Tiedeuutiset

Ilmatieteen laitoksessa tehdään korkeatasoista ilmakehä- ja meriaiheista tutkimusta. Vuosittain julkaistaan noin 300 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.


Tiedeuutisten tavoitteena on kertoa Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja tutkimusten tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti. Näistä ja muusta Ilmatieteen laitoksen tiedeaiheista twiitataan myös @IlmaTiede-twitterissä.

« Takaisin

Suon kehityshistoriasta voidaan päätellä ilmastonmuutoksen vaikutuksia

Suon kehityshistoriasta voidaan päätellä ilmastonmuutoksen vaikutuksia

Eteläsuomalaisen suon kehitystä ja ilmastovaikutuksia tutkittiin sen synnystä alkaen ja havaittiin, että metaanipäästöjen ja metsäpalojen vapauttaman hiilidioksidin vuoksi suo lämmitti ilmastoa 7000 vuoden ajan. Vasta suotyypin muuttuminen sarasuosta kohosuoksi muutti ilmastovaikutuksen viilentäväksi.

Suokasvillisuus sitoo ilmakehän hiilidioksidia muodostaen turvetta. Pohjoiset suot ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä hiilivarastoja, jotka ovat kertyneet viimeisimmän jääkauden jälkeen yli 10000 vuoden aikana. Hiilidioksidi on pitkäikäinen kasvihuonekaasu, joten ilmakehän hiilidioksidin sitoutuminen turpeeseen pienentää sen ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Toisaalta soista vapautuu metaania, joka lämmittää ilmakehää tehokkaasti.

Ilmatieteen laitos selvitti yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa, kuinka eräs eteläsuomalainen suo on kehityshistoriansa aikana vaikuttanut ilmastoon. Kyseinen suo – Lopen Kalevansuo – on kuivattu metsätalouskäyttöön ja sen nykyiset kasvihuonekaasutaseet on mitattu aikaisemmin. Uudessa tutkimuksessa selvitettiin turvekairauksien ja radiohiiliajoitusten avulla suon historiaa: kasvillisuuden vaihtelua, turpeen kertymisnopeutta ja suon alueellista laajenemista. Näistä voitiin epäsuorasti päätellä suon kasvihuonekaasutaseen kehitys eli hiilidioksidin sitoutumisnopeus ja suon metaanipäästöt aina jääkauden lopusta näihin päiviin asti. Ilmatieteen laitoksen tutkijat arvioivat näiden kaasutaseiden aiheuttaman säteilypakotteen, joka ilmaisee koko ilmakehään kohdistuvan lämmitys- tai viilennysvaikutuksen.

Soiden kehityshistorian tutkimus on osoittautunut tärkeäksi tietolähteeksi myös nykyisen ilmastonmuutoksen luontovaikutuksia arvioitaessa. Menneisyyden ilmasto on muovannut kasvillisuuden kehitystä, josta on tallentunut jälkiä tuhansia vuosia vanhoihin turvekerrostumiin. Yleistäen voidaan sanoa, että viileät ajanjaksot ovat suosineet pohjoisen pallonpuoliskon soiden laajuuskasvua, kun taas lämpimämmät ajanjaksot näkyvät suokerrostumissa esimerkiksi maastopalojen yleistymisenä ja kasvillisuuden muutoksina. 

Kalevansuo aiheutti lämmittävän ilmastopakotteen 7000 vuoden ajan, kun turvetta alkoi kertyä n. 10500 vuotta sitten. Vaikka suon pinta-ala kasvoi melko tasaisesti, hiilen kertymänopeudet olivat pienempiä kuin muualla on havaittu. Tämän pääteltiin johtuvan toistuvista maastopaloista, joiden aikana suon pintakerros paloi ja kertynyt hiili vapautui takaisin ilmakehään. Palot jättävät turvekerrokseen selvän merkin hiilikerroksen ja mustuneiden kasvijäännösten muodossa. Näiden jäämien syntyajat saadaan selville radiohiiliajoituksin. 

Kalevansuon ilmakehää viilentävä vaikutus alkoi samaan aikaan kuin muutos märästä sarasuosta kuivemmaksi koho- eli keidassuoksi. Näiden suotyyppien selvin ero on ravinteiden alkuperä: sarasuon kasvit saavat ravinteita ympäröiviltä kivennäismailta valumaveden mukana, kun taas kohosuolla ravinteet ovat sadeveden varassa. Tämä ero heijastuu voimakkaasti kasvillisuuden koostumuksessa, mikä oli selvästi nähtävissä myös Kalevansuon kairanäytteissä, joista pisimmät kattoivat n. 3 m paksun turvekerroksen. Näiden lisäksi alueelta otettiin useita pohjakerrosnäytteitä iänmääritystä ja suon laajentumisnopeuden selvitystä varten. Kohosuovaiheeseen siirtymisen jälkeen Kalevansuon hiilensidonta kiihtyi, mikä vahvisti suon viilennysvaikutusta.

Lisätietoja:

Tutkija Annalea Lohila,  puh. 050 366 3242, annalea.lohila@fmi.fi

Mathijssen P. J. H., Kähkölä N., Tuovinen J.-P., Lohila A., Minkkinen K., Laurila T. and Väliranta M., 2017. Lateral expansion and carbon exchange of a boreal peatland in Finland resulting in 7000 years of positive radiative forcing. Journal of Geophysical Research – Biogeosciences, DOI: 10.1002/2016JG003749

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/2016JG003749/abstract

 


Tiedeuutisten arkistosta löytyy lisää vanhempia tiedeuutisia.

Ilmatieteen laitoksen omat julkaisusarjat

Ilmatieteen laitoksella on kaksi omaa julkaisusarjaa:

  • FMI Contributions  (väitöskirjat)
  • FMI Reports (tutkimusraportteja)

Vuodesta 2016 lähtien kaikki näissä sarjoissa julkaistut teokset löytyvät Helsingin Yliopiston avoimesta digitaalisesta arkistosta Heldasta.

Tiedeuutisten arkisto

Yhteyshenkilöt

  • Tutkimus ja menetelmäkehitys
    tutkimusjohtaja Yrjö Viisanen
    puh. 029 539 5400
  • Tutkimushallinnon koordinaattori Anna Salonen
    puh. 029 539 6002
  • Tiedeuutiset
    viestintäasiantuntija Eija Vallinheimo
    puh. 029 539 2231

IlmaTiede-twitter