Tiedote - Suomen ilmasto saattaa lämmetä jopa 3-5 asteella
Kuva: Eija Vallinheimo
Pienempien päästöjen kehitysvaihtoehdoissa, jossa painotetaan ympäristöarvoja taloudellisen kehityksen sijasta tai joissa taloudelliseen kasvuun päästään uuden, ympäristöystävällisen teknologian avulla, metsien otsonialtistus kääntyy laskuun vuosisadan puolivälissä. Alailmakehän otsonia muodostavien liikenteen ja energiantuotannon päästöjen lisääntyminen tulee olemaan globaalisti niin suurta, että Euroopassa sovitut ilmansaasteiden päästöjen vähennystoimet eivät riitä ehkäisemään otsonipitoisuuksien kasvua. Näissäkin vaihtoehdoissa Suomen ja koko maapallon ilmasto lämpenee, mutta hitaammin kuin suurempien päästöjen skenaarioissa. Mitä hitaammin ilmaston lämpeneminen toteutuu, sitä paremmat mahdollisuudet ihmisillä, eläimillä ja kasveilla on sopeutua lämpötilan muutokseen. Samalla globaalimuutokseen liittyvät riskit pienenevät tulevina vuosisatoina.
Suomalaisen globaalimuutoksen FIGARE-tutkimusohjelmaan kuuluneessa FINSKEN-hankkeessa on kehitetty Suomen ympäristön muutoksia ja niihin liittyviä tekijöitä kuvaavia tulevaisuuden näkymiä. FINSKEN-hankkeessa tuotettujen vaihtoehtoisten ennusteiden taustana ovat hallitustenvälisen ilmastopaneelin, IPCC:n, tekemät vaihtoehtoiset arviot taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä tällä vuosisadalla.
Hankkeen tulokset on vastikään julkaistu Boreal Environment Research -lehdessä. Muita FINSKEN-hankkeeseen osallistuneita tutkimuslaitoksia olivat koordinoijana toiminut Suomen ympäristökeskus sekä Merentutkimuslaitos ja Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskus. Katsauksen koko FIGARE-ohjelmaan tarjoaa dosentti Esko Kuusiston ja professori Jukka Käyhkön kirjoittama suomenkielinen kirja Globaalimuutos.
Lisätietoja:
FIGARE-tutkimusohjelmaFINSKEN-hankeHankkeen julkaisut pdf:näKuusisto ja Käyhkö, 2004: Globaalimuutos - Suomen Akatemian FIGARE-ohjelma, Kustannusosakeyhtiö Otava, 176 s.
Ilmasto: vanhempi tutkija Kirsti Jylhä,puh. (09) 1929 4125, kirsti.jylha@fmi.fiAlailmakehän otsoni: erikoistutkija Tuomas Laurila,puh. (09) 1929 5510, tuomas.laurila@fmi.fi