Uutinen 22.1.2020

Kuopiossa ja Siilinjärvellä altistuminen ilman epäpuhtauksille on merkittävintä moottoritien varrella

Ilmanlaatuselvityksessä tarkasteltiin Kuopion ja Siilinjärven merkittävimpien päästölähteiden aiheuttamia ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia ja niiden alueellista jakautumista nykyisin ja vuonna 2035.
Kuva: Birgitta Komppula

Selvityksen mukaan ilmanlaatu on Kuopion ja Siilinjärven alueella pääosin hyvää.

"EU-alueella voimassa olevat ilmanlaadun raja-arvot alittuvat liikenneväylien ulkopuolella nykytilanteessa ja vuonna 2035. Sen sijaan ilmanlaadun ohjearvot ylittyvät paikoitellen nyt ja tulevaisuudessa Kuopiota ja Siilinjärveä halkovan moottoritien, valtatie 5:n, läheisyydessä", summaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Birgitta Komppula.

Ilmanlaatu vaihtelee alueellisesti. Heikointa ilmanlaatu on moottoritien ja sisääntuloväylien varsilla sekä keskusta-alueilla. Parhainta ilmanlaatu on etäämpänä vilkkaimmista liikenneväylistä sijaitsevilla asuinalueilla, kuten Saaristokaupungissa.

Ilmatieteen laitoksen tutkijat tarkastelivat leviämismallilaskelmien avulla autoliikenteen, kiinteistökohtaisen lämmityksen, energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen aiheuttamia typpidioksidin, pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Nämä ovat tärkeimmät kaupunki-ilmanlaatuun ja terveyteen vaikuttavat ilman epäpuhtaudet. Mallilaskelmin tarkasteltiin nykytilannetta ja ennustettua vuoden 2035 tilannetta. Mallinnustulosten perusteella arvioitiin myös eri päästölähteiden vaikutusta ilmanlaatuun ja ihmisten altistumista eri ilman epäpuhtauksien pitoisuuksille.

Autoliikenne ja pienpoltto heikentävät ilmanlaatua

Typpidioksidipitoisuuksien ohjearvot ylittyvät niukasti vilkkaimmilla risteysalueilla. Typpidioksidipitoisuuksiin vaikuttaa pääosin vain autoliikenne.

Pienhiukkasten lyhytaikaispitoisuudet ylittävät Maailman terveysjärjestö WHO:n ohjearvon moottoritien läheisyydessä sijaitsevilla pientaloalueilla, joissa hiukkaspitoisuuksiin vaikuttavat sekä liikenne että kiinteistöjen lämmitys. Paikallisesti pienpolton päästöillä voi olla suurempi vaikutus pienhiukkasten pitoisuuksiin kuin liikenteen pakokaasupäästöillä. Valtaosan pienhiukkaspitoisuuksista muodostaa kuitenkin kaukokulkeuma eli alueelle muualta kulkeutuneet hiukkaset.

Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittävät ohjearvon ja ovat raja-arvon tuntumassa moottoritien vaikutuspiirissä. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin vaikuttaa pääosin tieliikenne ja erityisesti sen nostattama katupöly.

Energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen vaikutus ilmanlaatuun on vähäistä, sillä päästöt vapautuvat pääsääntöisesti korkeista piipuista, jolloin ne leviävät ja laimenevat tehokkaasti eivätkä heikennä ilmanlaatua hengityskorkeudella.

Vuonna 2035 pakokaasupäästöt ovat pienemmät, mutta katupölyn määrä voi kasvaa

Ennusteen mukaan vuonna 2035 typpidioksidi- ja pienhiukkaspitoisuuksien arvioidaan pienenevän nykytilanteeseen verrattuna. Tulevaisuudessa autoliikenteen pakokaasupäästöt pienenevät moottoritekniikan kehittyessä ja päästörajoitusten vuoksi, vaikka liikennemäärät kasvavat ennusteen mukaan vilkkaimmilla väylillä noin 20 %.

Moottoritekniikan kehitys ei kuitenkaan vaikuta katupölyn muodostukseen. Jos liikennemäärät kasvavat ennustetusti, hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kohoavat vuoteen 2035 mennessä noin 10‒15 % ellei katupölyn torjuntaan kiinnitetä erityistä huomiota.

"Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien muodostumiseen voidaan vaikuttaa tehokkaasti katujen kunnossapidolla sekä oikea-aikaisella hiekanpoistolla ja pölynsidonnalla", kertoo Komppula.

Korkeimmille ilman epäpuhtauksien pitoisuuksille alueen asukkaat altistuvat moottoritien varrella sijaitsevilla asuinalueilla. Merkittävästi altistuvien ihmisten määrä on nykyisin noin 25 000. Ilman epäpuhtauksille altistumista vähentävät tulevassa tilanteessa liikenteen pakokaasupäästöjen ja pienpolton päästöjen pieneminen. Altistumista lisäävät liikennemäärien kasvu sekä uuden täydennysrakennusasutuksen sijoittuminen moottoritien varrelle Kuopiossa.

Ilmatieteen laitos mallinsi Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatua Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan toimeksiannosta.

Lisätietoja:

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatuselvitys (pdf-tiedosto)

tutkija Birgitta Komppula, Ilmatieteen laitos, p. 050 919 5459, birgitta.komppula@fmi.fi

ympäristönsuojelutarkastaja Erkki Pärjälä, Kuopion kaupunki, p. 044 7182 142, erkki.parjala@kuopio.fi

ympäristönsuojelutarkastaja Matti Nousiainen, Siilinjärven kunta, p. 044 740 1422, matti.nousiainen@siilinjarvi.fi