Tiedote - Kuiva kesä kasvatti metsäpalovaroitusten määrää
Vähiten metsäpalovaroituksia oli voimassa Pohjois-Karjalasta Kainuun kautta Lapin itäisiin osiin ulottuvalla vyöhykkeellä. Siellä varoituspäivien lukumäärä vaihteli 10 ja 20 päivän välillä.
Sää vaikuttaa metsäpalovaroitusten määräänMetsäpalovaara kuvastaa maaston kuivuutta. Metsäpalovaara riippuu siis paitsi sadannasta myös maaston kuivumisesta haihdunnan kautta. Kulunut metsäpalovuosi heijastaa myös vastaavia sääoloja sateen, tuulisuuden ja auringonpaisteen osalta. Touko- ja kesäkuun tavallista vähäisemmät sateet lisäsivät metsän paloarkuutta. Heinäkuussa satoi monin paikoin puolestaan tavallista enemmän, mikä näkyi heinäkuussa metsäpalovaroitusten vähäisenä määränä. Esimerkiksi Lapissa metsäpalovaroitusta ei annettu heinäkuussa kertaakaan.
Elokuu oli puolestaan pitkään poutainen ja poikkeuksellisen lämmin. Suurimmassa osassa maata kuukauden sademäärä jäi keskimääräistä pienemmäksi. Syyskuu alkoi poikkeuksellisen lämpimänä, mutta viileni nopeasti kuukauden keskivaiheilla. Sademäärät olivat vähäisiä maan etelä- ja keskiosissa. Metsäpalokausi jatkui etelässä aina syyskuun loppuun saakka. Maan pohjoisosassa ei ollut enää syyskuussa yhtään metsäpalovaroitusta voimassa.
Menneenä kesänä rannikkovyöhykkeillä ja saaristossa oli varsinkin loppukaudesta kuivaa. Myös kaikkein pisimmät yhtäjaksoiset varoitusten voimassaolot olivat elo- syyskuun vaihteessa ja osuivat Ahvenanmaalle, etelärannikolle ja Etelä-Karjalaan.
Viimeksi paljon varoituksia 1997 ja 1999Vuonna 1997 oli edellinen huippulämmin kesäkausi ja koko maassa oli aina Lappia myöten varoituksia voimassa paljon. Myös vuonna 1999 varoituksia oli paljon maan etelä- ja keskiosassa, mutta Lapissa vähemmän kuin kesäkaudella 2002.
Lue lisää metsäpalovaroituksista