Tykky eli tykkylumi

Tykky eli tykkylumi on puun latvukseen ja oksille kasaantuva raskas lumikerrostuma. Se syntyy lumihiutaleiden lisäksi muusta kiinteässä olomuodossa olevasta vedestä.

Lapin tykkylumista maisemaa.
Talvisessa maisemassa lunta kertynyt puihin tykyksi. Kuva: Ahti Ovaskainen

Tykyn synty

Tykyn syntymiseksi vaaditaan

  1. Suuri määrä ilmassa olevaa kosteutta, yleensä sumua ja sumupilveä, joka ulottuu ylempänä maastossa olevaan puustoon ja

  2. fysikaalinen tarttumismekanismi, joka kiinnittää veden puustoon.

Tuulella on tykkyyntymisessä kaksijakoinen rooli. Kun tykkyä kertyy, kohtalainen (3-6 m/s) tuuli edistää kertymän kasvua. Tyynemmällä säässä latvukseen törmää samassa ajassa paljon vähemmän tarttuvia partikkeleita. Tuulen voimistuessa navakaksi alkaa jo syntynyttä tykkyä varista oksistosta maahan. Tuulen lisäksi lämpötilan nousu selvästi suojan puolelle puhdistaa latvuksia.

Tykyn päälajit

Lumi voi päätyä puun oksistoon useiden eri mekanismien kautta. Runsaita lumikertymiä syntyy kuitenkin kahdella pääasiallisella tavalla:

  • huurtumalla

  • sadepartikkeleiden, erityisesti kostean lumen tarttumisen ja jäätymisen seurauksena.

Tykyn kaksi päälajia on huurretykky ja nuoskatykky.

Huurretykky on tykkylunta, joka on syntynyt suurimmalta osaltaan kertyneestä huurteesta ja huurteen sitomista ns. tavallisia lumihiutaleista ja jääkiteistä. Huurre syntyy pilvi- ja sumupisaroista, joiden halkaisija on alle 0,1 mm.

Nuoskatykystä voidaan puhua silloin, kun tykkymassasta yli puolet on syntynyt kosteana satavasta lumesta tai kostean lumen sitomasta ns. tavallisista lumihiutaleista. Nuoskatykkyä kasvattaa myös vesisade (pisaran halkaisija yli 0,1 mm). Nuoskatykkyä syntyy tehokkaimmin, kun lämpötila on 0 ja +0,5 asteen välillä. Lyhyet käväisyt pakkasen puolella voimistavat kertymän kasvua.

Helikopteri lentää lumisessä maisemassa roikottaen työkalua, joka pudottaa tykkylunta puista.
Helikopterilla poistetaan tykkyä. Kuva: Wilma Klippel

Tykkylumi aiheuttaa tuhoja puustolle ja haittaa sähkönjakelua

Tykkylumen aiheuttamat vahingot voidaan jakaa kahteen pääryhmään:

  1. suoriin vahinkoihin puustolle ja

  2. katkenneiden puiden ja puiden oksien aiheuttamiin vahinkoihin esimerkiksi sähkökatkoksiin.

Pisimmillään tykyn aiheuttamat sähkökatkokset ovat kestäneet useita vuorokausia. Harvinaisia tykkyvahinkoja ovat putoavien lumi- ja jääkuormien aiheuttamat vahingot.