Vuoden 2006 säät

Vuosi 2006 oli harvinaisen lämmin ja päättyi huippuleutoon joulukuuhun.

Talvi

Talvi eli joulu-helmikuu oli koko maassa lämpötiloiltaan hyvin tavanomainen. Alkutalvi oli keskimääräistä leudompi aina tammikuun alkuun asti. Tämän jälkeen talveen mahtui kaksi erittäin kylmää jaksoa 18.-22.1. sekä 4.-6.2. Talven kylmin lämpötila, -43.6 astetta, mitattiin 20. tammikuuta Kittilän Pokassa. Helmikuun kylmimmäksi lämpötilaksi jäi Rovaniemen Apu-kassa 6.2. mitattu -36,7 astetta. Tällöin pakkasta oli myös paikoin Etelä-Suomessa yli 30 astetta.

Talven keskilämpötila oli hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa, Lapissa keskilämpötila oli kuitenkin 1-2 astetta keskimääräistä leudompi. Talven keskilämpötila vaihteli maan lounaisosan -5 asteesta Pohjois-Lapin -12 asteeseen.

Talven sademäärät vaihtelivat koko maassa pääosin 60-110 millimetrin välillä. Maan pohjoisosassa nämä lukemat ovat melko lähellä pitkän ajan keskiarvoja, mutta maan etelä- ja keskiosassa sademäärät olivat vain 50-80 % keskiarvoista. Talven lumen syvyydet olivat helmikuun lopussa ajankohtaan nähden lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Lumen syvyys oli jo tammikuusta lähtien 30-70 cm lukuun ottamatta länsirannikkoa, jossa lunta oli vähemmän.

Tykkylunta kertyi puihin etenkin tammikuun alkupuolella, jolloin sää oli leutoa. Tilanne helpottui Pirkanmaalla tammikuun 10. päivän jälkeen, jolloin tuuli karisti lumia puista. Sen sijaan esimerkiksi Lapissa tilanne vain paheni, kun sää jatkui edelleen leutona ja lämpötila vaihteli nollan molemmin puolin. Kuusamossa jouduttiin turvallisuussyistä jopa sulkemaan hiihtoreittejä puiden kaatumisvaaran takia.

Kevät

Kevään eli maalis-toukokuun keskilämpötila oli Etelä- ja Keski-Suomessa noin asteen tavanomaista alhaisempi ja Pohjois-Suomessa vajaan asteen tavanomaista korkeampi. Kevään sademäärät olivat Pohjois-Suomessa yleisesti 50-90 millimetriä ja Etelä- ja Keski-Suomessa 100-150 millimetriä.

Kesä

Kesä eli kesä- elokuu oli keskimääräistä lämpimämpi. Kesän keskilämpötila oli Pohjois-Lapissa 10...14 astetta, joka oli 1...1,5 astetta keskimääräistä korkeampi. Muualla maassa kesän keskilämpötila oli 15...18 astetta, mikä on reilut kaksi astetta kauden 1971-2000 keskiarvoa korkeampi. Lämpimintä oli etelärannikolla ja Kaakkois-Suomessa.

Hellepäiviä kertyi pitkin kesää toukokuun alusta lähtien. Jo kesäkuussa hellepäiviä oli hieman tavallista enemmän, mutta heinä- ja elokuussa niitä kertyi maan etelä- ja länsiosassa Länsi-Lappi mukaan lukien paikoin jopa yli tuplasti pitkän ajan keskiarvoon nähden.

Koko kesän korkein lämpötila, 32,1 astetta, mitattiin Lammin Evolla 8. heinäkuuta. Kesäkuun korkein, 31,3 astetta, mitattiin Ruukissa ja elokuun korkein, 31,9 astetta, Mietoisilla 6. elokuuta. Keskimäärin vain joka 10. kesänä ylitetään kaikkina kesäkuukausina 30 astetta. Myös yölämpötilat olivat keskimääräistä korkeammat. Ainoastaan heinäkuun puolivälissä halla verotti hillasatoa Itä-Lapissa.

Kesä poikkeuksellisen kuiva

Koko kesän satoi hyvin vähän muutamia ukkoskuuropäiviä lukuun ottamatta. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä on ollut kuivin kesä mittausten ajalta. Kaisaniemessä mittaukset aloitettiin vuonna 1845. Tilastojen mukaan tähän asti kuivimmat kesät ovat olleet Kaisaniemessä vuodet 1868 (47 mm) ja 1955 (55 mm). Koko maan sademäärät ovat kaikkialla pitkän ajan keskiarvoja pienemmät. Vähiten, alle 60 millimetriä, satoi kesän aikana Perämeren läheisyydessä ja pääkaupunkiseudulla. Nämä sademäärä ovat alle neljäsosan pitkä ajan keskiarvosta. Kuivuuden takia Ilmatieteen laitos antoi metsäpalovaroituksia kesän aikana selkeästi keskimääräistä enemmän.

Yleensä vähäiset sateet tulivat maan eri puolilla eri aikoihin. Heinäkuu oli harvinaisen kuiva etenkin Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä Perämeren rannikolla. Heinäkuun merkittävimmät säätapahtumat olivat 10. heinäkuuta Heinävedellä ja Polvijärvellä sataneet jättirakeet ja kaatuneet puut. Elokuu alkupuoli oli täysin poutainen koko maassa, ja poudat jatkuivat Perämeren rannikkoseuduilla ja Lapissa kesän loppuun asti. Maan eteläosaan saatiin kuurosateita elokuun puolivälistä alkaen, mutta ne jakautuivat hyvin epätasaisesti. Sisämaassa satoi paikoin yli 60 millimetriä 29.8., mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun rannikkoalueet jäivät lähes ilman sateita.

Pitkiä poutajaksoja eri puolilla maata
Tämän kesän pisin yhtämittainen pouta kesti 4,5 viikkoa ja se alkoi Kauhavalla 14. heinäkuuta. Ennätyksellisimmät poudat ovat kestäneet 5,5 viikkoa. Tällainen pitkä poutajakso alkoi Kemi-Tornion lentoasemalla 11.7.1969. Poutapäiväksi lasketaan päivät, jolloin vuorokauden sademäärä on enintään 0,1 millimetriä.

Auringonpaistetunteja kertyi enimmillään yli 1000 tuntia. Pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta, aurinko paistoi noin kolmanneksen keskimääräistä runsaammin. Valassaaret, Utö ja Helsingin Kumpula johtavat tilastoa ennätyksellisillä yli 1000 tunnin paistemäärillä. Keskimäärin aurinko paistaa kesällä 700-800 tuntia.

Kesällä salamoi keskimääräistä vähemmän
Sateettoman kesän takia koko kesän salamamäärä (67 000) jäi hieman alle puoleen keskimääräisestä. Kesäkuun salamamäärät olivat vain kuudesosa keskimääräisestä kuun salamamäärästä. Vilkkain kausi oli heinäkuun alkupuoli, pääasiassa maan lounais- ja keskiosassa. Ukkoset huipentuivat 10. päivänä, jolloin Ilmatieteen laitos paikansi yhteensä 11 000 salamaa. Toiseksi eniten salamoi 24. heinäkuuta Hämeen ja Keski-Suomen alueella. Elokuun loppupuolella kuivuus hellitti ja kohtalaisia ukkosia esiintyi lähes päivittäin. Ukkosten vähyydestä johtuen Ilmatieteen laitos sai vain muutamia ilmoituksia trombeista koko kesän aikana.

Syksy

Syksy, eli syys-marraskuu oli maan länsiosassa runsas 2 astetta ja maan itäosassa 1 - 2 astetta tavanomaista lämpimämpi. Maan pohjoisosassa syksyn keskilämpötila oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa.

Etenkin lokakuun runsaat sateet kasvattivat syys-marraskuun sademäärät suuressa osassa maata noin 1,3-kertaisiksi pitkän ajan keskiarvoon nähden.

Lämpötila- ja sademääräkartat 2006

Vuorokauden keskilämpötila tilastopohjalla

Vuoden 2006 keskilämpötila ja sademäärät

Kuukauden keskilämpötilat vertailuineen

Pylväät kuvaavat vuoden 2006 kuukausikeskilämpötiloja ja ruskea käyrä esittää vertailukauden 1971-2000 keskiarvon.

Kuukauden keskilämpötilan ero keskimääräisestä

Kuukauden keskilämpötilan ero vertailukauden 1971-2000 keskiarvosta kullakin paikkakunnalla.

Lämpöhuiput kuukausittain

Termisten vuodenaikojen vaihtumiset ja pituudet

Kuukausisademäärät 2006

Pylväät kuvaavat vuoden 2006 kuukauden sademäärän (mm) ja ruskea käyrä esittää vertailukauden 1971-2000 keskiarvon.

Kuukausisademäärän osuus keskiarvosta

Pylväät kuvaavat vuoden 2006 kuukauden sademäärän osuutta (%) kauden 1971-2000 keskiarvosta.

Koko vuoden sadekertymä tavanomaista pienempi

Kuvissa on vihreillä pylväillä merkitty vuoden alusta lähtien kunkin kuukauden loppuun mennessä kertynyt kokonaissademäärä (mm). Ruskealla on merkitty vastaavan kertymän vertailuarvo kaudella 1971-2000.

Sadehuiput kuukausittain

Auringonpaistetunnit kuukausittain

Kuukausittaiset auringonpaistetunnit ja vastaavat vertailuarvot kaudelta 1971-2000. Aurinko paistoi vuonna 2006 huomattavasti keskimääräistä enemmän, mutta lokakuussa aurinko paistoi vähän, kun satoi runsaasti.