Uutinen 30.10.2018

Satelliittien tuottamasta ilmanlaatudatasta etsitään uusia sovelluksia

Ilmansaasteiden seuranta on kehittynyt viime vuosikymmeninä isoin harppauksin satelliittien tuottaman, entistä tarkemman mittaustiedon avulla.
Kuva: Nina Kukkurainen

Tietoa ilmanlaadusta on saatavilla paljon, mutta sitä voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin.

Ilmansaasteet ovat maailmanlaajuisesti vakava terveysongelma, jolla on vaikutuksia miljoonien ihmisten elämänlaatuun. Jopa 90 % maailman väestöstä, pääasiassa kehittyvissä maissa, on arvioitu kärsivän huonosta ilmanlaadusta.

Globaali tieto kaikkien saatavilla

Satelliitit tuottavat luotettavaa tietoa ilmanlaadusta, saastepäästöistä ja niiden kulkeutumisesta ilmakehässä. Satelliittien avulla voidaan myös seurata päästöissä tapahtuvia muutoksia.

"Satelliittien tuottama tieto ilmansaasteista on kaikkien avoimesti saatavilla ja se kattaa koko maapallon. Tämä on satelliittien antama lisäarvo erityisesti kehittyvissä maissa, joissa ilmanlaatua seuraavia mittausasemia ei välttämättä ole", toteaa Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Iolanda Ialongo.

Päätöksentekijät niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla hyötyvät tarkasta ilmanlaatutiedosta. Globaalin satelliittidatan avulla voidaan muun muassa vertailla eri maiden tai kaupunkien saastemääriä ja seurata uusien ympäristösäännösten vaikutusta päästöihin.

Teollisuuslaitokset voivat hyödyntää satelliittidataa kestävän kehityksen tukena. Ilmatieteen laitoksen johtamassa tutkimuksessa ilmakehään päätyvää rikkidioksidia mitattiin satelliiteilla kuparisulattamon alueella esimerkiksi Namibiassa ja Serbiassa.

"Yksi kiinnostava mahdollisuus on ilmanlaatudatan yhdistäminen muuhun saatavilla olevaan tietoon, kuten talouden mittareihin. Ilmanlaatudatassa on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia", sanoo Ialongo.

Uudet sovellukset haussa hackathonissa

Satelliittien tuottaman ilmanlaatudatan uusia sovellusmahdollisuuksia etsitään 16.-18.11. Ilmatieteen laitoksella järjestettävässä AtmosHack-tapahtumassa. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä EU:n Copernicus-hankkeen, CAMS:n (Copernicus Atmospheric Monitoring Service) ja sääsatelliittijärjestö EUMETSAT:n kanssa.

"AtmosHackissa kehitettävät sovellukset voivat olla kansalaisille, yrityksille tai päätöksentekijöille suunnattuja. Ne voivat olla kokonaan uusia palveluja, tai satelliittidataa voidaan yhdistellä jo olemassa oleviin sovelluksiin. Tapahtumaan haetaan osallistujia useilta eri aloilta ja osallistujat valitaan hakemusten perusteella. Hakemuksia voi jättää 8.11. saakka", kertoo Ialongo.

Samalla CAMS ja EUMETSAT julkaisevat verkko-oppimisympäristön (Monitoring Atmospheric Composition MOOC), jonka tarkoituksena on kuvata, kuinka ilmakehästä tehdään satelliittimittauksia ja miten havaintoja käytetään ilmakehä- ja ilmanlaatumalleissa kuvaamaan ilman laatua. Kurssi alkaa 5.11 ja kestää viisi viikkoa ja se on avoin ja ilmainen kaikille.

Lisätietoja

AtmosHack-tapahtuma

MOOC-oppimisympäristö

Erikoistutkija Iolanda Ialongo, Ilmatieteen laitos, puh. 044 011 2140, Iolanda.Ialongo@fmi.fi