 |
|
|
|
Tutkimus | Otsoni | Stratosfäärin otsoni - UV-sät.vaikutus ihmiseen
Miten ultraviolettisäteily vaikuttaa ihmisiin?
Tunnetuin UV-säteilyn vaikutus on ihon lievä punehtuminen tai palaminen auringossa. Rusketus syntyy, kun UV-säteily aiheuttaa ihon pigmenttisoluissa melaniini-nimisen väriaineen muodostumista. Näin iho pyrkii suojautumaan säteilyvaurioilta, ja ruskettuminen on siis liiallisen UV-altistuksen - ei terveyden - merkki. Rusketuksen suojavaikutus tosin jää varsin vaatimattomaksi ja vastaa tyypillisesti noin suojakerrointa neljä (4).
Vuosia jatkunut altistuminen auringon tai solariumien säteilylle aiheuttaa iholla sidekudosvaurioita eli niin sanottua valoelastoosia. Se ilmenee ihon paksuuntumisena, uurteina ja kimmoisuuden vähenemisenä. Valoelastoosissa vaurioituvat ihon lujuuden ja kimmoisuuden määräävät elastiini- ja kollageenikuidut. UV-säteily lisää ihosyövän vaaraa.
UV-säteily lisää silmän mykiön samentumista, mikä merkitsee, että mahdollinen kaihi alkaa kehittyä entistä nuoremmalla iällä. Osa UV-säteilystä pääsee silmän pohjaan asti, jolloin verkkokalvon solut alkavat pikkuhiljaa rappeutua. Rappeumat vaikuttavat ajan myötä etenkin lähinäkökykyyn. Aikuisen silmän linssi suodattaa osan säteilystä, mutta lapsilla mykiö päästää UV-valon lävitseen suoraan silmäpohjaan. Siksi varsinkin lasten silmät tulisi suojata kovalta auringonvalolta.
Voimakas UV-säteily voi aiheuttaa myös silmän sarveiskalvon tulehdusta eli lumisokeutta. Sarveiskalvon tulehduksen oireita ovat silmän sidekalvon punoitus, valonarkuus, lisääntynyt kyynelnesteen erittyminen, roskan tunne silmässä ja kipu. Sarveiskalvovaurio ilmenee, kun altistumisesta on kulunut 3-12 tuntia. Silmän solujen nopean uudistumisen ansiosta oireet häviävät yleensä parissa päivässä. Pitkäaikainen altistuminen UV-säteilylle voi aiheuttaa pysyviä sarveiskalvon rappeumia.
UV-säteily heikentää joidenkin arvioiden mukaan ihmisen vastustuskyvystä huolehtivaa immunologista järjestelmää. Immunologiset vaikutukset eivät rajoitu säteilyä saaneeseen ihoalueeseen, vaan niitä voi ilmetä myös suojatuilla ihoalueilla ja koko immunologisessa järjestelmässä.
UV-säteilyn aiheuttaman vastustuskyvyn heikkenemisen merkitystä ihmisen terveydelle ei toistaiseksi tunneta kunnolla.
UV-säteilystä on myös hyötyä terveydelle. Se saa aikaan D-vitamiinin muodostusta iholla. Tarvittava auringon säteilyn määrä on kuitenkin varsin pieni: kesällä riittää kolme kertaa viikossa 15 minuuttia käsille ja kasvoille. D-vitamiinia on myös ravinnossa. Normaalillaruokavaliolla Suomessa elävä ihminen saa riittävästi D-vitamiinia ruoasta talvellakin. Eräiden ihotautien, kuten psoriasiksen hoidossa käytetään UV-säteilyä tehokkaasti hyväksi. Lääkärin valvonnassa hoidosta potilaalle koituva hyöty on huomattavasti suurempi kuin ihosyöpäriskin pieni lisääntyminen.
Sivun alkuun Takaisin etusivulle
|
|
|
|