Säähavainnot ja -ennusteet kiinnostavat avoimen datan käyttäjiä

Suuri osa Ilmatieteen laitoksen tietoaineistoista on saatavilla avoimena datana. Ilmatieteen laitoksen avoimen datan palvelun kautta voi hakea, katsella ja ladata laitoksen tuottamia aineistoja koneluettavassa muodossa maksutta.

Ilmatieteen laitos selvitti avoimen datan vaikuttavuutta, käyttömääriä ja asiakkaiden toiveita yhteistyössä Spatineon kanssa. Selvityksessä käsiteltiin vuoden 2018 tietoja.

Ilmatieteen laitoksen avoimeen dataan tehtiin vuonna 2018 yli 325 miljoonaa aineistokyselyä, mikä tarkoittaa noin 900 000 kyselyä vuorokaudessa ja 625 kyselyä minuutissa. Kyselyt jakautuvat melko tasaisesti kaikille vuorokauden ajoille. Kesällä kyselyjä tehdään selvästi talvea enemmän.

Suosituinta sisältöä olivat säähän liittyvät aikasarjat. Suosituimpia aineistoja olivat säähavainnot, HIRLAM-pintasään piste-ennuste, salamahavainnot ja säätutkakuvat. Yli kolme neljäsosaa kyselyistä koski kolmea suosituinta aineistoa. Kaikkia tarjolla olleita aineistoja oli kysytty vähintään kymmeniä kertoja.

Selvityksessä tutkittiin myös, miltä toimialoilta Ilmatieteen laitoksen avoimen datan käyttäjät tulevat. Yli 60:tä prosenttia kyselyistä ei pystytty tunnistamaan, mutta tunnistetuista kyselyistä noin 80 prosenttia tuli yrityksistä ja noin 6 prosenttia julkishallinnosta. Loppuosa kyselyistä tuli yliopistoilta, järjestöiltä ja yksittäisiltä käyttäjiltä. Toimiala-analyysi tehtiin kyselyiden IP-osoitteiden perusteella.

Myös käyttäjien kokemuksia selvitettiin

Selvityksen yhteydessä toteutettiin lisäksi kysely, jolla kartoitettiin avoimen datan käyttäjien tarpeita. Kyselyyn saatiin yli 1 300 vastausta.

Joka neljäs vastaaja ilmoitti käyttävänsä Ilmatieteen laitoksen dataa yhdessä muiden avoimien aineistojen kanssa. Muita yleisiä tietolähteitä olivat mm. Suomen ympäristökeskuksen, Maanmittauslaitoksen, Väyläviraston, Helsingin seudun liikenteen ja pelastuslaitosten aineistot. Uutta liiketoimintaa avoimen datan pohjalta ilmoitti syntyneen 54 yritystä.

Uusista datoista kyselyn perusteella kaivataan eniten aineistoja, jotka liittyvät meteorologin ennusteeseen, tutkaennusteeseen, Pohjoismaiden havaintoihin, sisävesien havaintoihin, kansalaishavaintoihin ja ilmastonmuutosskenaarioihin.

Avointa dataa käytetään rekisteröitymättä

Ilmatieteen laitoksen avointa data käytetään nykyään rekisteröitymättä. Avoin data on nyt entistä helpommin käytettävissä ilman api-avainta osoitteissa: 

• https://opendata.fmi.fi/wfs (Latauspalvelu - WFS)

• https://openwms.fmi.fi/geoserver/wms (Katselupalvelu - WMS)

Rekisteröityneiden käyttäjien tulee vuoden 2019 loppuun mennessä muuttaa palvelun osoite käyttämään uusia osoitteita. Osoitteet, joissa on Ilmatieteen laitoksen api-avain mukana, eivät toimi vuoden 2019 lopun jälkeen.

Ilmatieteen laitoksen avoimen datan verkkopalvelun kautta on voinut hakea, katsella ja ladata laitoksen tuottamia tietoaineistoja koneluettavassa muodossa vuodesta 2013 lähtien. Koneluettavaa, maksutonta aineistoa voi hyödyntää Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) -lisenssin ehtojen mukaisesti.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitoksen avoin data ja lähdekoodiAjankohtaista: Ilmatieteen laitoksen avoimen datan käyttö ei vaadi enää rekisteröitymistä

Pääarkkitehti Roope Tervo, Ilmatieteen laitos, roope.tervo@fmi.fi, puh. 040 575 2720.