Tiedeuutisten arkisto

Ilmaston lämmetessä kasvukaudet pidentyvät ja lämpösummat suurentuvat

Ilmaston lämmetessä kasvukaudet pidentyvät ja lämpösummat suurentuvat

Ilmaston lämpiäminen pidentää kasvukausia ja suurentaa kasvukauden aikana kertyvää lämpösummaa.

Tuoreessa tutkimuksessa on arvioitu, millaisiksi Suomen ja muun Euroopan kasvukaudet muotoutuvat tulevaisuudessa. Laskelmat perustuvat yli 20 ilmastonmuutosmallin tuloksiin. Suurten kasvihuonekaasupäästöjen RCP8.5-skenaarion toteutuessa kasvukausi venähtäisi sadassa vuodessa noin kahdella kuukaudella ja lämpösumma lisääntyisi 800-1000 astepäivällä.  Etelä-Suomen kasvukausi olisi tuolloin yhtä lämmin kuin tätä nykyä Ranskassa ja Ukrainan eteläosissa. Muutoksen suuruus toki vaihtelee melko paljon mallista toiseen.  Vaikka päästöjä onnistuttaisiin rajoitettamaan (RCP4.5-skenaario), astepäivät lisääntyisivät noin 500:lla. Tämä toisi Etelä-Suomeen nykyistä Puolaa tai Itä-Saksaa vastaavat lämpöolot.

Muutokset tulevat vaikuttamaan eläin- ja kasvilajeihin

Jo lähivuosikymmeninä kasvukausi on useimpina vuosina kokemustietoon suhteutettuna varsin lämmin. 2020-luvun tienoilla lämpösumma jää jakson 1971-2000 keskiarvon alapuolelle enää harvemmin kuin yhtenä kasvukautena kymmenestä. Hyvin lämpimien kasvukausien, jollaisia esiintyi 1900-luvun lopulla vain kerran 20 vuodessa, todennäköisyys olisi tuolloin jo yli puolet.

Pidemmät ja lämpimämmät kasvukaudet suosivat maanviljelystä. Toisaalta lämpö houkuttelee uusia luontoomme aikaisemmin kuulumattomia eläin- ja kasvilajeja asettumaan Suomeen. Samalla monet viileään ilmastoon sopeutuneet lajit uhkaavat taantua tai kadota tyyten.

Kasvihuonekaasujen päästöt vaikuttavat muutoksen voimakkuuteen

Ilmastonmuutoksen voimakkuus riippuu kasvihuonekaasujen päästöjen kehittymisestä.  Sen tähden laskelmat tehtiin erikseen kahdelle vaihtoehtoiselle skenaariolle. RCP8.5-skenaarion mukaan kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat koko tämän vuosisadan, kun taas RCP4.5-skenaario olettaa, että päästöjen rajoittamisessa onnistutaan ainakin tyydyttävästi.

Terminen kasvukausi käsittää sen osan vuodesta, jolloin vuorokauden keskilämpötila on korkeampi kuin 5°C. Kasvukauden lämpösummaa laskettaessa vähennetään jokaisen kasvukauden päivän vuorokausikeskilämpötilasta viisi astetta ja ynnätään näin saadut lämpötilajäännökset.  Tätä nykyä kasvukausi kestää maamme etelä- ja lounaisrannikolla keskimäärin noin puoli vuotta mutta Pohjois-Lapissa vain alle neljä kuukautta Lämpösummaa taas kertyy aivan etelässä n. 1300, Oulun korkeudella noin 1000 ja Tunturi-Lapissa 400-600 astepäivää.

Lisätietoja:

Tutkija Kimmo Ruosteenoja, puh. 029 539 4128, kimmo.ruosteenoja@fmi.fi<

Kimmo Ruosteenoja, Jouni Räisänen, Ari Venäläinen ja Matti Kämäräinen, 2015: Projections for the duration and degree days of the thermal growing season in Europe derived from CMIP5 model output. International Journal of Climatology. DOI: 10.1002/joc.4535.

http://onlinelibrary.wiley.com/journal/10.1002/%28ISSN%291097-0088

Ilmestynyt verkossa 16.11.2015.