Tutkimusta kolmella toimialalla

Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelmassa tehdään meteorologista, ilmakehätieteellistä ja fysikaalista meritieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa eri aikaskaalojen ennustemallit, tutkimusaloihin liittyvät tieteelliset sovellukset ja kaukokartoitushavainnot sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen.
 
Ilmastontutkimusohjelmassa tehdään ilmastojärjestelmän eri osiin liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen kohteina on erityisesti mennyt, nykyinen ja tuleva ilmasto sekä ilmakehän koostumus ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Osa ohjelman työntekijöistä työskentelee Kuopion toimipisteessä.
 
Avaruus- ja kaukokartoituskeskus vastaa polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimuksesta ja toimintaan liittyvästä teknologian kehittämisestä. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti arktinen tutkimus sekä kaukokartoitus, uudet havaintomenetelmät ja avaruus. Avaruus- ja kaukokartoituskeskukseen kuuluvat Arktinen avaruuskeskus ja Sodankylän toimipiste.

Tiedeuutiset

Vuosittain julkaisemme noin 300 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.

Tiedeuutisissa kertomme Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja niiden tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti.

« Takaisin

Merenpinnan nousu kasvattaa tulvariskejä Suomen etelärannikolla

Merenpinnan nousu kasvattaa tulvariskejä Suomen etelärannikolla

Päivitettyjen arvioiden mukaan merenpinta voi nousta Suomenlahdella jopa 80–90 cm tämän vuosisadan aikana. Merenpinnan nousu lisää selvästi rannikkotulvien todennäköisyyttä tulevaisuudessa erityisesti Suomen etelärannikolla. Perämerellä tulvariskit eivät sen sijaan merkittävästi kasva vielä kuluvan vuosisadan aikana.

Ilmatieteen laitoksen tuoreessa tutkimuksessa on päivitetty arviot merenpinnan noususta ja tulvariskeistä Suomen rannikolla vuoteen 2100 mennessä. Tutkimuksessa on huomioitu uusimmat kansainväliset tutkimustulokset globaalista merenpinnan noususta ottaen huomioon sen alueellisen vaihtelun.

Tulvariskit kasvavat erityisesti etelärannikolla

Tutkimuksessa yhdistettiin ennusteet merenpinnan noususta pitkällä aikavälillä ja havaintoihin perustuvat arviot lyhytaikaisesta vedenkorkeuden vaihtelusta, jotta voitiin arvioida tulvien todennäköisyyttä tulevaisuudessa. Tulvariskien odotetaan kasvavan merkittävästi etelärannikolla. Esimerkiksi tammikuussa 2005 koettu tulva, joka nosti meriveden ennätyskorkeuksiin Suomenlahdella, voisi vuosisadan lopun ilmastossa toistua keskimäärin joka toinen vuosi. Sen sijaan Perämerellä, missä maankohoaminen on voimakkaampaa ja merenpinnan nousu heikompaa, tulvariskeissä ei ole odotettavissa suuria muutoksia kuluvan vuosisadan aikana. Selkämeren rannikolla tulvariskit todennäköisesti jonkin verran kasvavat.

Merenpinnan nousuun on Suomessa varauduttu muun muassa antamalla suositukset alimmista rakentamiskorkeuksista, jotka on määritetty viimeksi vuonna 2014. Nyt tehty tutkimus ei merkittävästi muuttanut arvioita, joihin rakennuskorkeussuositukset perustuvat.

Maankohoaminen suojaa Suomen rannikkoa

"Jäätiköiden sulaminen ei nosta merenpintaa tasaisesti, vaan vaikutus on erilainen eri puolilla maailmaa. Jäätikön lähialueilla merenpinnan nousu on vähäisempää, sillä sulavan jäätikön lähellä maankuori kohoaa ja myös jäätikön meriin kohdistama vetovoima heikkenee", selventää tutkija Havu Pellikka Ilmatieteen laitokselta. Tästä syystä vedenkorkeuteen Suomen rannikolla vaikuttaa selvästi enemmän Etelämantereen kuin Grönlannin mannerjäätikön sulaminen.

Jäätiköiden sulamisen lisäksi merenpintaa nostaa meriveden lämpölaajeneminen. Yhdessä merivirtojen muutosten kanssa lämpölaajenemisen vaikutuksen arvioidaan olevan Suomessa hieman voimakkaampi kuin maapallolla keskimäärin, kun taas jäätiköiden osuus on keskiarvoa pienempi. "Kaiken kaikkiaan merenpinnan nousu jää arviomme mukaan Suomessa noin 80 prosenttiin maailmanlaajuisesta keskiarvosta. Tämän lisäksi Suomen rannikkoa suojaa maankohoaminen", sanoo Pellikka.

Maa kohoaa Suomessa noin 40–90 cm vuosisadassa riippuen sijainnista. Voimakkainta maankohoaminen on Vaasan seudulla ja heikointa etelärannikolla, missä maankohoaminen ei todennäköisesti riitä kumoamaan merenpinnan nousua tämän vuosisadan aikana. Kun maankohoaminen otetaan huomioon, keskimääräisten arvioiden mukaan merenpinta nousee Suomenlahdella noin 30 cm ja korkeimpien ennusteiden toteutuessa jopa 90 cm vuosina 2000–2100. "Suuri epävarmuus johtuu ennen kaikkea siitä, ettei mannerjäätiköiden käyttäytymistä lämpenevässä ilmastossa osata vielä ennustaa kovin hyvin."

Lisätietoja:

Tutkija Havu Pellikka, puh. 050 499 1131, havu.pellikka@fmi.fi

Tutkija Ulpu Leijala, puh. 050 380 2828, ulpu.leijala@fmi.fi

Pellikka H., Leijala U., Johansson M.M., Leinonen K., Kahma K.K., 2018. Future probabilities of coastal floods in Finland. Continental Shelf Research 157, 32–42. https://doi.org/10.1016/j.csr.2018.02.006


Lisää tiedeuutisia arkistossamme

Yhteyshenkilöt

Tieteellinen johtaja Ari Laaksonen
puh. 029539 5530

Meteorologia ja meritiede:
Toimialajohtaja Sami Niemelä
puh. 029 539 4172

Ilmastontutkimus:
Toimialajohtaja Hannele Korhonen
puh. 029 539 2135

Avaruus- ja kaukokartoitus:
Toimialajohtaja Jouni Pulliainen
puh. 029 539 4701

Tiedeuutiset:
viestintäasiantuntija Eija Vallinheimo
puh. 029 539 2231