Retkikunta palasi Himalajan jäätikölle suuntautuneelta tutkimusmatkalta

Retkikunta tutkii ilmansaasteiden vaikutusta Intian Himalajan alueella sijaitsevan Sunderdhunga-jäätikön sulamiseen. Syksyn retkikunta oli toinen kaikkiaan kolmesta suunnitellusta ja kesti kokonaisuudessaan noin 2,5 viikkoa. Suomeen retkikunta saapui keskiviikkona 30.9. Viimeinen retki on tarkoitus tehdä ensi vuonna.  Retki toteutettiin yhteistyössä llmatieteen laitoksen, Helsingin yliopiston ja intialaisen The Energy and Resources Instituten (TERI) tutkijoiden kanssa.

Perillä jäätiköllä Ilmatieteen laitoksen tutkijat asensivat sääaseman jäätikön reunalle keräämään säähavaintoja ympäri vuoden. Lisäksi matkalla tehtiin mittauksia muun muassa hiukkassaasteiden pitoisuuksista ilmasta. Tutkijat kävivät myös yli 5 kilometrin korkeudella hakemassa jäätiköltä luminäytteitä. Kerätyistä luminäytteistä analysoidaan, kuinka paljon ilmakehän saasteita kerääntyy jäätikköön vaikuttaen mahdollisesti sen sulamisnopeuteen. Helsingin yliopiston ja TERI:n tutkijoiden tavoitteena on mitata pintalumen ja jään ominaisuuksia sekä itse jäätikön dynamiikkaa, kuten sulamisveden määrää.

Pystytetty sääasema sekä pienhiukkasten mittausteltta 4,7 km korkeudessa.

Kuva: Heikki Lihavainen

Syksyn tutkimusretkikunnan tehtävänä oli myös tutustua olosuhteisiin Sunderdhunga-jäätiköllä ja selvittää mittalaitteiden ja varusteiden soveltuvuutta niihin. Lisäksi kartoitettiin retkeen liittyviä logistisia haasteita, joita olivat mm. jäätikön päälle pääseminen ja sähkön saaminen mittalaitteille.

Kuva: Niku Kivekäs

Vaikeakulkuinen maasto teki etenemisestä hidasta

Matka eteni ensin Delhin kautta Ilmatieteen laitoksen ja TERI:n perustamalle ilmanlaadun mittausasemalle, joka sijaitsee Mukteshwarissa, noin 2100 metrin korkeudessa. Mukteshwarissa tarkistettiin Ilmatieteen laitoksen aiemmin rakentaman aseman ilmalaatumittaukset, jotka toimivat referenssinä jäätiköllä suoritettaville mittauksille. Tämän jälkeen matkattiin ajoneuvoilla n. 130 km pohjoiseen Loharketin kylään (1600 m). Tästä edelleen suunnattiin autoilla haastavilla vuoristototeillä lähelle Khatin kylää (2200m). Kylästä retkikunta kantajineen vaelsivat jalan noin neljä päivää Sunderdhunga - jäätikön juurelle, johon TERI:n tutkijat olivat perustaneet perusleirin (n. 4700 m). Vaelluksen teki haastavaksi monsuunin sorruttamat kulkuväylät, jyrkät nousut ja laskut korkeassa ilmanalassa sekä sade, joka teki kuluväylistä liukkaita ja sortuma-alttiita. Matkaa taitettiinkin suhteellisen hitaasti totutellen samalla korkeaan ilmanalaan. Matkan aikana havainnoitiin myös ilmakehän pienhiukkasten ominaisuuksia.

Kuva: Niku Kivekäs

Säät eivät aina suosineet retkikuntaa, mutta pääsääntöisesti aamupäivisin paistoi aurinko ja iltapäivällä satoi. Öisin lumisateet toivat omat haasteensa mm. romahduttaen keskellä yötä suomalaisen retkikunnan jäsenten toisen teltan. "Retkikunta selvisi haasteista terveenä pieniä vilustumisia ja muutamia vatsatauteja lukuun ottamatta. Kerätty data on ainutlaatuista ja sitä tullaan analysoimaan yhdessä TERI:n ja Helsingin yliopiston kanssa. Aineiston odotetaan tuovan lisätietoa sitä, miten ilmansaasteet kulkeutuvat Intian suurilta päästöalueilta jäätiköille ja miten ne vaikuttavat niiden dynamiikkaan", tiivistää Ilmatieteen laitoksen yksikön päällikkö Heikki Lihavainen retken tulokset.

Tutkimushankkeen rahoittaja on Suomen Akatemia.

Lisätiedot:

Yksikön päällikkö, erikoistutkija Heikki Lihavainen, puh. 029 539 5492, heikki.lihavainen@fmi.fi