituudelta.

Pilvisyys on lähipäivinä enimmäkseen runsasta: torstaina pilvipeite on repeillyt maan länsiosassa, ja perjantaina aurinko näyttäytyy todennäköisimmin maan keskivaiheilla. Sunnuntaina sää selkenee ja poutaantuu sadealueen jälkipuolella lännestä alkaen.

"Matalapaine voimistaa tuulia lähipäivinä etenkin eteläisillä merialueilla. Tuuli voi olla ajoittain puuskaista myös maan etelä- ja itäosassa etenkin rannikon läheisyydessä", Rockas sanoo.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Syyssään tilastoja

• Pitkän ennusteen seuranta

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

"Lauantain vastaisena yönä maan etelä- ja länsiosassa on sadekuurojen yhteydessä pieni mahdollisuus myös ukkoselle", sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Eetu Rimo.

Lauantaipäiväksi sateiden pääpaino siirtyy pohjoiseen; ennusteen mukaan ainoastaan Pohjois-Lappi on välttymässä sateilta. Maan etelä- ja keskiosassa on lauantaina päivällä paikoin poutaa, mutta seuraava sadealue saapuu Suomeen lounaasta jo lauantai-illaksi ja liikkuu sunnuntaiyön ja -aamun aikana maan pohjoisosaan.

"Sadealueen yhteydessä lounaistuuli voimistuu, ja maa-alueilla voi esiintyä kovia puuskia lauantain ja sunnuntain aikana – lauantaina eritoten maan eteläosassa, sunnuntaina laajemminkin", Rimo sanoo. Lämpötilat ovat päivisin ylimmillään 7–17 astetta. Yön alimmat lämpötilat ovat laajalti 5:n ja 15 asteen välillä, Lapissa voi esiintyä paikoin jopa yöpakkasta.

Tämän vuoden syyskuun lämpötilat ovat olleet laajalti tavanomaisia

Kolmena edellisenä vuonna syyskuun keskilämpötilat ovat poikenneet tavanomaisista selvästi: vuosien 2023 ja 2024 syyskuut olivat keskilämpötiloiltaan mittaushistorian lämpimimmät, eikä 2025 jäänyt niistä kauas taakse. Säähavaintoasemilla kuukauden keskilämpötilat olivat näinä vuosina yleisesti 2–4 astetta tavanomaista lämpimämpiä.

Tänä vuonna sen sijaan on pysytty tavanomaisissa syyskuisissa lämpötiloissa, eikä esimerkiksi hellepäiviä ole ollut syyskuussa yhtäkään. Vuonna 2025 niitä oli syyskuussa neljä, vuonna 2024 peräti kahdeksan.

"Tämän vuoden syyskuu on voinut tuntua selvästi edeltäviä viileämmiltä, mutta on hyvä muistaa, että edeltävät syyskuut ovat olleet lämpötiloiltaan tavanomaisista poikkeavia", Rimo sanoo.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Syyssään tilastoja

• Syyskuun säätilastot

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)

Elokuussa maapallon keskilämpötila oli 1,65 astetta korkeampi verrattuna arvioituun esiteollisen ajan (1850–1900) keskiarvoon. Maapallon keskilämpötila ylitti siis kriittisenä pidetyn 1,5 asteen rajan jälleen ja ensimmäistä kertaa marraskuun 2025 jälkeen.

Euroopassa elokuu oli kaikkien aikojen neljänneksi lämpimin elokuu. Euroopan keskilämpötila oli 20,26 astetta, joka on 1,10 astetta vuosien 1991–2020 elokuun keskiarvoa korkeampi.

Länsi-Euroopassa oli kaikkien aikojen kuumin kesä

Elokuu päätti Länsi-Euroopan mittaushistorian lämpimimmän kesän. Edellinen ennätys oli vuodelta 2003. Koko Euroopan osalta kesä 2026 oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin, vuosien 2022 ja 2024 jälkeen.

”Helle-ennätyksen rikkoutuminen Länsi-Euroopassa on merkki ilmastonmuutoksesta ja sen kasvavista haittavaikutuksista, joita ovat ennenaikaiset kuolemat, satojen menetykset sekä vesipula. Ilmastonmuutoksen torjunta on taloudellisesti sen haittavaikutuksia moninkertaisesti halvempaa. Euroopan irtautuminen fossiilisista polttoaineista lisää huoltovarmuutta ja on taloudellisesti kannattavaa. Eurooppa on ollut päästöjen vähennysten veturi, ja päästöt on saatu pudotettua alle kuuteen prosenttiin maailman päästöistä. Pariisin sopimuksen kahteen asteeseen pääseminen edellyttää kunnianhimotason nostoa etenkin kehittyviltä talouksilta, kuten BRICS-mailta”, toteaa Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas.

Myös merivedet olivat ennätyksellisen lämpimiä

Napa-alueiden ulkopuolisten merialueiden keskimääräinen pintalämpötila oli elokuussa 21,07 astetta. Se on korkein elokuussa mitattu lämpötila ja kaikkien kuukausien vertailussa mittaushistorian korkein yhdessä maaliskuun 2024 kanssa. Trooppisella Tyynellämerellä meren pintalämpötilat olivat poikkeuksellisen korkeita. Alueella vallitsevan El Niño -ilmiön ennustetaan voimistuvan edelleen tulevina kuukausina. Copernicuksen mukaan siitä voi kehittyä yksi mittaushistorian voimakkaimmista El Niño -ilmiöistä.

Elokuu 2026 – keskeisiä nostoja

Maailmanlaajuinen lämpötila

Elokuu 2026 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin elokuu. Elokuun keskilämpötila oli 16,96 °C, eli 0,85 °C korkeampi kuin vuosien 1991–2020 keskiarvo.

Elokuu oli 1,65 °C lämpimämpi kuin esiteollisen ajan (1850–1900) keskiarvo, joten maapallon keskilämpötila ylitti jälleen 1,5 °C:n rajan.

Eurooppa

• Elokuun keskilämpötila Euroopassa oli 20,26 °C, eli 1,10 °C korkeampi kuin vuosien 1991–2020 keskiarvo. Elokuu oli näin ollen Euroopan mittaushistorian neljänneksi lämpimin.

• Länsi-Euroopassa koettiin mittaushistorian lämpimin kesä, joka ylitti aiemman, vuonna 2003 mitatun ennätyksen. Alueella koettiin elokuussa uusia helleaaltoja, mikä jatkoi jo toukokuussa alkanutta poikkeuksellista helleaaltojen sarjaa.

Suomi

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuun keskilämpötila oli lähellä tavanomaista.

Lisätietoja:

Pääjohtaja Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos, p. 050 341 3460

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi.

• Copernicus-ilmastopalvelu (englanniksi)

• Ilmatieteen laitos: ilmastollinen vertailukausi 1991–2020

Etelä-Suomessa suurin poikkeama mitattiin heinäkuussa, jolloin UV-säteilyä mitattiin 13 prosenttia keskimääräistä vähemmän. Pohjois-Suomessa hätyyteltiin elokuussa ennätysmatalia lukemia: 1990-luvulta alkavassa mittausaikasarjassa vain vuonna 1992 on mitattu alhaisempi UV-säteilyn kuukausikertymä. Pohjois-Suomessa elokuun poikkeama tavanomaisesta oli tänä vuonna peräti 18 prosenttia.

"Yksittäisinä aurinkoisina päivinä iho on kuitenkin voinut palaa, sillä auringon UV-säteilyn voimakkuus ylitti suojautumisrajan eli arvon 3 lähes kaikkina poutaisina kesäpäivinä", sanoo tutkija Kaisa Lakkala Ilmatieteen laitokselta.

UV-säteily ylsi kesän korkeimpiin lukemiin eli UV-indeksin arvoon 6 Etelä-Suomessa kesäkuun loppupuolella ja heinäkuun puolivälissä. Muutoin UV-säteilyn voimakkuus oli pilvisyyden takia tavanomaista tai tavanomaista vähäisempää. UV-indeksi saavutti arvon 6 yhteensä 13 päivänä, mikä on lähellä tavanomaista määrää – keskimäärin UV-indeksi nousee yhtä korkeaksi Suomessa 12 päivänä vuodessa.

Pohjois-Suomessa UV-indeksin voimakkuus oli kesällä tavanomainen tai tavanomaista alhaisempi pilvisen ja sateisen sään takia. Pohjoisen suurimmat arvot eli UV-indeksi 5 saavutettiin vain kaksi kertaa, kesäkuun 26. ja heinäkuun 3. päivänä. Vertailun vuoksi: viime vuonna UV-indeksin arvo 5 saavutettiin pohjoisessa 14 kertaa, ennätysvuonna 2020 jopa 22 kertaa.

Auringon UV-säteily voi yllättää vielä syyskuussakin

Vaikka kesän UV-säteilykertymät jäivät tavanomaista alhaisemmiksi, on auringon kanssa syytä olla tarkkana vielä syyskuun alussa. Etelä-Suomessa UV-indeksi voi aurinkoisena päivänä saavuttaa suojautumisrajan eli arvon 3 syyskuun puoliväliin saakka.

“Suomessa auringon UV-säteily on talvea kohti vähenemään päin, mutta UV-säteilyltä suojautuminen kannattaa pitää mielessä syksyn ja talven lomamatkoilla. Esimerkiksi syyslomien aikaan UV-indeksi on vielä selvästi suojautumisrajan yläpuolella eteläisessä Euroopassa”, Lakkala muistuttaa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan UV-säteilyn määrä on kasvanut Euroopassa 5–26 prosenttia vuosien 2013 ja 2022 välillä. Pilvisyyden muutokset heijastuvat suoraan UV-säteilyn muutoksiin, ja suurin osa UV-säteilyn lisääntymisestä johtuu nimenomaan pilvisyyden vähentymisestä. Suomessa pilvisyydessä on suurta vuosien välistä vaihtelua. Tutkimuksessa mukana olleessa Sodankylän UV-aikasarjassa näkyi pidemmän aikavälin kasvua vain huhti- ja heinäkuussa.

Ilmatieteen laitos seuraa Suomessa auringon UV-säteilyn määrän kehitystä. UV-säteily vaikuttaa monin tavoin ihmisten terveyteen ja ympäröivään luontoon: liiallinen UV-altistuminen lisää muun muassa riskiä sairastua ihosyöpään ja harmaakaihiin.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Kaisa Lakkala, Ilmatieteen laitos, puh. 040 747 6792, etunimi.sukunimi@fmi.fi

• Ilmatieteen laitoksen UV-indeksin ennuste kertoo tulevien päivien UV-indeksin Suomeen sekä useisiin kohteisiin ulkomailla.

• Mitä ovat UV-säteily ja UV-indeksi?

• Suojautuminen auringolta

Satelliiteilla on seurattu kasvillisuuden laajuutta ja vihreyttä jo vuosikymmenten ajan. FLEX-satelliitti puolestaan tuottaa tietoa itse kasvien toiminnasta ja erityisesti niiden yhteyttämisaktiivisuudesta. Satelliitin FLORIS-mittalaite mittaa kasvillisuuden fluoresenssia huomattavasti aiempaa yksityiskohtaisemmin. Mittauksia täydentävät havainnot eurooppalaisesta Sentinel-3-satelliitista, joka lentää FLEX-satelliitin kanssa samalla radalla.

Ilmatieteen laitos auttaa erottamaan kasvillisuuden signaalin ilmakehän vaikutuksista

Kasvien fluoresenssin mittaaminen avaruudesta on haastavaa, sillä kasvien tuottama signaali on erittäin heikko ja ilmakehä muuttaa satelliitin havaitsemaa valoa. Myös ilmakehän tila vaihtelee.

”Tilannetta voi verrata siihen, että yrittää erottaa kaukaisen kynttilänliekin päivänvalossa: kasvien tuottama signaali on hyvin heikko kaiken auringonvalon keskellä. Tehtävämme on kuvata ilmakehän vaikutukset mahdollisimman tarkasti, jotta havainnoista voidaan johtaa luotettavaa tietoa kasvillisuudesta ja yhteyttämisaktiivisuudesta”, sanoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Neus Sabater.

Ilmatieteen laitos on useita vuosia jatkuneessa ESA-yhteistyössä kehittänyt menetelmiä, joilla ilmakehän vaikutuksia voidaan kuvata ja erottaa maanpinnalta lähtöisin olevasta signaalista. Tämä niin kutsuttu ilmakehäkorjaus on välttämätön, jotta FLEX-satelliitin havainnoista voidaan arvioida kasvillisuuden fluoresenssia ja yhteyttämisaktiivisuutta tarkasti.

Ilmatieteen laitos osallistuu myös FLEX-havaintojen varmentamiseen satelliitin toiminnan käynnistyttyä. Sodankylän supersite-mittausasemalla tehtävät riippumattomat maanpintamittaukset tarjoavat vertailuaineistoa FLEX-havaintojen laadun arviointiin. ESA ja Ilmatieteen laitos ovat kehittäneet mittausasemaa yhdessä satelliittimittausten kalibrointia ja validointia varten.

FLEX tuottaa uutta tietoa kasvillisuudesta ja hiilenkierrosta

Entistä tarkemmat havainnot kasvien yhteyttämisaktiivisuudesta voivat lisätä ymmärrystä siitä, miten kasvillisuus reagoi kuivuuteen, kuumuuteen ja muihin ympäristön muutoksiin. Havainnot ovat tärkeitä muun muassa ilmastonmuutoksen, hiilenkierron, ekosysteemien tilan ja ruoantuotannon tutkimuksessa.

FLEX voi auttaa selvittämään nykyistä tarkemmin, kuinka paljon maaekosysteemit sitovat hiiltä ilmakehästä. Satelliitin tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää myös ilmasto- ja hiilenkiertomallien kehittämisessä ja arvioinnissa. Näin voidaan ymmärtää paremmin sitä, miten kasvillisuus reagoi muuttuvaan ilmastoon ja miten kasvillisuus puolestaan vaikuttaa ilmastoon hiilenkierron kautta.

Lisätietoja

Erikoistutkija Neus Sabater (yhteydenotot englanniksi), Ilmatieteen laitos, puh. 046 922 5120, neus.sabater@fmi.fi

Erikoistutkija Pekka Kolmonen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 380 3244, pekka.kolmonen@fmi.fi

Erikoistutkija Timo Virtanen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 421 2360, timo.h.virtanen@fmi.fi

• ESA FLEX mission (englanniksi)

• ESA’s photosynthesis mission (englanniksi)

• Sodankylä Supersite (englanniksi)

Hellepäiviä oli elokuussa kolme, mikä on kuusi päivää keskimääräistä vähemmän. Hellepäiviä oli havaintoasemakohtaisesti 0–4 tavanomaista vähemmän.

Elokuun ylin lämpötila, 26,6 astetta, mitattiin Turun lentoasemalla ja Salon Kärkässä kuun 15. päivänä. Alin lämpötila, ‒6,6 astetta, mitattiin Savukosken Tulppiossa kuun 28. päivänä.

Maan pohjoisosassa satoi elokuussa runsaasti

Elokuu oli maan keskivaiheilta Etelä- ja Länsi-Lappiin ulottuvalla alueella tavanomaista sateisempi, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lounais-Lapissa jopa poikkeuksellisen sateinen. Maan etelä- ja länsiosassa sekä Itä-Lapissa oli sen sijaan monin paikoin tavanomaista vähäsateisempaa.

Eniten vettä satoi alustavien tietojen mukaan Tornio Kaakkurin havaintoasemalla, 189,2 millimetriä. Vähiten satoi Uusikaupunki Itätullin havaintoasemalla, 11,9 millimetriä. Suurin tilastoitava vuorokausisade, 107,7 millimetriä, mitattiin Seinäjoki Pelmaan havaintoasemalla elokuun 16. päivänä.

Ukkosia oli elokuussa tavanomaista vähemmän. Maasalamoita havaittiin Suomessa noin 8 400, kun niitä keskimäärin paikannetaan noin 21 000.

Auringonpaistetunteja kertyi elokuussa 120–260 tuntia. Paistetuntimäärä oli maan etelä- ja keskiosassa melko normaali, mutta pohjoisessa tavanomaista pienempi.

Kesän keskilämpötila oli lähellä tavanomaista

Koko kesä eli kesä-elokuu oli Suomessa laajalti 0–1 astetta tavanomaista lämpimämpi, eli melko lähellä tavanomaista. Koko Suomen kesän keskilämpötila oli 14,7 astetta.

Kesän ylin lämpötila, 31,1 astetta, mitattiin Pyhtään lentokentällä 12. päivä heinäkuuta. Alin lämpötila, –6,6 astetta, mitattiin Savukosken Tulppiossa 15. päivä elokuuta.

Hellettä eli yli 25 asteen lämpötiloja mitattiin touko-elokuussa jossakin päin Suomea 35 päivänä, kun ajanjakson pitkän ajan keskiarvo on 36 päivää. Havaintoasemittain hellepäiviä kertyi kuitenkin 2–8 päivää tavanomaista vähemmän.

Kesäpäiviä eli yli 20 asteen lämpötiloja mitattiin maan etelä- ja keskiosassa 2–10 päivää tavanomaista enemmän, kun taas pohjoisessa keskiarvosta jäätiin monin paikoin 2–8 päivää.

Kesän sademäärissä runsasta alueellista vaihtelua, salamoita tavanomaista vähemmän

Suomen alkukesä oli lämmin. Heinäkuussa maahan virtasi kuitenkin ajoittain viileämpää ilmaa ja säätyyppi muuttui epävakaisemmaksi. Paikoin esiintyi rankkoja tunti- ja vuorokausisateita.

Kesä-elokuu oli tavanomaista sateisempi suuressa osassa maata, etenkin maan pohjoisosassa kesä oli paikoin harvinaisen sateinen. Maan etelä- ja keskiosassa oli kuitenkin myös alueita, joissa kesän sademäärä jäi tavanomaista pienemmäksi.

Eniten kesällä satoi alustavien tietojen mukaan Pudasjärven Sarakylässä, 373,7 millimetriä. Vähiten kesällä satoi Kustavi Isokarin havaintoasemalla, 135,1 millimetriä.

Ukkosia oli kesällä tavanomaista vähemmän. Maasalamoita paikannettiin elokuun loppuun mennessä noin 29 000, kun ilmastollisen vertailukauden keskiarvo on noin 81 000 maasalamaa. Yksittäiset runsaat salamapäivät jäivät vähiin: runsaimmaksi salamapäiväksi päätyi 16. elokuuta noin 5 600 maasalamalla.

Auringonpaistetta saatiin koko maassa tavanomaista vähemmän: auringonpaistetunteja kertyi noin 510–850 tuntia.

Lisätietoja:

• Elokuun säätilastot

• Kesäsään tilastoja

• Kesän hellepäivien seuranta

• Havaintojen lataus -palvelu

Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Milloin sää on poikkeuksellinen?

Vielä perjantaina sää on laajalti aurinkoista, mutta lauantaina pilvisyys lisääntyy lännessä sadealueen lähestyessä Suomea. Sadealue saapuu lauantain ja sunnuntain välisenä yönä länsirannikolle ja Lappiin, mutta suuressa osassa maata lauantai-ilta ja -yö ovat vielä poutaisia.

Myös tuuli voi yltyä voimakkaaksi lauantaina: venetsialaisten aikaan läntisillä merialueilla ja Etelä-Suomen maa-alueilla tuuli voi yltyä vaarallisen voimakkaaksi. Lisäksi lännessä on voimassa maastopalovaroitus, mikä pitää ottaa huomioon avotulta sytytettäessä.

"Mahdolliset ilotulitteet voivat aiheuttaa maastopaloja, jotka leviävät tuulessa nopeasti. Sade voi kastella maastoa lännessä, mutta maastopalovaroitus pitää tarkistaa aina ennen avotulen sytyttämistä", muistuttaa Ilmatieteen laitoksen meteorologi Eero Hallavo.

Perjantaina ja lauantaina lämpötila on koko maassa 16–20 astetta, eli hieman ajankohdan tavanomaisia lukemia korkeampi.

Sunnuntai aloittaa epävakaisemman jakson säässä

Sunnuntaina iltapäivällä etelästä nousee näillä näkymin pienialainen matalapaine, joka aloittaa epävakaisen jakson sateineen koko maassa. Sunnuntaina lämpötila laskee hieman lauantain lukemista.

"Ensi viikon alkupuolella etelänpuoleiset ilmavirtaukset nostavat lämpötilan hieman keskimääräistä korkeammalle, eli etelässä hieman yli 19 asteen ja pohjoisessa reiluun 16 asteeseen. Myös hallanriski laskee ensi viikolla huomattavasti", Hallavo sanoo.

Lisätietoja:

• Voimassa olevat varoitukset

• Kesäsään tilastoja

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)