Venäläinen Mars-luotain putosi ilmeisesti Tyyneenmereen

Venäjän avaruushallinnon Roscosmoksen Phobos-Grunt-avaruusmissio päättyi sunnuntaina 15.1., kun marraskuussa kohti Marsia laukaistun luotaimen romu putosi alustavien tietojen mukaan Tyyneen valtamereen 19.45 Suomen aikaa. Ilmatieteen laitoksen MetNet-laskeutujan oli aikoinaan määrä lentää Marsiin Phobos-Gruntin kyydissä, mutta aie peruuntui. Ilmatieteen laitoksella ei myöskään ollut mitään instrumenttia luotaimella, mutta laitoksen asiantuntijat seurasivat aktiivisesti romukappaleiden saapumista ilmakehään. Laitos on ollut mukana Phobos-Grunt-projektin alkuvaiheissa ja tuki nyt seurantatiedoin muita viranomaisia.

Satelliittien ratoja mitataan tarkoilla tutkilla, ja mittausten perusteella voidaan tehdä ratalaskelma. Mittauksiin perustuvasta ratalaskelmasta huolimatta aluksen putoamisnopeus vaihtelee esimerkiksi ionosfäärin tiheyden vaikutuksesta. Ionosfäärin tiheys vaihtelee Auringon aktiivisuuden mukaan, ja esimerkiksi suuret avaruusmyrskyt lisäävät kitkaa satelliittien radoilla, jolloin satelliitti putoaa nopeammin. Käytännössä siis avaruusromun viimeinen ilmakehäsyöksy saattoi etukäteislaskuista huolimatta tapahtua missä tahansa tietyllä leveysastekaistaleella, jonka määrittää aluksen radan kallistuskulma päiväntasaajaan nähden (ns. inklinaatiokulma).

Avaruusromua saapuu maahan silloin tällöin, mutta se putoaa yleensä huomiota herättämättä mereen. Suurilta avaruusromuonnettomuuksilta on vältytty; myös läheltä piti -tilanteita on ollut erittäin vähän. Enemmän uhkaa avaruusromu aiheuttaa luotaimille sekä miehitetyille avaruuslennoille.

Ilmatieteen laitos mukana useassa onnistuneessa hankkeessa

Ilmatieteen laitoksen Uudet havaintomenetelmät -yksikössä tehdään monipuolista maanpinnan ja ilmakehän kaukokartoitukseen sekä Maan lähiavaruuteen ja aurinkokuntaan liittyvää tutkimusta. Yksikössä kehitetään uusia teknologioita ja mittausjärjestelmiä, havaintojen analyysimenetelmiä, numeerisia malleja sekä erilaisia sovellustuotteita.

Avaruusmissiot ovat pitkiä ja kestävät jopa 10–20 vuotta, eikä niiden onnistuminen ole tietenkään varmaa. Esimerkiksi noin joka toinen Mars-missio on epäonnistunut viimeisten kolmenkymmen vuoden aikana. Tutkimuslaitokselle onkin tärkeää hajauttaa riskejä. Kaikkia resursseja ei siis voi satsata vain yhteen missioon.

Ilmatieteen laitos on ollut mukana useassa onnistuneessa missiossa, viimeisimpänä Yhdysvaltain avaruushallinnon, NASAn, Mars Science Laboratoryssä (MSL). Se laukaistiin onnistuneesti kohti Marsia marraskuussa 2011. Ilmatieteen laitos valmisti ja toimitti MSL-mönkijään paine- ja kosteusmittausinstrumentit, joilla tutkitaan Marsin kaasukehän olosuhteita.

Myös aiemmin Ilmatieteen laitoksen valmistamia laitteita on ollut mukana useassa planeettaluotaimessa, mm. Saturnuksen Titan-kuuta tutkineessa HUYGENS-aluksessa (ESA /NASA), joka laskeutui onnistuneesti Titaniin tammikuussa 2005. Vastaavia laitteita oli mukana myös NASAn Mars Phoenix-luotaimessa vuonna 2008. Muita onnistuneita hankkeita ovat olleet esimerkiksi Mars Express ja Venus Express, joissa oli mukana Ilmatieteen laitoksen plasma- instrumentit Aspera-3 ja Aspera-4.

Lisätietoja

Yksikönpäällikkö Minna Palmroth, puh. 0405311745Ryhmäpäällikkö Ari-Matti Harri, puh. 0503375623