Tiedote - Kesä päättyi kirpeän viileänä

Kuva: Eija Vallinheimo

Elokuun keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 14...16 ja maan pohjoisosassa 11...14 astetta. Kuukausi oli vajaan asteen vertailukauden 1971-2000 keskiarvoa lämpimämpi.

Laajoilla alueilla elokuun kuukausisademäärät vaihtelivat 50...80 millimetrin välillä. Yleisesti sadekertymät jäivät elokuussa kuitenkin pitkän ajan keskiarvoa pienemmiksi. Erityisen kuivaa oli edelleen Oulun tienoilla. Maan itäosassa satoi paikoin keskimääräistä enemmän. Eniten sadetta kertyi Joensuussa, missä mitattiin uusi paikkakunnan elokuun sademääräennätys, noin 208 millimetriä.

Kesän sateet jakautuivat epätasaisestiKesän sateet ja ukonilmat jakautuivat epätasaisesti maan eri puolille. Vasta elokuussa kuivuudesta pitkään kärsineellä etelärannikolla ja Pohjois-Karjalassa satoi enemmän. Erityisesti Oulun ja Vaasan seuduilla satoi kesän mittaan vähän. Alkukesä oli rannikkoseuduilla sekä Pohjois-Karjalassa hyvin vähäsateinen. Sen sijaan kesän lukuisat ukkoskuurot maan länsi- ja keskiosassa aiheuttivat paikallisia rankkasateita.

Kesän sadesumma oli maan etelä- ja keskiosassa yleisesti 150-220 millimetriä. Sadekertymät olivat monin paikoin lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Suurimmat kesäsateet ylittivät paikoin jopa noin 300 millimetriä. Näin runsaasti satoi muun muassa Hankasalmella, Keski-Suomessa. Pienimmät, alle 100 millimetrin sademäärät mitattiin länsirannikolla Porin pohjoispuolella sekä Inarin ja Utsjoen kunnissa.

Kesällä koettiin huippuhelteitäKesän, kesä-elokuu, keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 15-17 astetta ja pohjoisosassa 12-15 astetta. Kesä oli 0,3...1,2 astetta vertailukauden 1971-2000 keskiarvoa lämpimämpi lukuun ottamatta Länsi-Lappia, jossa oli 1,5 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Kesän ensimmäinen hellepäivä oli jo 26. toukokuuta, jolloin laajalla alueella maan etelä- ja keskiosassa lämpötila kohosi 25 asteen yläpuolelle. Saman päivän ukkoset olivat maan länsiosassa ja Oulun läänissä rajuja. Pohjoistuulten hallitsema kesäkuu oli lähes helteetön, vaikkakin Pohjois-Lappi oli kahteen otteeseen maan lämpimin alue. Utsjoki Kevolla mitattiin koko maan kesäkuun korkein lämpötila, 28,5 astetta, kesäkuun viimeisenä päivänä.Helteet jatkuivat Lapissa myös heinäkuun puolella usean päivän ajan. Helleilma levisi pohjoisesta myös maan keski- ja eteläosaan, mikä on erittäin harvinaista. Viileämpi ilma keskeytti helteet noin viikoksi, kunnes idästä työntyi uutta erittäin lämmintä ilmaa, ensin maan koillisosaan ja sieltä edelleen länteen.

Yhtämittainen hyvin helteinen ja ukkostenkin hallitsema sääjakso alkoi 14. heinäkuuta. Huippuhelteitä oli maan etelä- ja länsiosassa lähes viikon ajan, 14.-19. heinäkuuta. Heinäkuun lopussa ja elokuun alussa saapui kaakosta uusi annos ennätyskosteaa ja helteistä ilmaa aina Välimereltä asti Suomeen. Olot olivat tuolloin tukalat myös öisin, sillä esimerkiksi etelärannikolla, Kotkan Haapasaaressa, mitattiin yölämpötilaksi alimmillaankin peräti 24,2 astetta, joka on uusi ennätys.

Heinäkuussa lukuisten hellepäivien lisäksi päivittäisten ylimpien lämpötilojen keskiarvo hipoi ennätyksiä. Monilla paikkakunnilla maan etelä- ja itäosassa nämäkin keskiarvot olivat 25 asteen hellerajan yläpuolella. Tänä vuonna Turun seudulla, Mietoisissa, ylimpien päivälämpötilojen keskiarvo oli 26,4 astetta. Ainoastaan vuosina 1973 ja 1994 on Etelä-Suomessa paikoin saavutettu vastaava lukema.

Tänä vuonna helteet keskittyivät heinäkuuhun. Koko kesänä eniten hellepäiviä oli Puumalassa, 27 kappaletta ja toiseksi eniten, 26 kappaletta Tohmajärvellä. Maan etelä- ja keskiosassa hellepäiviä oli yleisesti 20-25 kappaletta. Myös Lapissa helteitä oli 10-12 päivänä. Hellepäiviä oli täten 1,5-2-kertainen määrä vertailukauden 1971-2000 keskiarvoon nähden. Huippukesinä hellepäiviä on ollut enimmillään 37 - 38 kappaletta.

Kesä oli auringonpaistetuntien puolesta melko tyypillinen. Etelä- ja lounaisrannikolla sekä Keski-Lapissa aurinko paistoi lähes 800 tuntia ja maan keskiosissa noin 650 tuntia. Länsi-Suomessa ja Kainuussa, missä koettiin lukuisia ukkospäiviä, auringonpaistetunnit olivat keskimääräistä pienemmät.

Kesän kokonaissalamamäärä ylitti keskiarvonToukokuuta hallitsi yksi voimakas ukkospäivä, sillä 26. toukokuuta Suomessa paikannettiin noin 20 000 salamaa. Sen ansiosta toukokuun salamamäärä oli keskiarvoon verrattuna noin kolminkertainen, mutta ei kuitenkaan vielä ennätyksellinen.

Kesäkuussa salamointi oli vähäistä ja jäi yhtä pieneksi kuin vuonna 2001. Heinäkuun loppupuolen hellejakso näkyi myös ukkosten runsautena. Salamoita paikannettiin yli 170 000, mikä ylittää kolminkertaisesti keskiarvon. Salamointi keskittyi viime vuosista poiketen maan länsi- ja keskiosaan Tampereen ja Oulun väliselle alueelle. Ukkosjakso jatkui vielä elokuun alkupäivinä niin, että elokuun salamamäärä, 36 600, ylitti keskiarvon yli kolmanneksella. Merkittävin loppukesän ukkospäivä oli 21. elokuuta, jolloin myös etelärannikolla salamoi kohtalaisesti.

Kesän kokonaissalamamäärä oli Ilmatieteen laitoksen mukaan noin 235 000, joka on liki kaksinkertainen pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Se jää vielä selvästi alle vuosien 1972 ja 1988 ennätyksistä, jolloin salamamäärät ylittivät 300 000.

Lue lisää elokuun säätilastoistakesän 2003 säistähellepäivätilastot

Lisätietoja:

Ilmastopalvelu, puhelin 0600 1 0601 (3,01 EUR/min + pvm)Palveleva meteorologi, puhelin 0600 1 0600 (3,95 EUR/min + pvm)