Huoltokatko torstaina 14.12. voi vaikuttaa hetkellisesti sääpalvelujemme toimintaan. Pahoittelemme mahdollisia häiriöitä.

Tiedeuutiset

Ilmatieteen laitoksessa tehdään korkeatasoista ilmakehä- ja meriaiheista tutkimusta. Vuosittain julkaistaan noin 300 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.


Tiedeuutisten tavoitteena on kertoa Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja tutkimusten tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti. Näistä ja muusta Ilmatieteen laitoksen tiedeaiheista twiitataan myös @IlmaTiede-twitterissä.

« Takaisin

Toini-myrsky tammikuussa 2017 hipoi aaltoennätystä Itämerellä

Toini-myrsky tammikuussa 2017 hipoi aaltoennätystä Itämerellä

Ilmatieteen laitoksen tuoreessa tutkimuksessa tarkastellaan äärimmäisiä aallokko-olosuhteita Itämerellä. Toini-myrsky tammikuussa 2017 oli toinen kerta mittaushistorian aikana, kun merkitsevä aallonkorkeus ylsi 8 metriin.

Rafael-myrsky joulukuussa 2004 pitää kuitenkin edelleen nimissään aallonkorkeusennätystä, joka on 8,2 metriä. Tammikuussa 2005 Gudrun-myrskyn aikana arvioidaan esiintyneen vielä korkeampia aaltoja. Asiantuntijoiden mukaan merkitsevä aallonkorkeus saattoi tuolloin olla jopa 9,5 metriä, vaikka aallokko mittauspoijulla jäi vain 7,2 metriin.

Itämeren pienen koon vuoksi sekä pyyhkäisymatka että tuulen kesto rajoittavat aallokon kasvua. Ankarimmat aallokko-olosuhteet koetaan pääaltaalla, minkä pohjoisosassa on ankkuroituna yksi Ilmatieteen laitoksen aaltopoijuista. Korkeaa aallokkoa voi esiintyä myös pääaltaan eteläosissa, mutta havaintojen puuttumisen takia tietoa tältä alueelta on saatavilla niukemmin. Ilmatieteen laitoksen tutkija Jan-Victor Björkqvist huomauttaa, että vaikka aallonkorkeus on luonnollisin tapa kuvata aallokon ankaruutta, muitakin aallokon ominaisuuksia on syytä tarkastella.

Tutkimuksessa todettiin, että Toini-myrsky tammikuussa 2017 oli ennätyksellisen pitkäkestoinen: merkitsevä aallonkorkeus pysytteli yli 6 metrissä 15,5 tunnin ajan. Rafael-myrsky oli selvästi lyhytkestoisempi, mutta aallokko oli taas jyrkempää kuin Toini-myrskyn aikana, selviää tutkimuksesta. Aallokon jyrkkyys kuvaa aallonkorkeuden ja -pituuden suhdetta.

"Jyrkempi aallokko koetaan usein kovempana merenkäyntinä", selventää Björkqvist.

Aallokkomittauksia pohjoisella Itämerellä on tehty jo 20 vuoden ajan. Mittauksia tarvitaan, jotta voidaan tuottaa tarkkoja ennusteita aallokko-olosuhteista merellä laivaliikenteen tarpeisiin. Ilmatieteen laitoksen WAM-aaltomalli ennusti Toini-myrskyn aikaisen aallokon pääasiassa hyvin jo vuorokautta aikaisemmin. Ääritilanteiden harvinaisuus ja alati muuttuvat mallit vaikeuttavat kuitenkin myrskyennusteiden osuvuuden arviointia. Aaltoennusteen kun vaikuttaa itse aaltomallin lisäksi myös ilmakehämallin tuuliennuste.

Äärimmäinen aallokko voi uhata laivaliikenteen turvallisuutta. Esimerkiksi M/S Estonian uppoamisen aikana vuonna 1994 merkitsevän aallonkorkeuden arvioidaan olleen 4-5 metriä. Vaikka aallokko ei ollut pääasiallinen onnettomuuden syy, se vahingoitti laivaa ja vaikeutti pelastusoperaatioita.

Ilmatieteen laitos varoittaa kesäisin kovasta aallokosta, jos merkitsevä aallonkorkeus ylittää 2,5 metriä. Aallokko voi tuolloin aiheuttaa vaaraa veneilijöille. Ympäri vuoden varoitetaan 4 metriä ylittävästä aallokosta. Korkeimpaan vaaraluokitukseen yltää vähintään 7 metrin aallokko, joka voi aiheuttaa vaaraa kaikille aluksille.

Merkitsevä aallonkorkeus on aallokon yleistä korkeutta kuvaava suure. Korkeimmat yksittäiset aallot ovat liki kaksinkertaisia merkitsevään aallonkorkeuteen nähden eli mitatuissa ennätystilanteissa noin 14-metrisiä.

Lisätietoja:

Tutkija Jan-Victor Björkqvist, puh. 045 678 1204, jan-victor.bjorkqvist@fmi.fi

Björkqvist J.-V., Tuomi L., Tollman N., Kangas A., Pettersson H., Marjamaa R., Jokinen H. & Fortelius C. (2017): Brief communication: Characteristic properties of extreme wave events observed in the northern Baltic Proper, Baltic Sea. Nat. Hazards Earth Syst. Sci. 17, 1653-1658.

https://www.nat-hazards-earth-syst-sci.net/17/1653/2017/nhess-17-1653-2017.pdf


Tiedeuutisten arkisto

Yhteyshenkilöt

  • Tutkimus ja menetelmäkehitys
    tutkimusjohtaja Yrjö Viisanen
    puh. 029 539 5400
  • Tutkimushallinnon koordinaattori Anna Salonen
    puh. 029 539 6002
  • Tiedeuutiset
    viestintäasiantuntija Eija Vallinheimo
    puh. 029 539 2231

IlmaTiede-twitter