Tiedeuutiset

Ilmatieteen laitoksessa tehdään korkeatasoista ilmakehä- ja meriaiheista tutkimusta. Vuosittain julkaistaan noin 300 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.


Tiedeuutisten tavoitteena on kertoa Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja tutkimusten tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti. Näistä ja muusta Ilmatieteen laitoksen tiedeaiheista twiitataan myös @IlmaTiede-twitterissä.

« Takaisin

Ilmastonmuutos kuivattaa maaperää Euroopassa

Ilmastonmuutos kuivattaa maaperää Euroopassa

Ilmastonmuutoksen myötä maaperän pintakerros, josta kasvit pääasiassa saavat vetensä, muuttuu tämän vuosisadan aikana entistä kuivemmaksi lähes kaikkialla Euroopassa.

Mikäli kasvihuonekaasujen päästöjä ei saada kuriin, ennustettu muutos on varsinkin Etelä-Euroopassa hälyttävän voimakas. Pohjois-Eurooppa näyttäisi selviävän jonkin verran vähemmällä.

Tutkimuksessa arvioitiin maan pintakerroksen kosteussisällön muutoksia kuluvan vuosisadan aikana tarkastelemalla 26 maailmanlaajuisen
ilmastonmuutosmallin tuloksia. Lämpötilojen noustessa vettä haihtuu maasta entistä tehokkaammin, mikä pyrkii kuivattamaan maaperää.
Etelä-Euroopassa ja kesäisin myös Keski-Euroopassa kuivumista vielä kärjistää sademäärien ennustettu väheneminen. Jos kasvihuonekaasujen
päästöt kasvavat hallitsemattomasti, maaperän kosteus jäisi vuosisadan lopulla monilla Etelä-Euroopan alueilla erittäin alhaiseksi jopa
useampana kuin joka toisena kesänä.  Meillä Suomessa ankarasta maaperän kuivuudesta vastaavasti kärsittäisiin 2-3 vuotena
vuosikymmenessä. Näissä laskelmissa kullakin alueella erittäin kuiviksi on luokiteltu sellaiset kesät, joina maaperä on ollut
kuivempaa kuin 1900-luvun lopun ilmastossa keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

Maaperän kuivuminen uhkaa maataloustuotantoa, kun sadot jäävät niukoiksi kasvien kärsiessä veden puutteesta. Metsäpalot ja
tuhohyönteisten metsissä aiheuttamat vahingot lisääntyvät, ja pahimmillaan kova kuivuus voi jopa tappaa puita.  Maan pintakerroksen
ollessa kovin kuiva lämpöä ei juuri sitoudu veden haihduttamiseen, ja tällöin valtaosa auringon säteilyn tuomasta energiasta lämmittää
ilmaa. Ilmiö voimistaa ankaria helleaaltoja, jotka ilmaston lämmetessä muutoinkin yleistyvät. Liiallinen kuumuus mm. lisää vanhusten ja
sydänvikaisten ihmisten kuolemia.

Mikäli kasvihuonekaasujen päästöjä saadaan rajoitettua, maaperän kuivuminen jää selvästi lieväasteisemmaksi kuin pahimpien
kasvihuonekaasuskenaarioitten toteutuessa. Tässä on siis jälleen yksi hyvä peruste, miksi ihmisten kannattaa ponnistella hiilidioksidin ja
muitten kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseksi.

Tutkimus kuului osana Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan FORBIO-hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena on
tuottaa uutta osaamista, jolla mm. turvataan metsätalouden toimintaedellykset Suomessa muuttuvassa ilmastossa.

Lisätietoja:

Tutkija Kimmo Ruosteenoja, kimmo.ruosteenoja@fmi.fi

Ruosteenoja, K., T. Markkanen, A. Venäläinen, P. Räisänen and H. Peltola, 2017: Seasonal soil moisture and drought occurrence in
Europe in CMIP5 projections for the 21st century. Climate Dynamics. doi:10.1007/s00382-017-3671-4.

http://link.springer.com/article/10.1007/s00382-017-3671-4


Tiedeuutisten arkisto

Yhteyshenkilöt

  • Tutkimus ja menetelmäkehitys
    tutkimusjohtaja Yrjö Viisanen
    puh. 029 539 5400
  • Tutkimushallinnon koordinaattori Anna Salonen
    puh. 029 539 6002
  • Tiedeuutiset
    viestintäasiantuntija Eija Vallinheimo
    puh. 029 539 2231

IlmaTiede-twitter