Tutkimusta kolmella toimialalla

Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelmassa tehdään meteorologista, ilmakehätieteellistä ja fysikaalista meritieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa eri aikaskaalojen ennustemallit, tutkimusaloihin liittyvät tieteelliset sovellukset ja kaukokartoitushavainnot sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen.
 
Ilmastontutkimusohjelmassa tehdään ilmastojärjestelmän eri osiin liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen kohteina on erityisesti mennyt, nykyinen ja tuleva ilmasto sekä ilmakehän koostumus ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Osa ohjelman työntekijöistä työskentelee Kuopion toimipisteessä.
 
Avaruus- ja kaukokartoituskeskus vastaa polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimuksesta ja toimintaan liittyvästä teknologian kehittämisestä. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti arktinen tutkimus sekä kaukokartoitus, uudet havaintomenetelmät ja avaruus. Avaruus- ja kaukokartoituskeskukseen kuuluvat Arktinen avaruuskeskus ja Sodankylän toimipiste.

Tiedeuutiset

Vuosittain julkaisemme noin 300 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.

Tiedeuutisissa kertomme Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja niiden tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti.

« Takaisin

Säteilysumujen mikrofysiikan tarkempi kuvaus parantaa sumuennusteita

Säteilysumujen mikrofysiikan tarkempi kuvaus parantaa sumuennusteita

Mittaushavainnot ja mallinnustulokset osoittavat, että sääennustemalleissa käytetyt kuvaukset sumujen ominaisuuksista ovat epätarkkoja. Sumumallia parantamalla voidaan tarkentaa sekä näkyvyysennustetta että arvioita sumun haihtumisajankohdasta.

Säteilysumu voi muodostua selkeinä öinä alueille, joilla maanpinta viilenee voimakkaasti ja ilmakehän sekoittuminen on heikkoa. Tällaisissa olosuhteissa sumupisaroita muodostuu aerosolihiukkasten ympärille samalla tapaa kuin pilvipisaroita pilvissä, ja malleissa käytetäänkin usein samoja kuvauksia sekä sumujen että matalien pilvien mikrofysiikalle.

Tutkimuksessa havaittiin näiden yleisesti käytettyjen kuvausten yliarvioivan sumupisaroiden lukumääräpitoisuutta, jolloin sumuista tulee liian tiheitä ja ne haihtuvat aamulla liian myöhään. Tämä johtuu siitä, että pilvessä suurin osa pisaroista muodostuu pilven alapinnalla nousuvirtauksessa, kun taas säteilysumussa pisarat muodostuvat sumun yläpinnalla säteilyjäähtymisestä johtuen, jolloin pienempi osa aerosolihiukkasista kykenee muodostamaan pisaran.

Kehittämämme sumumallin avulla pystyimme simuloimaan ensimmäistä kertaa tarkasti aerosolihiukkasten, sumupisaroiden, ilmakehän dynamiikan ja säteilynkulun väliset vuorovaikutukset. Tutkimuksen aikana näitä tuloksia käytettiin hyväksi mittaushavaintojen analysoinnissa. Havaintojen perusteella muutimme sumukuvausta sääennustemallissa, ja mallin kyky ennustaa näkyvyyttä Englannissa parani mitattavasti. Osoitimme myös, että vastaava muutos tarvitaan ilmastomalleihin, jotta ilmakehän aerosolihiukkasten vaikutus ilmastoon saataisiin kuvattua entistä tarkemmin.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä UK Met Officen kanssa käyttämällä hyväksi mittaushavaintoja, sääennustemallia, sekä Ilmatieteen laitoksella kehitettyä aerosoli-pilvi-vuorovaikutusmallia.

Lisätietoja

Sami Romakkaniemi, sami.romakkaniemi@fmi.fi

Boutle, I., Price, J., Kudzotsa, I., Kokkola, H., and Romakkaniemi, S.: Aerosol–fog interaction and the transition to well-mixed radiation fog, Atmos. Chem. Phys., 18, 7827-7840, https://doi.org/10.5194/acp-18-7827-2018, 2018. https://www.atmos-chem-phys.net/18/7827/2018/


Lisää tiedeuutisia arkistossamme

Yhteyshenkilöt

Tieteellinen johtaja Ari Laaksonen
puh. 029539 5530

Meteorologia ja meritiede:
Toimialajohtaja Sami Niemelä
puh. 029 539 4172

Ilmastontutkimus:
Toimialajohtaja Hannele Korhonen
puh. 029 539 2135

Avaruus- ja kaukokartoitus:
Toimialajohtaja Jouni Pulliainen
puh. 029 539 4701