Muutoksia termisten vuodenaikojen seurantaan
Kuva: ShutterstockVuodenajat on meteorologiassa tyypillisesti määritelty kolmen kuukauden pituisiksi jaksoiksi. Esimerkiksi talveksi määritellään joulu-, tammi- ja helmikuu ja kevääksi maalis-, huhti- ja toukokuu.
Lähinnä Pohjoismaissa käytetään myös lämpötilaan perustuvia määritelmiä vuodenajoille. Nämä niin sanotut termiset vuodenajat määritellään kertyneen lämpösumman avulla. Lämpösummalla tarkoitetaan vuorokauden keskilämpötilojen summaamista yhteen. Terminen talvi alkaa silloin, kun lämpösumma saavuttaa suurimman arvonsa. Tämän jälkeen pakkasen puolella olevat keskilämpötilat siis pienentävät lämpösummaa. Yksinkertaistettuna terminen talvi voidaan sanoa alkaneeksi, kun vuorokauden keskilämpötila jää pysyvämmin nollan asteen alapuolelle.
Ilmastonmuutoksen myötä etenkin talvet ovat Suomessa lämmenneet ja tulevat lämpenemään entisestään lähivuosikymmeninä. Kun lämpötila pysyttelee yhä useampana talvena pitkään nollan asteen tienoilla tai jopa sen yläpuolella, ei termisen talven alkamista tai loppumista pystytä enää joka vuosi helposti määrittämään.
"Haasteita tulee erityisesti lauhoina talvina, jolloin saattaa olla useita lyhyitä pakkasjaksoja yhden pitkän sijaan. Näin kävi tänä talvena", sanoo meteorologi Pauli Jokinen Ilmatieteen laitokselta.
Näin ollen talven alkamista ei välttämättä pystytä enää varmuudella määrittämään viikon tai kahden kuluttua sen alkamisesta, kuten tähän saakka on tehty. Ongelmia on syksyn päättymisen lisäksi myös kevään alkamisen kanssa.
"Tästä syystä Ilmatieteen laitos määrittää jatkossa termisten vuodenaikojen alkamispäivämäärät vasta kyseisen vuodenajan loppuvaiheessa, jolloin meillä on koko maan osalta varmuus lopullisista päivämääristä", Jokinen selittää.
Terminen talvi oli paikoin vain viiden päivän pituinen
Menneenä talvena maan etelä- ja keskiosassa oli useita 3–6 vuorokauden pituisia pakkasjaksoja. Pisin pakkasjakso ja myös terminen talvi esiintyi etelässä vasta helmi-maaliskuun vaihteessa ja oli joillakin havaintoasemilla vain viiden vuorokauden pituinen.
"On varmasti olemassa monia mielipiteitä siitä, voidaanko esimerkiksi viiden vuorokauden pakkasjaksoa enää kutsua talveksi. Pidämme mahdollisena, että tulevaisuudessa termisiä vuodenaikoja ei enää ole mielekästä seurata vuosittain lainkaan", meteorologi Pauli Jokinen sanoo.
Tänä vuonna julkaistussa suomalaistutkimuksessa todetaan, että lähivuosikymmeninä Etelä-Suomen rannikkoalueilla terminen talvi lyhentyy jopa yhdeksällä päivällä kymmenessä vuodessa. Vuosisadan puolivälissä terminen talvi jäisi lounaisimmassa Suomessa tulematta useammin kuin joka kolmas vuosi.
Muutokset vuodenaikojen seurannassa eivät koske termisen kasvukauden seurantaa, joka pysyy ennallaan. Termisen kevään alkamisesta viestitään, kun alkupäivämäärät ovat selvillä koko maan osalta – todennäköisesti toukokuun loppupuoliskolla.