Tiedote - Tulevaisuuden avaruushankkeita visioidaan Suomessa

Mars Express -luotain laukaistiin kohti Marsia kesäkuussa 2003. Kuva: ESA.

Cosmic Vision -tiedeohjelmaa on valmisteltu kaksi vuotta, ja se esitellään tänään tiedeohjelmaneuvostossa. Tiedeohjelma on tehty vuosille 2015-2025, ja se koostuu neljästä pääteemasta, jotka liittyvät elämän ymmärtämiseen, aurinkokunnan syntyyn ja toimintaan sekä avaruuden perusluonnonlakeihin. Tiedeohjelman tavoitteena on myös selvittää, miten avaruus syntyi ja mistä se on koostunut. Visio sisältää joukon työkaluja eli luotainohjelmia, joiden avulla vastauksia esille nostettuihin kysymyksiin etsitään. Luotainohjelmia tullaan rahoittamaan kaikkiaan yli 4000 miljoonalla eurolla. Varsinainen toiminta on tarkoitus käynnistää muutaman vuoden kuluttua, ja ensimmäinen laukaisu on suunniteltu ajoittuvaksi vuoden 2015 tienoille.

Tänään käynnistyvä kokous tekee myös joukon muita tärkeitä päätöksiä. Mars Express- ja Double Star-ohjelmille tullaan antamaan jatkoaikaa ja Venuksen tutkimiseen tähtäävän ohjelman tieteellinen suunnitelma hyväksytään. Kokouksessa julkistetaan myös Ilmatieteen laitoksen tiedejohtaja Risto Pellisen johtaman työryhmän raportti, joka suositti vuonna 2007 laukaistavan Herschel-Planck-luotaimen loppubudjetiksi hieman yli 1000 miljoonaa euroa. Herschel-Plack on ESAn kaikkien aikojen haastavin ja suurin projekti, johon toimitettiin noin kuukausi sitten suomalaisen yrityksen valmistama pääpeili.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta ESAn ja myös sen tiedeohjelmaneuvoston perustamisesta. Tiedeohjelmaneuvostoon kuuluu 17 ESAn jäsenmaata ja sen tärkeimpiä tehtäviä on päättää ohjelmista ja budjeteista. Tällä hetkellä tiedeohjelmaneuvoston vuosibudjetti on 380 miljoonaa euroa ja sille odotetaan lievää kasvua tulevina vuosina.

Risto Pellisen puheenjohtajuuskausi päättyyKokouksessa päättyy myös Ilmatieteen laitoksen tiedejohtaja Risto Pellisen kolmivuotinen puheenjohtajakausi. Kuluneiden kolmen vuoden aikana ESA on päättänyt Venus- ja Merkurius-ohjelmista ja lähtenyt yhteistyössä NASAn kanssa tekemään seuraavan sukupolven avaruusteleskooppi (JWST) ja gravitaatioaaltojen havainto-ohjelmia (LISA). Avaruuteen on laukaistu Mars Express, SMART-1-kuuluotain sekä komeettaluotain Rosetta. Tänä syksynä laukaistaan vielä Venus Express. Näissä kaikissa neljässä hankkeessa on mukana yhteensä yhdeksän laitetta, joissa Ilmatieteen laitos on ollut mukana. ESAlla on tällä hetkellä toiminnassa yhteensä 15 tieteellistä avaruusalusta, joissa lähes kaikissa on suomalaisia mittalaitteita.

Lisätietoja:

Professori Risto Pellinenpuh. (09) 1929 4600 tai 050 511 4165Sähköpostiosoite muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi