Tutkimusta kolmella toimialalla

Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelmassa tehdään meteorologista, ilmakehätieteellistä ja fysikaalista meritieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa eri aikaskaalojen ennustemallit, tutkimusaloihin liittyvät tieteelliset sovellukset ja kaukokartoitushavainnot sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen.
 
Ilmastontutkimusohjelmassa tehdään ilmastojärjestelmän eri osiin liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen kohteina on erityisesti mennyt, nykyinen ja tuleva ilmasto sekä ilmakehän koostumus ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Osa ohjelman työntekijöistä työskentelee Kuopion toimipisteessä.
 
Avaruus- ja kaukokartoituskeskus vastaa polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimuksesta ja toimintaan liittyvästä teknologian kehittämisestä. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti arktinen tutkimus sekä kaukokartoitus, uudet havaintomenetelmät ja avaruus. Avaruus- ja kaukokartoituskeskukseen kuuluvat Arktinen avaruuskeskus ja Sodankylän toimipiste.

Tiedeuutiset

Vuosittain julkaisemme noin 300 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.

Tiedeuutisissa kertomme Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja niiden tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti.

« Takaisin

Uusia arvioita käytettävissä olevalle hiilibudjetille

Uusia arvioita käytettävissä olevalle hiilibudjetille

Ilmatieteen laitos on ollut mukana tutkimuksessa, jossa on arvioitu sekä ilmastomallituloksiin että mittauksiin perustuen, kuinka paljon hiilidioksidia ilmakehään voidaan enimmillään päästää, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaiseksi.

Tuoreessa tutkimuksessa on arvioitu, että jos otetaan huomioon pelkät hiilidioksidipäästöt, maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen alle kahteen asteeseen tarkoittaisi noin 5000 gigatonnin kokoista hiilidioksidibudjettia. Tällä hetkellä jo pelkät ihmisperäiset hiilidioksidipäätöt ovat noin 36 gigatonnia vuodessa. "Valitettavasti tästä hiilibudjetista jo noin 2000 gigatonnia on jo päästetty ilmakehään, kun lasketaan yhteen ihmiskunnan päästöt esiteolliselta ajalta lähtien eli tilanne on huolestuttava", selittää tällä hetkellä Concordia-yliopistossa tutkimusta tekevä Ilmatieteen laitoksen tutkija Antti-Ilari Partanen, joka oli mukana tutkimuksessa.

Kun hiilibudjettia laskettaessa otetaan huomioon myös muiden kasvihuonekaasujen lämmittävä vaikutus, jäljelle jäävät päästömäärät ovat vieläkin pienempiä. "5000 gigatonnin sijasta puhutaankin enää vain noin 4000 gigatonnista hiilidioksidia. Näiden kahden arvion eroon vaikuttaa suuresti ihmiskunnan ilmastopolitiikan kehitys. Jos muiden kasvihuonekaasujen ja nokihiukkasten päästöt saadaan vähenemään tehokkaasti, kasvattaa se hiukan hiilibudjettiarvioita", Partanen toteaa.

Hiilibudjetteihin liittyy suuria epävarmuuksia

"Hiilibudjetti on helpon ymmärrettävyytensä takia erinomainen työkalu ilmastopolitiikan tueksi", kertoo Partanen. Siihen sisältyy olennaisesti käsitys siitä, että kasvihuonekaasupäästöt on saatava nollaan ja aikaa tähän on vain rajallisesti.

Hiilibudjetteihin liittyy vielä suuria epävarmuuksia, johtuen sekä ilmaston puutteellisesta ymmärtämisestä että tulevaisuuden ilmastopolitiikasta onnistumisesta. Ilmaston lämpeneminen riippuu yllättävän lineaarisesti ihmiskunnan tuottamista hiilidioksidipäästöistä sitten esiteollisen ajan riippumatta milloin ja missä nämä päästöt ovat syntyneet. Tätä riippuvuussuhdetta hyödyntämällä voidaan määrittää tiettyä maapallon keskilämpötilan nousua vastaava niin kutsuttu hiilibudjetti.

Tutkimus julkaistiin Current Climate Change Reports –lehdessä, ja sitä rahoittivat Natural Sciences and Engineering Research Council of Canada (NSERC) ja Emil Aaltosen säätiö. Katsausartikkelissa oli kirjoittajina tutkijoita kanadalaisista Concordia-yliopistosta, Sherbrooken yliopistosta ja Simon Fraser -yliopistosta, Ilmatieteen laitokselta sekä brittiläisistä Oxfordin, Exeterin ja Leedsin yliopistoista.

Lisätietoja:

Tutkija Antti-Ilari Partanen, antti-ilari.partanen@fmi.fi (Tavoitettavissa aikaeron takia parhaiten spostitse)

Matthews, H.D., Landry, JS., Partanen, AI. et al. Curr. Clim. Change Rep. (2017). doi:10.1007/s40641-017-0055-0

http://link.springer.com/article/10.1007/s40641-017-0055-0


Lisää tiedeuutisia arkistossamme

Yhteyshenkilöt

Tieteellinen johtaja Ari Laaksonen
puh. 029539 5530

Meteorologia ja meritiede:
Toimialajohtaja Sami Niemelä
puh. 029 539 4172

Ilmastontutkimus:
Toimialajohtaja Hannele Korhonen
puh. 029 539 2135

Avaruus- ja kaukokartoitus:
Toimialajohtaja Jouni Pulliainen
puh. 029 539 4701

Tiedeuutiset:
viestintäasiantuntija Eija Vallinheimo
puh. 029 539 2231