Tiedote - Petteri Taalas WMOn johtajistoon kahdeksi vuodeksi

Kuva: Hannu Bask

Petteri Taalas, 44, siirtyy Geneveen jo marraskuun aikana. Virkavapauden ajaksi Valtioneuvosto nimittää pääjohtajalle sijaisen. Valintaan asti pääjohtajan sijaisena toimii varapääjohtaja Mikko Alestalo.

Suomi on ilmatieteellisen konsultoinnin ja kehitysyhteistyön pikkujättiläinenTaalaksen valinta WMO:n johtotehtäviin on Suomen kannalta merkittävä, sillä Suomi on jo nyt maailman toiseksi aktiivisin toimija kansainvälisten ilmatieteellisten kehitys- ja konsultointihankkeiden alalla. Ilmatieteen laitos on toteuttanut kehitys- ja konsultointihankkeita yli 50 maassa viimeisimpien 20 vuoden aikana. Viimeisimpinä hankkeina Ilmatieteen laitos on toteuttanut yhteistyössä WMO:n kanssa laajan Karibian alueen saarivaltioiden sääpalvelujen kehityshankeen, ja uusista yhteistyöhankkeista mm. El Salvadorissa, Liettuassa ja Brasiliassa on jo sovittu. Ilmatieteen laitos on tyypillisesti toteuttanut hankkeita yhteistyössä Vaisala Oy:n kanssa. Vaisala on säälaitealan johtavia toimijoita maailmassa.

- Tavoitteena on edelleen nostaa Suomen roolia kansainvälisissä konsultointi- ja kehityshankkeissa. Ajankohtaiset haasteet liittyvät luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmiin ja vaurioiden vähentämiseen, ilmastonmuutoksen haittavaikutuksiin sekä ilmansaasteiden terveys- ja ilmastovaikutuksiin. Myös uuden sukupolven satelliittijärjestelmät tarjoavat mahdollisuuksia alalle. Laadukkaat sääpalvelut tuottavat niihin sijoitetut varat takaisin noin kymmenkertaisina yhteiskunnallisina hyötyinä, kuten liikenneturvallisuuden ja maatalouden tuottavuutta kautta.

Mm. itäinen Eurooppa tarjoaa tulevina vuosina monenlaisia uusia haasteita suomalaiselle osaamiselle. Uudet hankkeet tarjoavat Ilmatieteen laitokselle ja suomalaiselle teollisuudelle uusia mahdollisuuksia, Petteri Taalas toteaa.

Sääpalveluiden parantaminen säästää ihmishenkiä ja vähentää taloudellisia tappioitaMaailman ilmatieteen järjestö ja kansalliset ilmatieteen laitokset auttavat yhteiskuntia torjumaan myrskyjen ja ilmastovaihteluiden haitallisia vaikutuksia. Kehitysmaissa kyse on muun muassa ravinnon tuotannosta, perustarpeista ja perusasioista. Tietouden hankkiminen ja uusien havainto- ja mallimenetelmien käyttöönotto on tärkeässä asemassa sääpalveluiden parantamisessa. Tietouden hankkiminen ja uusien havainto- ja mallimenetelmien käyttöotto on tärkeässä asemassa sääpalveluiden parantamisessa.

- Kehittämällä kehitysmaiden sääpalveluita voidaan säästää ihmishenkiä ja välttää erilaisia luonnonkatastrofeista aiheutuvia taloudellisia tappioita. Kehitysmaissa tapahtuvista erilaisista luonnonkatastrofeista 90 % johtuu säästä. Tällaisia katastrofeja ovat mm. myrskyt, tulvat ja kuivuuskaudet. Sääpalveluiden kehittämisen ja parempien ennusteiden avulla voidaan hillitä katastrofien seurauksia, Petteri Taalas muistuttaa.

Erilaisiin luonnonkatastrofeihin varautumisen lisäksi myös sopeutuminen ilmastonmuutokseen on ajankohtainen haaste. - Trooppiset myrskyt näyttäisivät voimistuvan ilmastonmuutoksen seurauksena. Tämä pitäisi ottaa huomioon jo nyt mm. rakentamisessa ja paikallisten viranomaisten erilaisissa suunnitelmissa.

WMOon YK:n alainen maailman ilmatieteellinen järjestö (World Meteorological Organization), jonka keskuspaikka on Genevessä. WMO:hon kuuluu 187 jäsenvaltiota ja territoriota. WMO:n ensisijaisena tavoitteena on huolehtia jäsenvaltioiden teknisistä ja materiaalisista mahdollisuuksista hoitaa WMO:n viranomaisvelvoitteena oleva sääpalvelu ja siihen liittyvä varoitustoiminta. Tavoitteen toteuttamiseksi WMO edistää säähavaintotietojen ja -tuotteiden vapaata vaihtamista jäsenmaiden kesken. Suomi on ollut WMO:n jäsen sen perustamisvuodesta 1950 lähtien.

Lisätietoja:

Pääjohtaja Petteri Taalas, puh. (09) 1929 2200, petteri.taalas@fmi.fi