Jäätalvi 2006–2007 oli keskimääräinen

Jäätyminen Perämeren pohjoisosassa alkoi marraskuun alussa normaaliin aikaan. Marraskuun loppupuoli ja joulukuun alkupuoli olivat lauhoja ja jäät vähenivät. Jäätä oli joulukuun puolivälissä vain Tornio–Kemi-alueen sisäsaaristossa. Joulukuun loppupuolella sää lyhytaikaisesti kylmeni ja jäätä muodostui uudelleen Oulun edustalle.

Tammikuun alkupuoli oli lauha ja jäätyminen vähäistä. Tammikuun loppupuolella sää muuttui kylmemmäksi ja jäätä alkoi muodostua kaikille merialueille, Perämeren eteläosaan ja Merenkurkkuun yli kuukauden keskimääräistä myöhemmin, sekä Selkämerelle, Saaristomerelle ja Suomenlahdelle noin kuukauden keskimääräistä myöhemmin. Tammikuun lopussa Perämeren ulappa oli suurimmaksi osaksi avoin, Merenkurkussa oli uutta jäätä ja Suomenlahdella jäätä oli saaristossa sekä itäosassa Lavansaareen saakka.

Helmikuun alkupuolella jäätyminen jatkui ja Perämeri peittyi kauttaaltaan jäähän helmikuun 8. päivänä noin kolme viikkoa keskimääräistä myöhemmin. Helmikuu jatkui kylmänä ja jäätä muodostui Selkämerelle ja Suomenlahdelle. Talven laajin tilanne saavutettiin helmikuun 23. päivänä, jolloin jäätä esiintyi 140 000 km² alueella. Perämeri ja Merenkurkku olivat jään peittämiä, Selkämerellä jäätä oli rannikon edustalla 10–30 mpk leveydeltä, Saaristomeri oli jäässä ja Suomenlahdella jään raja oli Utö–Mohni-linjalla, myös Riianlahti oli suurimmaksi osaksi jäässä. Lauhaan talveen liittyvien ajoittain voimakkaiden tuulien vaikutuksesta Perämeren jääkenttään muodostui ahtautuma-alueita helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana. Suomenlahdella jää oli ohuempaa ja ahtautuminen vähäisempää.

Maaliskuun aikana jäätilanne vähitellen taantui ja jäät haurastuivat Selkämerellä, Saaristomerellä ja Suomenlahdella ja ne vapautuivat jäistä huhtikuun alkupuolella lähes kaksi viikkoa keskimääräistä ajankohtaa aiemmin. Merenkurkusta jäät lähtivät huhtikuun loppupuolella noin viikon keskimääräistä aiemmin ja Perämereltä toukokuun loppupuolella suunnilleen normaaliin aikaan.

Kiintojään suurin paksuus Perämerellä oli 50–75 cm, Selkämerellä 30–45 cm, Saaristomerellä 10–30 cm ja Suomenlahdella 30–45 cm. Ulapan jään paksuus Perämerellä oli 20–50 cm, Selkämerellä 5–30 cm ja Suomenlahdella 10–35 cm.

Jäätalven kesto Perämeren pohjoisosassa oli keskimääräinen, Perämeren eteläosassa yli kuukauden ja Merenkurkussa lähes puolitoista kuukautta keskimääräistä lyhyempi, sekä Selkämerellä, Saaristomerellä ja Suomenlahdella puolitoista kuukautta keskimääräistä lyhyempi.

Simo Kalliosaari