Tutkimusta kolmella toimialalla

Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelmassa tehdään meteorologista, ilmakehätieteellistä ja fysikaalista meritieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa eri aikaskaalojen ennustemallit, tutkimusaloihin liittyvät tieteelliset sovellukset ja kaukokartoitushavainnot sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen.
 
Ilmastontutkimusohjelmassa tehdään ilmastojärjestelmän eri osiin liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen kohteina on erityisesti mennyt, nykyinen ja tuleva ilmasto sekä ilmakehän koostumus ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Osa ohjelman työntekijöistä työskentelee Kuopion toimipisteessä.
 
Avaruus- ja kaukokartoituskeskus vastaa polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimuksesta ja toimintaan liittyvästä teknologian kehittämisestä. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti arktinen tutkimus sekä kaukokartoitus, uudet havaintomenetelmät ja avaruus. Avaruus- ja kaukokartoituskeskukseen kuuluvat Arktinen avaruuskeskus ja Sodankylän toimipiste.

Tiedeuutiset

Vuosittain julkaisemme noin 300 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.

Tiedeuutisissa kertomme Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja niiden tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti.

« Takaisin

Ilman puhdistaminen pienhiukkasista vähentää kuolleisuutta mutta lämmittää ilmastoa

Ilman puhdistaminen pienhiukkasista vähentää kuolleisuutta mutta lämmittää ilmastoa

Pienhiukkaspäästöjen kunnianhimoinen vähentäminen parantaisi ilmanlaatua. Se vähentäisi tuntuvasti ilmansaasteiden aiheuttamaa kuolleisuutta, mutta myös nopeuttaisi ilmaston lämpenemistä, kun pienhiukkasten viilentävä vaikutus poistuisi.

Heikot päästörajoitukset pienhiukkaspäästöille tällä vuosisadalla sen sijaan lisäisivät kuolleisuutta ja hidastaisivat ilmastonmuutosta toistaiseksi.

Ilmastomallitutkimuksessa selvitettiin, miten pienhiukkaset vaikuttavat ilmastoon ja ihmisten terveyteen toisistaan huomattavasti eroavissa päästöskenaarioissa. Tutkimuksessa kehitettiin uusia päästöskenaarioita kuvaamaan sekä äärimmäisen voimakkaita pienhiukkaspäästöjen rajoittamistoimia että maailmaa, jossa ilmansaasteiden kasvua ei rajoiteta. Erilaisten toisistaan poikkeavien päästöskenaarioiden tutkiminen on tärkeää, koska tutkimuksessa yleisesti käytetyt päästöskenaariot ovat hyvin samankaltaisia oletuksiltaan. Vain niihin keskittymällä tutkijoilta ja myös poliittisilta päätöksentekijöiltä saattaa jäädä huomioimatta muunlaiset mahdollisuudet. Ilmanlaadun parantamisen näkökulmasta pienhiukkasten aktiivisia päästörajoituksia kaivataan, tai erilaisten hengitystiesairauksien aiheuttama kuolleisuus uhkaa lisääntyä.

Tutkimalla yhtä aikaa sekä ilmasto- että terveysvaikutuksia, tutkijat pystyivät havainnollistamaan pienhiukkaspäästörajoituksiin mahdollisesti liittyviä ongelmallisia valintatilanteita kuolleisuuden vähentämisen ja pienhiukkaspäästöjen vähenemisen aiheuttaman nopeutuneen lämpenemisen välillä. Esimerkiksi idealisoidussa skenaarioissa, jossa pienhiukkaspäästöjä rajoitettiin kaikin keinoin, lähivuosikymmenien lämpeneminen kiihtyi voimakkaasti, mutta toisaalta pienhiukkasiin liittyvä kuolleisuus saatiin tippumaan murto-osaan nykytasosta parissa vuosikymmenessä. Ilman uusia päästörajoituksia pienhiukkasten aiheuttama kuolleisuus sen sijaan jatkoi kasvuaan, mutta ilmasto lämpeni selvästi hitaammin kuin muissa skenaarioissa. Pienhiukkaspäästörajoituksia lykkäämällä saadaan siis hieman hidastettua lähivuosikymmenien ilmaston lämpenemistä, mutta ennen pitkää rajoitukset tulevat terveyshyötyjen takia luultavasti voimaan ja samalla realisoituu myös pienhiukkaspäästöjen peittämä lämpeneminenkin.

"Hiilidioksidipäästöjen nopea vähentäminen on ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta kaikkein olennaisinta. Näin saadaan pienhiukkaspäästörajoitusten aiheuttamaa lämpenemistä kompensoitua ja samalla puhtaampaa ilmaa, koska merkittävä osa pienhiukkaspäästöistä liittyy fossiilisten polttoaineiden käyttöön", painottaa tutkimuksen pääkirjoittaja, Ilmatieteen laitoksen tutkija, Antti-Ilari Partanen.

Tutkimuksessa käytettiin kahta erilaista ilmastomallia, joiden avulla erilaiset päästöskenaariot simuloitiin. Yhteensä tutkijat selvittivät viiden eri päästöskenaarion vaikutuksia. Ilmastomallin simuloimista pienhiukkaspitoisuuksista arvioitiin niiden aiheuttama kuolleisuus hyödyntämällä tilastollisia yhteyksiä pienhiukkaspitoisuuksien ja kuolleisuuden välillä sekä nykyisiä tilastoja kuolleisuudesta ja väestötiheydestä eri puolilla maailmaa. Tutkimuksessa oli mukana tutkijoita Ilmatieteen laitoksen lisäksi Concordia-yliopistosta ja Sherbrooken yliopistosta Kanadasta.

Lisätietoja:

Erikoistutkija, Antti-Ilari Partanen, 029 539 2055, antti-ilari.partanen@fmi.fi

Partanen, A.-I., Landry, J.-S., and Matthews, H. D.: Climate and health implications of future aerosol emission scenarios, Environ. Res. Lett., 13, 024028, 2018. https://doi.org/10.1088/1748-9326/aaa511

http://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-9326/aaa511/pdf

https://atmoslehti.fi/teema/pienhiukkaset-vaikuttavat-seka-terveyteen-etta-ilmastonmuutokseen/

http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/481116940


Lisää tiedeuutisia arkistossamme

Yhteyshenkilöt

Tieteellinen johtaja Ari Laaksonen
puh. 029539 5530

Meteorologia ja meritiede:
Toimialajohtaja Sami Niemelä
puh. 029 539 4172

Ilmastontutkimus:
Toimialajohtaja Hannele Korhonen
puh. 029 539 2135

Avaruus- ja kaukokartoitus:
Toimialajohtaja Jouni Pulliainen
puh. 029 539 4701