Vuoden 2017 sää

Vuosiyhteenveto

Vuoden 2017 keskilämpötila vaihteli lounaisrannikon reilusta +6 asteesta Käsivarren Lapin noin -1,5 asteeseen. Keskilämpötila oli suuressa osassa maata 0,5–1 astetta tavanomaista korkeampi, ainoastaan Itä-Lapissa havaittu keskilämpötila oli lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Maan etelä- ja itäosassa vuosi oli tavanomaista sateisempi, etenkin maan eteläosassa paikoin harvinaisen sateinen.

Talvi

Talven, eli joulu-helmikuun, keskilämpötila oli koko maassa noin 2-3 astetta tavanomaista korkeampi. Keskilämpötilan alueelliset vaihtelut olivat varsin pieniä. Suurin keskilämpötilan poikkeama tavanomaisesta, +3,9 astetta, havaittiin Kilpisjärvellä.

Talvikuukausien yhteenlaskettu sademäärä oli lähes koko maassa tavanomaista pienempi, maan länsiosassa laajalti harvinaisen, paikoin myös poikkeuksellisen pieni. Pirkanmaan ja Satakunnan alueella talven sademäärä oli muutamalla havaintoasemalla jopa mittaushistorian pienin. Talven sademäärä oli ainoastaan Pohjois-Lapissa vähän tavanomaista suurempi, Kilpisjärvellä paikallisesti jopa harvinaisen suuri.

Kevät

Kevätkuukausista (maalis-toukokuu) maaliskuu oli tavanomaista lämpimämpi, mutta huhti- ja toukokuu puolestaan keskimääräistä kylmempiä. Kevät oli tavanomaista kylmempi maan pohjoisosassa, jossa lämpötilapoikkeama vaihteli 0,5 ja 1 asteen välillä. Etelässä sen sijaan kevät oli kuitenkin keskilämpötilan osalta melko tavanomainen.

Kevät oli tavanomaista sateisempi Pohjanmaan maakunnissa sekä Kainuussa. Muualla maassa sademäärät jäivät jopa harvinaisen pieniksi eli ne toistuvat keskimäärin kerran 10 vuodessa.

Kesä

Kesä (kesäkuu-elokuu) oli keskilämpötiloiltaan maan etelä- ja keskiosassa laajalti harvinaisen viileä. Keskilämpötila poikkesi monin paikoin yli asteen tavanomaisesta. Maan pohjoisosassa kesän keskilämpötila oli noin 0,5 astetta tavanomaista viileämpi. Kesä oli monin paikoin harvinaisen pilvinen, Pohjanmaalla ja Lapissa paikoin poikkeuksellisen pilvinen, mikä osaltaan selittää viileitä lämpötiloja.

Päivittäiset ylimmät lämpötilat olivat tänä kesänä keskimäärin kuudenneksi kylmimmät 1960-luvun alusta lukien, mikä on melko harvinaista. Lämpötiloiltaan erikoisesta kesästä kertoo myös se, että koko maan kesän korkein lämpötila 27,6 astetta mitattiin 28. heinäkuuta Utsjoella. Tätä alempi kesän ylin lämpötila on viimeksi mitattu vuonna 1976.

Hellepäiviä, jolloin lämpötila kohosi yli 25 asteen, mitattiin jossain päin maata yhteensä 19 päivänä. Edellisen kerran yhtä vähän hellepäiviä oli kesällä 2015. Oulunsalon Pellonpään sekä Mikkelin lentoasemalla mitattiin eniten hellepäiviä, yhteensä viisi. Erityisesti maan keskivaiheilla ei ollut yhtään hellepäivää.

Salamoita on elokuun loppuun mennessä paikannettu vain noin 29 000, mikä on poikkeuksellisen vähän. Ainoastaan vuonna 2015 jäätiin tämän lukeman alle.

Kesän sademäärä oli yleisesti ottaen lähellä tavanomaista, mutta kuten yleensäkin kesäisin, sateissa esiintyi suurta paikallista vaihtelua. Harvinaisen paljon sadetta mitattiin etenkin Pohjois-Lapissa.

Syksy

Syksy, eli syys-marraskuu, oli koko maassa noin asteen tavanomaista lämpimämpi. Suuressa osassa maata syksy oli myös tavanomaista sateisempi. Uudellamaalla sekä Kymenlaaksossa syksy oli poikkeuksellisen sateinen eli vastaava toistuu keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Sademääräkertymät olivat etelärannikolla jopa yli 1,5-kertaisia tavanomaiseen nähden.

Pitkäikäisten havaintoasemien osalta syksyn sademäärä rikkoi ennätykset Nurmijärven, Virolahden sekä Hyvinkään havaintoasemilla. Eniten syksyllä satoi Espoon Nuuksiossa: 415,9 mm. Asema on tosin toiminut vasta muutamia vuosia, joten ennätyksestä ei voida Nuuksion osalta puhua.

Epävakaisen sään johdosta syksy oli myös monin paikoin harvinaisen pilvinen.

Kuukauden keskilämpötilat vertailuineen

Lämpimin ja kylmin paikka kuukausittain

kk
Ylin (°C)
pvm
paikka
Alin (°C) pvm paikka
tammikuu 7,9 1.1. Jomala Jomalaby -41,7 5.1. Muonio kirkonkylä
helmikuu 8,2 14.2. Porvoo Kilpilahti satama -32,8 26.2. Sodankylä Lokka
maaliskuu 17,4 27.3. Jomala Jomalaby -29,4 7.3. Muonio kirkonkylä
huhtikuu 14,4 10.4. Hattula Lepaa -25,8 9.4. Utsjoki Kevo Kevojärvi
toukokuu 27,0 19.5. Hämeenlinna Lammi Evo -13,1 16.5. Suomussalmi Pesiö
kesäkuu 26,2 16.6. Mikkeli lentoasema -6,1 1.6. Enontekiö Kilpisjärvi Saana
heinäkuu 27,6 28.7. Utsjoki Kevo -1,6 7.7. Kittilä Lompolonvuoma
elokuu 26,0 12.8. Helsinki-Vantaan lentoasema -3,6 28.8. Sodankylä Vuotso
syyskuu 29,6 24.9. Kaarina Yltöinen -3,8 6.9. Salla Naruska
lokakuu 16,6 16.10. Jomala Jomalaby -22,7 31.10. Salla Naruska
marraskuu 9,8 4.11. Parainen Utö -28,4 23.11. Utsjoki Kevo Kevojärvi
joulukuu 7,2 7.12. Kökar Bogskär -33,5 7.12. Inari Väylä

Kuukausisademäärät vertailuineen

Suurin kuukauden ja vuorokauden sademäärä kuukausittain

kk kk-sade (mm)   paikka vrk-sade (mm) pvm paikka
tammikuu 119,6 Enontekiö Kilpisjärvi kyläkeskus 19,1 12.1. Vihti Hiiskula
helmikuu 58,3 Kuhmo Apaja 21,5 22.2. Espoo Nuuksio
maaliskuu 76,0 Puolanka Paljakka 25,0 18.3. Inari Angeli
huhtikuu 93,8 Puolanka Kotila 25,9 10.4. Kuusamo Teeriranta
toukokuu 60,4 Kuhmo Kalliojoki 26,4 14.5. Kuhmo Kalliojoki
kesäkuu 137,4 Tampere Härmälä 49,3 12.6. Tampere Härmälä
heinäkuu 160,5 Usjoki Kevo 56,5 5.7. Kittilä Pulju
elokuu 161,1 Ristijärvi Mustavaara 45,7 6.8. Kouvola Voikoski
syyskuu 157,5 Virolahti Koivuniemi 54,2 10.9. Valtimo kirkonkylä
lokakuu 226,1 Espoo Nuuksio 51,1 3.10. Espoo Nuuksio
marraskuu 131,6 Siuntio Sjundby 27,5 23.11. Tornio Torppi
joulukuu 140,6 Helsinki Kumpula 35,0 12.12. Helsinki Kumpula