Tutkimusta kolmella toimialalla

Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelmassa tehdään meteorologista, ilmakehätieteellistä ja fysikaalista meritieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa eri aikaskaalojen ennustemallit, tutkimusaloihin liittyvät tieteelliset sovellukset ja kaukokartoitushavainnot sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen.
 
Ilmastontutkimusohjelmassa tehdään ilmastojärjestelmän eri osiin liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen kohteina on erityisesti mennyt, nykyinen ja tuleva ilmasto sekä ilmakehän koostumus ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Osa ohjelman työntekijöistä työskentelee Kuopion toimipisteessä.
 
Avaruus- ja kaukokartoituskeskus vastaa polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimuksesta ja toimintaan liittyvästä teknologian kehittämisestä. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti arktinen tutkimus sekä kaukokartoitus, uudet havaintomenetelmät ja avaruus. Avaruus- ja kaukokartoituskeskukseen kuuluvat Arktinen avaruuskeskus ja Sodankylän toimipiste.

Tiedeuutiset

Vuosittain julkaisemme noin 300 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.

Tiedeuutisissa kertomme Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja niiden tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti.

« Takaisin

Euroopan Arktisen alueen toimijat mukana luomassa yhteiskunnallis-taloudellisia tulevaisuuden kehityspolkuja

Euroopan Arktisen alueen toimijat mukana luomassa yhteiskunnallis-taloudellisia tulevaisuuden kehityspolkuja

Arktisen alueen väestön edellytykset sopeutua ilmastonmuutokseen riippuvat sekä muutoksen vaikutuksista ympäristöön ja elinkeinoihin että paikallisesta ja globaalista yhteiskunnallisesta, taloudellisesta ja teknologisesta kehityksestä. Osallistavien skenaariotyöpajojen avulla tutkijat ovat selvittäneet paikallisten toimijoiden näkemyksiä muutosten tuomista uhista ja mahdollisuuksista.

Tutkijoiden kansainvälisenä yhteistyönä on tällä vuosikymmenellä laadittu koko maapalloa koskevia vaihtoehtoisia sosio-ekonomisia skenaarioita (ns. Shared Socioeconomic Pathways (SSPs).  Näitä skenaarioita täydennettiin paikallisesta näkökulmasta neljässä työpajassa, jotka järjestettiin vuonna 2015 Pajalassa Ruotsissa, Kirovskissa Venäjän Murmanskissa, Bodøssä Norjassa sekä nuorten poronhoitajien Gávnnadeapmi-kokouksessa Inarissa.  

Ilmastonmuutos yksi tunnistetuista muutosvoimista

Työpajoissa keskityttiin ensiksi kysymykseen siitä, mitkä muutosvoimat voivat vaikuttaa taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja ympäristön kannalta kyseiseen alueeseen seuraavan yhden tai kahden sukupolven aikana. Ilmastonmuutos vaikutuksineen nousi esiin etenkin pohjoismaisissa työpajoissa. Rinnalle ja jopa ohi meni kuitenkin myös muita, paikallisesti tai alueellisesti tärkeitä asioita, kuten väestörakenne, teknologian kehitys ja alkuperäiskansojen oikeudet.

Seuraavaksi osallistujat miettivät ryhmissä sitä, miten nämä alueellisesti oleelliset tekijät muuttuisivat tulevaisuudessa olettaen, että maailmanlaajuinen sosio-ekonominen kehitys muodostuisi entistä haasteellisemmaksi ilmastonmuutoksen hillinnän, sopeutumisen tai kummankin kannalta tai päinvastoin suosisi molempia.  

Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen haasteet esille

Osallistavat skenaariotyöpajat osoittautuivat hyödylliseksi tavaksi selvittää paikallisten toimijoiden näkemyksiä globaalien muutosten tuomista uhkista ja mahdollisuuksista heidän oman alueensa kannalta. Työpajat loivat pohjan paikallisten yhteiskunnallisten, kulttuuristen, taloudellisten ja teknologisten vaihtoehtoisten kehityspolkujen sanallisille kuvauksille. Kun näitä sanallisia kehityspolkuja yhdistetään ilmastotutkijoiden laatimiin skenaarioihin ilmastonmuutoksen nopeudesta kyseisellä alueella, voidaan paremmin ymmärtää ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyviä haasteita.

Työpajatyöskentelyä ohjasi Annika E. Nilsson Stockholm Environment Institutesta. Työ kuului osittain Arktisen tarkkailu- ja arviointiohjelman (AMAP) Adaptation Actions for a Changing Arctic -hankkeen Barents-osioon, ja Suomen osalta Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaan kuuluneeseen hankkeeseen "Barentsin alue muuttuu – miten Suomi sopeutuu?"

Lisätietoa:

Erikoistutkija Kirsti Jylhä, puh. 050 433 6554, kirsti.jylha@fmi.fi

Nilsson A.E., Bay-Larsen I., Carlsen H., van Oort B., Bjørkan M., Jylhä K., Klyuchnikova E., Masloboev V., van der Watt L-E, 2017: Towards Extended Shared Socioeconomic Pathways: A Combined Bottom-up and Top-down Methodology with Results from the Barents Region. Global Environmental Change, 45, 124–132. https://doi.org/10.1016/j.gloenvcha.2017.06.001

http://www.amap.no/documents/doc/adaptation-actions-for-a-changing-arctic-aaca-barents-area-overview-report/1529

http://tietokayttoon.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/ei-ilmastollisten-tekijoiden-huomioon-ottaminen-helpottaa-sopeutumista-arktisen-alueen-muutoksiin


Lisää tiedeuutisia arkistossamme

Yhteyshenkilöt

Tieteellinen johtaja Ari Laaksonen
puh. 029539 5530

Meteorologia ja meritiede:
Toimialajohtaja Sami Niemelä
puh. 029 539 4172

Ilmastontutkimus:
Toimialajohtaja Hannele Korhonen
puh. 029 539 2135

Avaruus- ja kaukokartoitus:
Toimialajohtaja Jouni Pulliainen
puh. 029 539 4701