Tutkimusta kolmella toimialalla

Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelmassa tehdään meteorologista, ilmakehätieteellistä ja fysikaalista meritieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa eri aikaskaalojen ennustemallit, tutkimusaloihin liittyvät tieteelliset sovellukset ja kaukokartoitushavainnot sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen.
 
Ilmastontutkimusohjelmassa tehdään ilmastojärjestelmän eri osiin liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen kohteina on erityisesti mennyt, nykyinen ja tuleva ilmasto sekä ilmakehän koostumus ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Osa ohjelman työntekijöistä työskentelee Kuopion toimipisteessä.
 
Avaruus- ja kaukokartoituskeskus vastaa polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimuksesta ja toimintaan liittyvästä teknologian kehittämisestä. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti arktinen tutkimus sekä kaukokartoitus, uudet havaintomenetelmät ja avaruus. Avaruus- ja kaukokartoituskeskukseen kuuluvat Arktinen avaruuskeskus ja Sodankylän toimipiste.

Tiedeuutiset

Vuosittain julkaisemme noin 300 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.

Tiedeuutisissa kertomme Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja niiden tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti.

« Takaisin

Toini-myrsky tammikuussa 2017 hipoi aaltoennätystä Itämerellä

Toini-myrsky tammikuussa 2017 hipoi aaltoennätystä Itämerellä

Ilmatieteen laitoksen tuoreessa tutkimuksessa tarkastellaan äärimmäisiä aallokko-olosuhteita Itämerellä. Toini-myrsky tammikuussa 2017 oli toinen kerta mittaushistorian aikana, kun merkitsevä aallonkorkeus ylsi 8 metriin.

Rafael-myrsky joulukuussa 2004 pitää kuitenkin edelleen nimissään aallonkorkeusennätystä, joka on 8,2 metriä. Tammikuussa 2005 Gudrun-myrskyn aikana arvioidaan esiintyneen vielä korkeampia aaltoja. Asiantuntijoiden mukaan merkitsevä aallonkorkeus saattoi tuolloin olla jopa 9,5 metriä, vaikka aallokko mittauspoijulla jäi vain 7,2 metriin.

Itämeren pienen koon vuoksi sekä pyyhkäisymatka että tuulen kesto rajoittavat aallokon kasvua. Ankarimmat aallokko-olosuhteet koetaan pääaltaalla, minkä pohjoisosassa on ankkuroituna yksi Ilmatieteen laitoksen aaltopoijuista. Korkeaa aallokkoa voi esiintyä myös pääaltaan eteläosissa, mutta havaintojen puuttumisen takia tietoa tältä alueelta on saatavilla niukemmin. Ilmatieteen laitoksen tutkija Jan-Victor Björkqvist huomauttaa, että vaikka aallonkorkeus on luonnollisin tapa kuvata aallokon ankaruutta, muitakin aallokon ominaisuuksia on syytä tarkastella.

Tutkimuksessa todettiin, että Toini-myrsky tammikuussa 2017 oli ennätyksellisen pitkäkestoinen: merkitsevä aallonkorkeus pysytteli yli 6 metrissä 15,5 tunnin ajan. Rafael-myrsky oli selvästi lyhytkestoisempi, mutta aallokko oli taas jyrkempää kuin Toini-myrskyn aikana, selviää tutkimuksesta. Aallokon jyrkkyys kuvaa aallonkorkeuden ja -pituuden suhdetta.

"Jyrkempi aallokko koetaan usein kovempana merenkäyntinä", selventää Björkqvist.

Aallokkomittauksia pohjoisella Itämerellä on tehty jo 20 vuoden ajan. Mittauksia tarvitaan, jotta voidaan tuottaa tarkkoja ennusteita aallokko-olosuhteista merellä laivaliikenteen tarpeisiin. Ilmatieteen laitoksen WAM-aaltomalli ennusti Toini-myrskyn aikaisen aallokon pääasiassa hyvin jo vuorokautta aikaisemmin. Ääritilanteiden harvinaisuus ja alati muuttuvat mallit vaikeuttavat kuitenkin myrskyennusteiden osuvuuden arviointia. Aaltoennusteen kun vaikuttaa itse aaltomallin lisäksi myös ilmakehämallin tuuliennuste.

Äärimmäinen aallokko voi uhata laivaliikenteen turvallisuutta. Esimerkiksi M/S Estonian uppoamisen aikana vuonna 1994 merkitsevän aallonkorkeuden arvioidaan olleen 4-5 metriä. Vaikka aallokko ei ollut pääasiallinen onnettomuuden syy, se vahingoitti laivaa ja vaikeutti pelastusoperaatioita.

Ilmatieteen laitos varoittaa kesäisin kovasta aallokosta, jos merkitsevä aallonkorkeus ylittää 2,5 metriä. Aallokko voi tuolloin aiheuttaa vaaraa veneilijöille. Ympäri vuoden varoitetaan 4 metriä ylittävästä aallokosta. Korkeimpaan vaaraluokitukseen yltää vähintään 7 metrin aallokko, joka voi aiheuttaa vaaraa kaikille aluksille.

Merkitsevä aallonkorkeus on aallokon yleistä korkeutta kuvaava suure. Korkeimmat yksittäiset aallot ovat liki kaksinkertaisia merkitsevään aallonkorkeuteen nähden eli mitatuissa ennätystilanteissa noin 14-metrisiä.

Lisätietoja:

Tutkija Jan-Victor Björkqvist, puh. 045 678 1204, jan-victor.bjorkqvist@fmi.fi

Björkqvist J.-V., Tuomi L., Tollman N., Kangas A., Pettersson H., Marjamaa R., Jokinen H. & Fortelius C. (2017): Brief communication: Characteristic properties of extreme wave events observed in the northern Baltic Proper, Baltic Sea. Nat. Hazards Earth Syst. Sci. 17, 1653-1658.

https://www.nat-hazards-earth-syst-sci.net/17/1653/2017/nhess-17-1653-2017.pdf


Lisää tiedeuutisia arkistossamme

Yhteyshenkilöt

Tieteellinen johtaja Ari Laaksonen
puh. 029539 5530

Meteorologia ja meritiede:
Toimialajohtaja Sami Niemelä
puh. 029 539 4172

Ilmastontutkimus:
Toimialajohtaja Hannele Korhonen
puh. 029 539 2135

Avaruus- ja kaukokartoitus:
Toimialajohtaja Jouni Pulliainen
puh. 029 539 4701