Tiedote 22.4.2003

Tiedote - Ilman hiilimonoksidi- ja bentseenipitoisuudet ovat Suomessa pieniä

Ulkoilman hiilimonoksidi- ja bentseenipitoisuudet ovat Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen mukaan Suomessa nykyisin alhaisia. Hiilimonoksidi- eli häkäpitoisuudet ovat laskeneet selvästi 1990-luvulla autojen häkäpäästöjen vähenemisen myötä. Autoliikenne aiheuttaa silti edelleen lähes puolet Suomen häkäpäästöistä ja vaikuttaa merkittävimmin kaupunkien hiilimonoksidipitoisuuksiin. Kotitalouksien, maatalouden ja palvelusektorin puulämmitys aiheuttaa yli puolet Suomen bentseenipäästöistä. Kaupunkialueilla bentseenipitoisuuksiin vaikuttaa merkittävimmin liikenteen päästöt.

Hiilimonoksidipitoisuudet alittavat selvästi ilmanlaadun raja-arvon kaikkialla Suomessa. Niin sanottu ylempi arviointikynnys ylittyy satunnaisesti talviaikaan suurimpien kaupunkien vilkkaasti liikennöidyillä keskusta-alueilla. Ylempi arviointikynnys alittuu kuitenkin kaikkialla, kun kriteerinä käytetään koko viiden vuoden arviointiajanjaksoa, 1997-2001. Alempi arviointikynnys voi sen sijaan ylittyä suurimpien kaupunkien vilkkaasti liikennöidyillä alueilla ja Pohjois-Suomessa vilkkaimpien teiden varsilla myös pienemmissä kaupungeissa. Bentseenipitoisuudet alittavat raja-arvon ja ylemmän arviointikynnyksen todennäköisesti kaikkialla Suomessa. Alempi arviointikynnys voi ylittyä suurimmissa kaupungeissa lähinnä vilkkaimmilla risteysalueilla ja ulosmenoteiden varsilla.

Arvioinnin tuloksia hyödynnetään ilmanlaadun seurannassaIlmatieteen laitos teki alustavan arvioinnin hiilimonoksidi- ja bentseenipitoisuuksien tasoista Suomessa ympäristöministeriön toimeksiannosta. Tasoja verrataan EU:n ilmanlaadun direktiivien sisältämiin ihmisten terveyden suojelemiseksi annettuihin raja-arvoihin ja arviointikynnyksiin. Arviointikynnyksiä käytetään ilmanlaadun seurantavaatimusten määrittämisessä. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään muun muassa määriteltäessä, millä tavalla ilmanlaadun seurantaa tulee tehdä, mitä menetelmiä käytetään ja mikä on niiden vaadittu laatutaso. Etenkin bentseenin pitoisuusarvioita tulisi tarkentaa kehittämällä päästöjen arviointimenetelmiä sekä tekemällä eri alueilla lisää pitoisuusmittauksia ja mallilaskelmia.

Alustavaa arviointia varten kerättiin ja analysoitiin kaikki Suomesta saatavissa ollut tieto hiilimonoksidin ja bentseenin päästöistä, ilmanlaadun mittauksista ja leviämismallilaskelmista vuosien 1997-2001 arviointiajanjaksolta. Alustavan arvioinnin yhteydessä tehtiin ensimmäisen kerran bentseenin päästöarvio Suomelle ja kehitettiin bentseenipitoisuuksien arvioimiseksi leviämismallimenetelmiä.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitos, tutkimusryhmän päällikkö Harri Pietarila,puh. (09) 1929 5432, 050 337 8224, harri.pietarila@fmi.fiTutkimusraportti on nähtävissä osoitteessa http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatu