Tiedeuutisten arkisto

« Takaisin

Uudet laskelmat vahvistivat: napa-alueitten suhteelliset kosteudet ilmastomalleissa korkeampia kuin mitä havaitaan

Uudet laskelmat vahvistivat: napa-alueitten suhteelliset kosteudet ilmastomalleissa korkeampia kuin mitä havaitaan

Uudet laskelmat vahvistavat aiempia tutkimustuloksia, joiden mukaan napa-alueilla ilmastomallien tuottamat suhteelliset kosteudet ovat monessa tapauksessa paljon korkeampia kuin mitä havainnot osoittavat. Tämä ei kuitenkaan vaikuta esimerkiksi mallien tuottamiin lämpötilan muutosennusteisiin.

Vuonna 2017 valmistuneessa tutkimuksessa kävi ilmi, että monissa ilmastonmuutosmalleissa esiintyy napa-alueilla epärealistisen suuria maanpinnan läheisen ilmakerroksen suhteellisia kosteuksia. Tutkimus poiki kommenttikirjoituksen*, jossa todettiin, että jääpinnan suhteen ilmaistut yli 100 %:n ilmankosteudet ovat sinänsä täysin mahdollisia. Havaintojen mukaan niitä esiintyy erityisesti talvisin Etelämantereen kylmimmillä alueilla.  Myös monet ilmastomallit on rakennettu niin, että niissä voi esiintyä ylikyllästystiloja.

Tutkijat mainitsivat alkuperäisessä artikkelissaan, että mallituloksissa esiintyvät kohtuulliset ylikyllästystilat saattavat olla järkeenkäypiä. Nyt tutkijat selvittivät asiaa vielä tarkemmin: myös uudet laskelmat osoittivat, että varsinkin Etelämantereen jäälakeudella ilmastomallien tuottamat suhteelliset kosteudet ovat yleensä paljon korkeampia kuin mitä havainnot osoittavat.

Nämä kohtuuttoman korkeat suhteelliset kosteudet ovat mitä ilmeisemmin peräisin mallitulosten jälkikäsittelyvaiheesta, jossa mallien tuottamat ilman kosteussisällön ja lämpötilan arvot interpoloidaan kuvaamaan tilannetta maan pinnan läheisessä ilmakerroksessa. Ongelma ei kuitenkaan vaikuta mitenkään esimerkiksi mallien tuottamiin lämpötilan muutosennusteisiin.

Tutkijoiden mukaan ilmastomallien pinnanläheisen ilmakerroksen suhteellisen kosteuden laskentamenetelmiä olisi parannettava, jotta kosteudet eivät olisi kohtuuttoman korkeita napa-alueillakaan. Olisi myös mahdollista tarjota mallitulosten käyttäjille mallin alimman varsinaisen laskentatason kosteuksia, jolloin interpolointia maan pinnan lähelle ei ensinkään tarvittaisi.

Tutkimus kuuluu EU:n rahoittamaan tutkimushankkeeseen, joka palvelee eurooppalaisen Copernicus-ilmastotietopalvelun kehitystyötä. Hankkeesta voi lukea lisää  20.9.2017 julkaistusta uutisesta ja laajemmin hankkeen verkkosivulla.

Lisätietoja:

tutkija Kimmo Ruosteenoja, Ilmatieteen laitos, kimmo.ruosteenoja@fmi.fi

Ruosteenoja, K., K. Jylhä, J. Räisänen and A. Mäkelä, 2018: Reply to comment by Genthon et al. on "Surface air relative humidities spuriously exceeding 100% in CMIP5 model output and their impact on future projections". J. Geophys. Res. (Atmospheres), DOI: 10.1029/2018JD028680.

Artikkeli ilmestynyt v. 2018 elokuussa.

*Kommenttikirjoitus: Genthon, C., R. Forbes, E. Vignon, A. Gettelman and J-B. Madeleine, 2018: Comment on "Surface air relative humidities spuriously exceeding 100% in CMIP5 model output and their impact on future projections" by K. Ruosteenoja et al. (2017).  J. Geophys. Res. (Atmospheres). DOI: 10.1029/2017JD028111.