Tiedote - Ilmastotieto halutaan mukaan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän päätöksentekoon
Konferenssi pyrkii löytämään alkuaskeleet globaalille toimintaohjelmalle ilmastoon liittyvien riskien hallitsemiseksi. Tavoitteena on esittää kestävään kehitykseen perustuva suunnitelma jatkotoimille, joiden turvin yhteiskunnat voivat parhaalla mahdollisella tavalla vastata ilmaston vaihteluihin ja muutokseen.
"Ilmastosta johtuva onnettomuus uhka yhteiskunnalle"
Vaikka ajalliset ja maantieteelliset vaihtelut ovatkin olennainen osa ilmastojärjestelmää, ne voivat johtaa erittäin poikkeuksellisiin tilanteisiin, kuten vuonna 2005. Vuosi oli toinen kahdesta lämpimimmästä, maailmanlaajuisesti 1800-luvun puolivälin jälkeen tilastoidusta vuodesta. Vuotta värittivät Afrikan sarven pitkä kuivuus, aikamme pahimpiin kuuluneet metsäpalot Lounais-Euroopassa ja poikkeuksellisen rajut monsuunisateet, jotka synnyttivät suurtulvia Intiassa. Vuonna 2005 myös Atlantin hurrikaanikausi oli vilkkain koskaan kirjatuista: nimettyjä trooppisia myrskyjä oli peräti 27, kun pitkän ajan keskiarvo on vain 10 myrskyä.
"Käytännössä kaikki yhteiskunnalliset toiminnot voivat joutua vaaraan, koska ilmastosta aiheutuvat riskit uhkaavat omaisuuttamme, toimintatapojamme ja taloudellisia mahdollisuuksiamme. Tämä on vieläkin kriittisempää kehitysmaissa ja vähiten kehittyneissä maissa. Ilmaston aiheuttamia riskejä ei näissä maissa välttämättä ole edes otettu huomioon esimerkiksi yritysten ja toimialojen tavanomaisissa vakuutusehdoissa. Niinpä ilmastosta juontuva onnettomuus voi merkitä katastrofia koko kansantaloudelle", totesi Maailman ilmatieteen järjestön, WMO:n pääsihteeri Michel Jarraud avauspuheessaan.
Kestäviä päätöksiä ilmastotiedon tuella
Konferenssin tausta-ajatuksena on, että ilmastotiedon tehokas sisällyttäminen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän päätöksentekoon parantaa ihmisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Se edistää siten myös YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamista, eli äärimmäisen köyhyyden poistamista ja ympäristön kestävän kehityksen takaamista.
Konferenssin esityksissä kohdistetaan huomio siihen, kuinka päätöksentekoa voidaan kehittää yhteiskunnan ja talouden keskeisillä osa-alueilla ilmastotietoja ja päätösprosesseja tehokkaasti yhdistämällä. Ilmastoherkkiä alueita ovat mm. maatalous ja elintarviketurvallisuus, veden riittävyys, terveys ja sairauksien torjunta sekä energiantuotanto. Konferenssi korostaa myös kaikkia osa-alueita koskevia teemoja, kuten päätöksentekoa, jolla torjutaan ja lievennetään luonnonkatastrofien seurauksia, sekä ennakkovaroitusjärjestelmien tehokasta käyttöä.
Konferenssissa on esillä julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioiden kokemuksia riskien, erityisesti ilmastoriskien, hallinnasta. Konferenssiin osallistujat edustavat lukuisia eri tahoja: monenkeskisiä järjestöjä, valtiovaltaa, teollisuutta, tutkimuslaitoksia, kehitysvirastoja ja kansalaisjärjestöjä.
Järjestäjätaho IRI:n pääjohtaja Stephen Zebiak toivoo, että kokoontuminen johtaa todellisiin ponnisteluihin saada ilmastonhallinta mukaan kaikkiin yhteiskunnallisiin osa-alueisiin. "Tässä konferenssissa me määritämme poliittiset, institutionaaliset ja tekniset vaatimukset, jotka tarvitaan saamaan laaja ilmastotiedon ymmärrys hyödyttämään kaikkia yhteiskuntia."
Konferenssi osa laajempaa kokonaisuutta
Suomen isännöimän konferenssin järjestäjinä ovat Maailman ilmatieteen järjestö WMO, Suomen Ilmatieteen laitos ja Kansainvälinen ilmasto- ja yhteiskuntatutkimuksen instituutti International Research Institute for Climate and Society, IRI. Konferenssin pääpuhuja on Columbian yliopiston tutkimuslaitoksen Earth Instituten johtaja ja YK:n pääsihteerin Kofi Annanin erityisneuvonantaja Jeffrey Sachs.
Tapahtuma on osa WMO:n toimintaa, joka keskittyy yhteiskunnan tarpeisiin ilmastokysymysten käsittelemiseksi kaikilla tasoilla. Marraskuussa 2005 WMO järjesti Beijingissä teknisen konferenssin, jonka teemana oli ilmasto resurssina. Sen tuloksena laadittiin proaktiiviset suositukset, joilla voitaisiin lisätä ilmastopalveluja kestävän kehityksen tueksi. Espoota seuraavan kansainvälisen konferenssin aiheena on turvallinen ja kestävän kehityksen mukainen elämä: sään, ilmaston ja vesihuollon sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt. Konferenssi pidetään Madridissa 19.-22. maaliskuuta 2007.
WMO World Meteorological Organization on Yhdistyneiden Kansakuntien asiantuntija sää-, ilmasto- ja vesikysymyksissä. WMO:hon kuuluu 187 jäsenvaltiota ja territoriota. WMO:n ensisijaisena tavoitteena on huolehtia jäsenvaltioiden teknisistä ja materiaalisista mahdollisuuksista hoitaa WMO:n viranomaisvelvoitteena oleva sääpalvelu ja siihen liittyvä varoitustoiminta. Tavoitteen toteuttamiseksi WMO edistää säähavaintotietojen ja -tuotteiden vapaata vaihtamista jäsenmaiden kesken. Suomi on ollut WMO:n jäsen sen perustamisvuodesta 1950 lähtien.
IRI, The International Research Institute for Climate and Society on osa Columbian yliopiston yhteydessä toimivaa Earth Institutea. IRI pyrkii lisäämään yhteiskunnan kykyä ymmärtää, ennakoida ja hallita kausittaisia ilmastonvaihteluita, ja siten kehittää elämän laatua ja ympäristöä. IRI ja sen yhteistyötahot keskittyvät kehittämään mahdollisuuksia tuoda ilmastotietous alueelliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon aina ympäristö-monitoroinnista ja ennusteista ilmastosidonnaisiin johtamisvälineisiin ja käytäntöihin vesivarojen, terveydenhuollon, maatalouden ja ruokaturvallisuuden aloilla.http://iri.columbia.edu/
Sään ja turvallisuuden rinnalla ilmastonmuutos ja yhteiskunnan sopeutuminen siihen sekä ilmakehän vaikutukset ihmiseen ja ympäristöön ovat myös Ilmatieteen laitoksen painopistealueita.
Lisätietoa konferenssista osoitteesta www.livingwithclimate.fi.