Tiedote - Cassinilla ensimmäinen lähikohtaaminen Titanin kanssa

Cassini-avaruusluotaimella on ensimmäinen lähikohtaaminen pilvien peittämän Titanin kanssa tiistaina 26. lokakuuta noin kello 18.30 Suomen aikaa. Cassini-avaruusluotain saapui Saturnusta kiertävälle radalleen heinäkuun alussa, ja nyt sen nelivuotisen tutkimusurakan Titan-tutkimus on alkamassa todenteolla. Titan on pilvien peittämä, Aurinkokuntamme toiseksi massiivisin kuu ja suurempi kuin planeetat Merkurius ja Pluto. Kaikkiaan Titanin ohilentoja Cassinilla on tiedossa peräti yli 40 ja niiden aikana pyritään kartoittamaan Titanin pintaa, ja selvittämään onko pinta todellakin suureksi osaksi etaanimeren peitossa. Titanin satoihin kilometreihin yltävää kaasukehää tutkitaan myös tarkasti, alkaen ainepitoisuuksista ja yhdisteistä, jotka muodostavat paksun oranssin pilvikerroksen Titanin ylle.

Kuva: NASA

Ilmatieteen laitoksen avaruustutkimus on mukana yhdessä Oulun yliopiston kanssa tutkimassa Titanin plasmaympäristöä Cassinin mittaustulosten perusteella. Lisäksi Ilmatieteen laitos vastaa painemittalaitteesta 14. tammikuuta 2005 Titanin kaasukehän läpi laskeutuvassa Huygens-luotaimessa. Silloin odotamme ensimmäisiä kuvia Titanin pilviverhon peittämästä pinnasta.

Ilmatieteen laitoksessa on Titan-tutkimusta tehty aktiivisemmin vasta parin vuoden ajan, ja Titanin plasmaympäristöä simuloimaan luotu malli on kansainvälistä huippua. Näin nopeat tulokset eivät tosin olisi olleet mahdollisia ilman Ilmatieteen laitoksen menestyksekästä Mars-mallinnusta, joka on ollut pitempi aikainen projekti. Nyt odotamme Cassinin tuloksia tältä ja joulukuun 13. päivän ohilennolta, joista näemme miten olemme mallinnuksessa onnistuneet ja mitä aiemmin tuntemattomia tekijöitä mallin kehittelyssä tulisi ottaa huomioon.

Titanin pilvi- ja sininen utukerros Cassinin kuvaamana. Kyseessä on tarkin ennen 26. päivän ohilentoa oleva kuva Titanista. Aurinko on kuvasta oikealle, ja siksi Titanista on valaistuna vain leveä sirppi. Kuva: NASA/Cassini.

Simulaatiokuva ionien määrästä ja magneettikentästä Titanin välittömässä ympäristössä. Saturnuksen magneettikehän hiukkaset liikkuvat Titania kohti oikealta alhaalta ja Saturnus olisi kaukana vasemman alanurkan suunnassa. Ylemmässä kuvassa runsaimmin ioneja sisältävät alueet ovat valkeita. Kuva: Ilmatieteen laitos

Voimakkain magneettikenttä (punaisella) on virtauksen tulosuunnassa ja myöskin Saturnuksesta poispäin. Heikko magneettikenttä muodostaa yhdessä runsaamman ionitiheyden kanssa Saturnukseen päin taipuneen pyrstön. Kuva: Ilmatieteen laitos

Lue lisääCassinista

Lisätietoja:

Tutkija Ilkka Sillanpää (09) 1929 2204