Ilmatieteen laitos vie osaamistaan maailmalle - Kansainvälinen käsikirja sääpalveluiden hyötyjen arvioimiseen

Tuottavatko sää- ja ilmastopalvelut taloudellista tai sosiaalista lisäarvoa käyttäjilleen? Miten hyötyjä voidaan mitata?

Ilmatieteellisillä laitoksilla, sekä vauraissa että kehittyvissä maissa, on kasvava tarve arvioida toimintansa yhteiskunnallisia hyötyjä. Arvioinnin tueksi Maailman ilmatieteen järjestö (WMO) kumppaneineen on julkaissut käsikirjan. Ilmatieteen laitoksen tutkijat osallistuivat kirjan kirjoittamiseen.

Uuden käsikirjan avulla ilmatieteelliset organisaatiot eri puolilla maailmaa pystyvät aiempaa helpommin kehittämään toimintaansa myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Keskeinen rooli kirjassa on niin kutsutulla arvoketjulla, jonka avulla voidaan hahmottaa, miten sää-ja hydrologisten palvelujen yhteiskunnallinen hyöty syntyy. Ilmatieteen laitoksella on kehitetty oma menetelmä hyötyjen arviointiin.

"Yhteiskunnan ja talouden kannalta sääpalvelujen hyödyllisyys edellyttää paitsi laadukkaita havaintoja ja ennusteita, myös toimivia viestintäkanavia, informaation helppotajuisuutta ja oikeaa ajoitusta. Kehikkomme tuo näkyviin ne vaiheet, joissa on parantamisen varaa. Näin ollen siitä on hyötyä sää- ja ilmastoasiantuntijoita laajemmalle joukolle", valaisee Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Adriaan Perrels. Perrels oli yksi käsikirjan pääkirjoittajista.

Kansainväliset opit jakoon

Nyt julkaistu käsikirja sisältää yhteiskunnallisten arviointien menetelmiin liittyvän tiedon lisäksi käytännön tapauksia. Yhtenä tapausesimerkkinä esitellään Ilmatieteen laitoksen arviointia Himalajan vuoristossa sijaitsevan Bhutanin sää-, ilmasto- ja hydrologisten palveluiden parantamisesta. Arvioinnissa hyödynnettiin Ilmatieteen laitoksen tutkimusmenetelmää.

"Bhutanin tapaus on hyvä esimerkki siitä, että sää- ja ilmastopalveluiden hyöty riippuu yhteiskunnan ja talouden rakenteista. Mielenkiintoista on, että Bhutanissa palveluiden kaksi merkittävintä loppukäyttäjää ovat hyvin erilaisia", Ilmatieteen laitoksen tutkija Karoliina Pilli-Sihvola kertoo.

"Maan talouden kannalta tärkeä vesivoimasektori on ammattimainen sää- ja hydrologisten palveluiden hyödyntäjä, jolla on tarve laadukkaille ja luotettaville ennusteille. Siten sääpalveluiden taloudelliset hyödyt ovat potentiaalisesti suuret. Toinen merkittävä mahdollinen loppukäyttäjä on pitkälti omavaraisuuteen perustuva maataloussektori. Siellä perinteet kuitenkin istuvat tiukassa eikä luottamus sääennusteita kohtaan ole suuri, joten hyötyjen toteutuminen vaatii vielä koulutusta ja asenteiden muuttumista", Pilli-Sihvola jatkaa.

Mukana laaja joukko asiantuntijoita

Valuing Weather and Climate: Economic Assessment of Meteorological and Hydrological Services -käsikirja julkaistiin 28.5.2015 Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n yleiskonferenssissa Genevessä. Kirjoitustyöhön osallistui Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden lisäksi asiantuntijoita Yhdysvalloista, Australiasta, Kanadasta, Irlannista ja Sveitsistä. Käsikirjan julkaisijatahoja ovat WMO, Maailmanpankki, Climate Services Partnership ja USAID.

Lisätietoja

Tutkimusprofessori Adriaan Perrels, Ilmatieteen laitos, etunimi.sukunimi@fmi.fi, puh. 050 583 8575Tutkija Karoliina Pilli-Sihvola, Ilmatieteen laitos, etunimi.sukunimi@fmi.fi, puh. 050 309 4660