Tiedote 14.2.2007

Tiedote - Levien aiheuttama kylmä ilmasto edisti monisoluisen elämän syntyä

Monisoluisten eläinten syntyminen noin 540 miljoonaa vuotta sitten oli elämän historian merkittävä käännekohta. Suomalainen tutkijaryhmä esittää uutta ilmaston ja eliöiden vuorovaikutukseen perustuvaa mekanismia taustalla vaikuttaneille syille.

Kuva: Antti Samuli

Teoria korostaa kylmien, jäätä sisältävien ilmastojen tärkeyttä monisoluisen elämän syntyvaiheessa. Jos tänään kansainvälisessä PLoS One -tiedejulkaisussa ilmestyvä malli osoittautuu oikeaksi, voidaan otaksua että monimutkaista elämää saattaisi esiintyä myös Aurinkoa raskaampien ja lyhytikäisempien tähtien ympärillä. Koska hyvin heijastavia jäätiköitä voi havaita kaukaakin, tällä saattaa olla merkitystä suunniteltaessa tulevia maankaltaisten eksoplaneettojen havainto-ohjelmia.

Kylmän ilmaston syynä heikentynyt kasvihuoneilmiöMonisoluista elämää edeltänyt neoproterotsooisen ajan ilmasto 600 - 800 miljoonaa vuotta sitten oli kylmä ja tuotti ajoittain laajoja jäätiköitä. Suomalaisten tutkijoiden kehittämän uuden teorian mukaan kylmyys johtui matalasta hiilidioksiditasosta. Matala hiilidioksiditaso puolestaan johtui voimakkaasta leväkasvusta, jota ylläpiti leviä ravintonaan käyttävien eläinten puuttuminen ja kylmän meriveden kyky sekoittua ja kuljettaa tehokkaasti ravinteita. Leväkasvun sivutuotteena syntynyt suurehko happipitoisuus mahdollisti yksisoluista suurempien monisoluisten kantamuotojen soluhengityksen, jota edesauttoi kylmän veden kyky sisältää runsaasti liuennutta happea.

Monisoluisten saalistajien aikaansaama meren ravintoverkkojen monimutkaistuminen ja merenpohjalla liikkuvien ja kaivautuvien eläinten toiminta tehostivat levien tuottaman eloperäisen hiilen hajoamista. Näin pohjaan hautautuvan hiilen määrä väheni. Tämä nosti ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, mikä lopetti ankarat jäätiköitymisvaiheet ja yksisoluisten levien valtakauden ja käynnisti ilmaston kehittymisen nykyisenkaltaiseksi.

Astrobiologian alaan kuuluva tutkimus on Ilmatieteen laitoksen, Merentutkimuslaitoksen sekä Helsingin ja Turun yliopiston tutkijoiden yhteistyötä. Teoria julkaistaan 14. helmikuuta, ja se on vapaasti saatavissa Plos One -lehdessä www.plosone.org.

Lisätietoja:

Vanhempi tutkija Pekka Janhunen, Ilmatieteen laitos,pekka.janhunen@fmi.fi puh. (09) 1929 4635Tutkija Hermanni Kaartokallio, Merentutkimuslaitos,hermanni.kaartokallio@fimr.fipuh. (09) 6139 4558Ilona Oksanen, Helsingin yliopisto,ilona.oksanen@helsinki.fi puh. (09)191 59308Kirsi Lehto, Turun yliopisto,klehto@utu.fi puh. (02) 333 6266Harry Lehto, Turun yliopisto,hlehto@utu.fi puh. (02) 333 8290

Kuuntele haastattelu aiheesta englanniksi