Tutkimusta kolmella toimialalla

Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelmassa tehdään meteorologista, ilmakehätieteellistä ja fysikaalista meritieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa eri aikaskaalojen ennustemallit, tutkimusaloihin liittyvät tieteelliset sovellukset ja kaukokartoitushavainnot sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen.
 
Ilmastontutkimusohjelmassa tehdään ilmastojärjestelmän eri osiin liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen kohteina on erityisesti mennyt, nykyinen ja tuleva ilmasto sekä ilmakehän koostumus ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Osa ohjelman työntekijöistä työskentelee Kuopion toimipisteessä.
 
Avaruus- ja kaukokartoituskeskus vastaa polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimuksesta ja toimintaan liittyvästä teknologian kehittämisestä. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti arktinen tutkimus sekä kaukokartoitus, uudet havaintomenetelmät ja avaruus. Avaruus- ja kaukokartoituskeskukseen kuuluvat Arktinen avaruuskeskus ja Sodankylän toimipiste.

Tiedeuutiset

Vuosittain julkaisemme noin 300 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.

Tiedeuutisissa kertomme Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja niiden tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti.

« Takaisin

Kansainvälisellä yhteistyöllä kohti kokonaisvaltaisempaa varautumista avaruussään riskeihin

Kansainvälisellä yhteistyöllä kohti kokonaisvaltaisempaa varautumista avaruussään riskeihin

Avaruusmyrskyjen vaikutusta sähköverkkoihin tarkasteltiin luonnontieteellisestä, teknisestä ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta Yhdysvaltain avaruushallinnon NASA:n kokoamassa kansainvälisessä työryhmässä.

Avaruussää voi vaikuttaa haitallisesti sähköverkkoihin magneettisten myrskyjen aikana indusoituvien virtojen (GIC, geomagnetically induced currents) vuoksi. Vaikka merkittäviä GIC-tapahtumia on maailmanlaajuisesti esiintynyt vain muutaman kerran, äärimmäiset avaruusmyrskyt voivat aiheuttaa laaja-alaisia pitkäkestoisia sähkökatkoksia. Koska eri maiden sähköverkot ovat yhä enemmän toisiinsa kytköksissä ja avaruusmyrskyt kattavat koko maapallon, riskejä on tarkasteltava kansallista tasoa laajemmin. Riskit korostuvat nykyaikaisessa yhteiskunnassa, jonka keskeiset toiminnot ovat luotettavan sähkönjakelun varassa. GIC-ilmiö ja sen vaikutukset sähköverkkoihin tunnetaan sinänsä varsin hyvin, mutta eri näkökulmat yhdistävä lähestymistapa on vielä puutteellinen.

Avaruussään ennakointi kiinnostaa sähkönjakelijoita ja vakuutusyhtiöitä

Sähkönjakelun kantaverkkoja ylläpitävien yhtiöiden näkökulmasta tutkijayhteisöltä tarvitaan entistä yksityiskohtaisempaa mallinnusta magneettisten myrskyjen aikana esiintyvälle geosähkökentälle, koska se synnyttää GIC-virrat. Erityisen tärkeitä olisivat luotettavat arviot hyvin harvoin kuten kerran 100 vuodessa esiintyvistä äärimmäisen voimakkaista tapahtumista. Sähköyhtiöt tarvitsevat tällaisia tietoja kantaverkkojen teknisen varmuuden parantamiseen siten, että niiden voidaan arvioida pysyvän toimintakykyisinä ääritilanteissakin.

Yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta avaruussäätä pidetään samanlaisena riskin aiheuttajana kuin muitakin luonnonilmiöitä. GIC:tä voidaan verrata trooppisiin hirmumyrskyihin, joiden kulkureitti ja voimakkuus on tärkeää pystyä ennustamaan väestön varoittamiseksi ja erilaisten suojaustoimien käynnistämiseksi. Avaruussääennusteet ovat kuitenkin hyvin epätarkkoja, mistä seuraa epävarmuutta vaikutusten ja mahdollisten varotoimien tarpeellisuuden arvioinnissa. Ennusteiden kehittäminen vaatiikin edelleen huomattavaa panostusta tutkimustyöhön.

Myös suuret kansainväliset vakuutusyhtiöt ovat alkaneet huomioida avaruussään. Voimakas GIC-tapahtuma vaikuttaa kaikkialla maapallolla ja voi siten aiheuttaa maailmanlaajuisia taloudellisia seurauksia. Vakuutusyhtiöt tarvitsevat oman toimintansa kannalta tietoa avaruusmyrskyjen todennäköisyydestä ja mahdollisten haittojen suuruudesta.

NASAn työryhmässä eri aloilla toimivien osallistujien näkemyksistä koottiin yhteenveto ja lisäksi sarja yksityiskohtaisempia tutkimusartikkeleita. Ilmatieteen laitokselta työhön osallistui kaksi tutkijaa, joilla on pitkä kokemus GIC:n mallintamisesta sähköverkoissa.

Lisätietoja

Ryhmäpäällikkö Ari Viljanen, puh. 0295394668, ari.viljanen@fmi.fi

Yhteenvetoartikkeli on julkaistu Space Weather -lehdessä:
Pulkkinen, A., E. Bernabeu, A. Thomson, A. Viljanen, R. Pirjola, et al., 2017: Geomagnetically induced currents: Science, engineering and applications readiness. Space Weather, 15, doi:10.1002/2016SW001501.
http://dx.doi.org/10.1002/2016SW001501

Työryhmän muista julkaisuista Ilmatieteen laitokselta oli mukana kirjoittaja myös seuraavassa artikkelissa:
Boteler, D.H. and R.J. Pirjola, 2017: Modeling geomagnetically induced currents. Space Weather, 15, 258-276, doi:10.1002/2016SW001499.
http://dx.doi.org/10.1002/2016SW001499


Lisää tiedeuutisia arkistossamme

Yhteyshenkilöt

Tieteellinen johtaja Ari Laaksonen
puh. 029539 5530

Meteorologia ja meritiede:
Toimialajohtaja Sami Niemelä
puh. 029 539 4172

Ilmastontutkimus:
Toimialajohtaja Hannele Korhonen
puh. 029 539 2135

Avaruus- ja kaukokartoitus:
Toimialajohtaja Jouni Pulliainen
puh. 029 539 4701