Uutinen 8.8.2014

Metsäpalovaara on kasvanut Itä- ja Etelä-Euroopassa viime vuosikymmeninä

Pohjois-Euroopassa metsäpalovaara vaihtelee kesästä toiseen.
Kuva: Juho Aalto

Uudessa tutkimuksessa on selvitetty kuinka sään vaihtelusta johtuva metsien syttymisherkkyyttä kuvaava metsäpaloindeksi on muuttunut menneinä vuosikymmeninä Euroopan alueella.

Tutkimuksen mukaan metsien syttymisherkkyys laski 1960-luvulla ja alkoi kasvaa 1970-luvulta lähtien etenkin Itä- ja Etelä-Euroopassa. Muutos on kyseisillä alueilla ollut tilastollisesti merkittävä. Pohjois-Euroopassa ja esimerkiksi Suomessa ei ollut systemaattista muutosta. Pohjois-Euroopan ilmastossa kesien lämpötilat ja sademäärät vaihtelevat voimakkaasti ja myös metsäpalovaara vaihtelee kesästä toiseen. Ilmaston lämpenemisen seurauksena metsäpalovaaran arvioidaan kasvavan ajan myötä myös Suomessa.

Korrelaatiokerroin kesän aikana palaneiden metsien pinta-alan ja keskimääräisen metsäpaloindeksin välillä on noin 0,6. Tämä melko korkea korrelaatio kuvaa säätekijöiden suurta merkitystä myös toteutuneiden metsäpalojen selittäjänä. Sään ohella metsäpalojen syttymiseen vaikuttaa paljon myös esimerkiksi ihmisen toiminta.

Metsäpaloindeksi lasketaan ilman lämpötilan, tuulen nopeuden ja ilman kosteuden pohjalta

Metsien syttymisherkkyyttä arvioidaan ilman lämpötilan, tuulen nopeuden ja ilman kosteuden pohjalta laskettavien metsäpaloindeksillä. Metsäpaloindeksien avulla voidaan esimerkiksi määrittää alueet, joille metsäpalovaroitus tulee antaa. Indeksien avulla voidaan myös arvioida kuinka metsien syttymisherkkyys on muuttunut menneinä vuosina ja millainen muutos on odotettavissa tulevaisuudessa. Tulevaisuuden olosuhteita arvioitaessa käytetään säätietoina ilmastomallien avulla saatuja ilmastonmuutosarvioita.

Ilmatieteen laitos osallistui EU:n rahoittamaan tutkimushankkeeseen FUME (http://fumeproject.uclm.es/). Hanke päättyi keväällä 2014 ja hankkeen yhteydessä Ilmatieteen laitoksella selvitettiin mm. kuinka metsien syttymisherkkyys on vaihdellut ja muuttunut vuodesta 1960 lähtien Euroopan alueella. Hankkeessa selvitettiin myös kuinka hyvin metsäpaloindeksi kuvaa palojen syttymistä ja palaneen alueen kokoa.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Ari Venäläinen, puh. 029 539 4142, ari.venalainen@fmi.fi

Venäläinen, A., Korhonen, N., Koutsias, N.,Xystrakis, F., Urbieta, I.R. and Moreno, J.M., 2014. Temporal variations and change in forest fire danger in Europe for 1960-2012.  Nat.Hazards Earth Syst. Sci. Nat. Hazards Earth Syst. Sci., 14, 1477-1490, 2014, doi:10.5194/nhess-14-1477-2014.

http://www.nat-hazards-earth-syst-sci.net/14/1477/2014/