Tiedote - Ilmastonmuutos lisää luonnonkatastrofien mahdollisuutta

YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön, WMO:n uusi pääsihteeri Michel Jarraud vierailee parhaillaan Suomessa ensimmäistä kertaa. Michel Jarraud ottaa vierailunsa aikana kantaa mm. WMO:n tulevaan rooliin erityisesti maailmanlaajuisissa huolenaiheissa, kuten ilmastonmuutos, luonnonkatastrofien ehkäisy ja vesiresurssien riittävyys. Myös Ilmatieteen laitos on suunnannut tutkimustaan ja voimavarojaan näihin aiheisiin.

Maailman ilmatieteen järjestö, WMO, on YK:n alainen erityisjärjestö. Suomi on ollut WMO:n jäsen perustamisvuodesta 1950 lähtien.

Michel Jarraud muistuttaa tilastojen osoittavan, että viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana yli 80 prosenttia kaikista luonnonkatastrofeista on johtunut sääilmiöistä tai poikkeuksellisista sadeoloista. Luonnonkatastrofien määrä saattaa lisääntyä ilmastonmuutoksen myötä. Myös Ilmatieteen laitos on ollut aktiivisesti kehittämässä sään ja ilmaston mittausjärjestelmiä ja sääpalveluita 45 maassa eri puolilla maailmaa viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Tehty työ on auttanut säästä johtuvien luonnonkatastrofien ennakoinnissa ja estänyt taloudellisia ja inhimillisiä menetyksiä. Myös hyvinvointimaiden sääpalvelujen taso on riippuvainen kehitysmaiden säähavaintojärjestelmien toimivuudesta. WMO:n näkökulmasta myös Suomella ja Ilmatieteen laitoksella on paljon annettavaa luonnonkatastrofeista aiheutuvien vahinkojen torjunnassa. WMO toivoo Suomen panostavan myös tulevaisuudessa vähemmän kehittyneiden maiden sää- ja ilmastojärjestelmien kehittämiseen.

WMO haluaa muistuttaa siitä, että ennakoitu ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen. Kaikkia sen vaikutuksia ei vielä edes tunneta. Pahimmat seuraukset voivat koitua yhteiskunnille, joiden asuma-alueet ovat lähellä merenpintaa. Haitallisten vaikutusten piirissä olisi tällöin satoja miljoonia ihmisiä. Sateiden ja kuivuuksien vaihtelun seurauksena maailman ruoantuotanto voi järkkyä, mikä aiheuttaisi vaikutuksia maailman talouteen ja avustusohjelmiin. Maat ovat teknisesti ja taloudellisesti eri tavoin kykeneväisiä sopeutumaan muutokseen, mikä lisää maailmanlaajuista vastuuta ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksessä.

Ihminen on muuttamassa maapallon ilmakehän kemiallista koostumusta oman teollisen toimintansa ja maankäytön muutosten kautta. Ilmakehään joutuu kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia ja metaania, jotka ilmakehän fysikaalisten prosessien vaikutuksesta aiheuttavat lämpenemistä maapallolla. Tähän mennessä kasvihuonekaasujen pitoisuuksien on havaittu nousseen korkeammalle kuin tuhansiin vuosiin. Maapallon keskimääräinen lämpötila on noussut esiteolliselta ajalta lähes asteen. Nousua ei voi selittää ilman ihmisen vaikutusten huomioon ottamista. Ilmastomallien avulla on mahdollista laskea lämpötilan muutokset, jotka aiheutuvat kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvusta. Laskuissa on kuitenkin epävarmuutta siitä syystä, että ihmiskunnan kehityksestä on olemassa erilaisia skenaarioita. Saatujen tulosten mukaan maapallon keskimääräinen lämpötila nousee vuosisadan loppuun mennessä 1-6 astetta. Muutos ei ole samansuuruinen kaikkialla, vaan siinä on runsaasti alueellista vaihtelua. Lämpötilan muutoksen ohella myös keskimääräisten sademäärien ennakoidaan nousevan. Muita vaikutuksia ovat jäätiköiden sulaminen, merenpinnan nousu sekä tulvien ja kuivuuskausien aiempaa suurempi vaihtelu.

Lisätietoja:

Pääjohtaja Petteri Taalas, puh. (09) 1929 2200, petteri.taalas@fmi.fiVarapääjohtaja Mikko Alestalo, puh. (09) 1929 4100, mikko.alestalo@fmi.fi